Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannusten koostumus

Tässä tarkastellaan Pohjois-Savon sote-kustannuksia (€/asukas) suhteessa Manner-Suomen vastaaviin. Asukaskohtaiset kustannukset ovat helppo ymmärtää ja ne on helposti vertailtavissa. On hyvä huomioida, että kustannukset eivät kerro palvelun laatua.

Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa väestön rakenne, joten ne eivät välttämättä anna aina oikeaa kuvaa. Esimerkiksi, jos 10 asukkaan joukossa on yksi vanhus ja hänen palveluihin käytetään 5000 euroa niin tämä tekee 500 €/asukas. Toisessa 10 asukkaan paikassa voi olla viisi vanhusta ja heihin käytetään sama 5000 euroa per vanhus. Tämä tekisi yhteensä 25 000 euroa ja 2500 €/asukas.

Näistä puutteista huolimatta asukaskohtaiset kustannukset ovat yksi tarpeellinen indikaattori.

Pohjois-Savon sote-kustannukset vuonna 2020 olivat 4176 €/asukas, mikä oli 15 prosenttia korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen kallista meillä Pohjois-Savossa vaikuttaisi olevan kotihoito, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden hoito.

Osittain kustannusten eroja selittää Pohjois-Savon ikärakenne. Meillä yli 64-vuotiaita on n. 26 prosenttia väestöstä, kun se Suomessa on keskimäärin 23 prosenttia. Lapsien osuus Pohjois-Savon väestöstä taas on hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin.

On väitetty, että panostamalla perusterveydenhoitoon saaataisiin erikoissairaanhoidon kustannuksia pienemmäksi. Tämä vertailu ei tue väitettä, eikä korrelaatio näiden kahden välillä ole ollenkaan selvä laajemminkaan. Meillä molemmat kustannukset ovat korkealla tasolla, karkeasti viidenneksen korkeammat kuin Suomessa keskimäärin. Selkeä syy tälle on se, että meillä sairastavuus on muuta Suomea korkeampaa.

Suurimmat säästöt ovat myös saatavilla perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Kalleimpia kansansairauksia ovat

  • diabetes,
  • astma ja hengitystiesairaudet,
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet,
  • sydän- ja verisuonitaudit,
  • aivosairaudet
  • muistisairaudet,
  • mielialasairaudet sekä
  • syövät.

Pitäisi mielestäni keskittyä hoitamaan näitä sairauksia erityisen tehokkaasti ja ns. pienemmät vaivat tulisi saada hoidettua nopeutetulla prosessilla niin, että näille vakavammille jää enemmän aikaa. Pahetessaan kansantaudit aiheuttavat entistä enemmän hoitoa ja kustannuksia. Siksi niihin on tartuttavat ajoissa ja hoidettava kunnolla.

Pidemmällä aikavälillä kansantauteja on ehkäistävä, koska niitä on monelta osin mahdollista ehkäistä paremmilla elintavoilla. Kansantautien riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, alkoholi, verenpaine sekä suun terveys. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa yksilö itse mutta myös yhteiskunnan tasolla. Tarvitaan tutkimusta, valistusta ja ennaltaehkäiseviä toimia. Kansantautien sairastavuuden vähentäminen toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

Hyvinvointialueen rahat

Tässä kirjoituksessa esitetyt luvut ovat syksyn 2021 arvioita.

Pohjois-Savon kunnilta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat yhteensä n. 1052 miljoonaa euroa (4237 €/asukas), eli reilut miljardi euroa. Tästä pelastustoimen osuus on vajaat 20 miljoonaa euroa (84 €/asukas). Budjetti on iso ja siksi aluevaalien merkityskin on suuri.

Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta vaan kaikki raha tulee valtiolta. Verotusoikeuden puuttuminen on valitettavaa mutta se ei ole hyvinvointialueiden päätettävissä. Valtio siis määrää kuinka paljon rahaa hyvinvointialue saa ja sillä on pärjättävä.

Valtionvarainministeriön (VM) tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus tulee olemaan 1042 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että meillä on 10 miljoonan euron vaje budjetissa.

Hyvinvointialueen aloittaessa vuonna 2023 valtio tasaa tämän eron täysimääräisesti. Vuonna 2024 tasaus pienenee ja Pohjois-Savossa on löydettävä 2,5 miljoonan euron verran tehostettavaa tai säästettävää. Vuonna 2025 säästötarve on 5 miljoonaa euroa lisää ja edelleen vuonna 2026 lähes 3 miljoonaa euroa. Lähtötilanteen 10 miljoonan euron vaje on siis kyettävä kattamaan vuosien 2024-2026 aikana.

10 miljoonaa euroa on noin yksi prosentti hyvinvointialueen kustannuksista. Näin kuvattuna se ei kuulosta paljolta. Se vastaa suunnilleen Keiteleen sote-kustannuksia tai on hieman enemmän kuin kuopiolaisten vuosittaiset suun terveydenhuollon kustannukset. Näihin peilattuna se kuulostaa ehkä jo suuremmalta. Ei kukaan halua poistaa Keiteleeltä sote-palveluita tai viedä kuopiolaisilta hammashoitoa.

Itse näen, että yhden prosentin verran, ja enemmänkin, saadaan säästettyä tehokkailla palveluprosesseilla. Talouden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, koska talouspaine ei tule helpottamaan. Valtio tuskin antaa hyvinvointialueille yhtään enempää rahaa kuin on pakko.

——-

LISÄYS 28.12.2021: Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) 13.12.2021 pitämän kokouksen pöytäkirjan mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen 2023 tuloslaskelmaennuste on, laskentatavasta riippuen, 38-74 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisäksi, hyvinvointialueella ei ole, nykyisen lainsäädännön mukaan, lainanottovaltuutta vuodelle 2023, koska lainataso on jo valmiiksi niin korkea. Investoinnit on siis rahoitettava vuosikatteella ja siirtyvillä varoilla. Jotta vuosikate olisi riittävä investointeja varten tulee sopeuttamista lisätä vähintään 20 miljoonalla eurolla.

Todellinen sopeuttamisen tarve vuonna 2023 on siis ainakin n. 60 miljoonaa euroa. Tämä on jo suurempi haaste, joista pelkillä tehokkailla prosesseilla ei selvitä. On ilmeistä, että jostain on myös, suoraan sanoen, leikattava, jos valtion rahoitus ei lisäänny.

——-

Pitäisin hyvänä kehityksenä, että hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Silloin hyvinvointialueella voitaisiin aidosti tehdä arvovalintoja siitä halutaanko hieman korkeampaa verotusta ja parempaa palvelua vai halutaanko asukkaita palvella rimaa hipoen lainsäädännön minimitasolla. Nyt tämän valinnan tekee valtiotaso.

Siilinjärven elinvoima

Siilinjärven tavoitteena on jo pitkään ollut kasvu ja kasvua tavoiteltaneen myös jatkossa. Viimeisin valtuustokausi ei ole tuonut väestönkasvua Siilinjärvelle. Nyt olisikin syytä pohtia mistä se johtuu ja mitä pitäisi tehdä toisin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kokoama aluekehitysindeksi on yksi tapa kuvata kunnan elinvoimaa erilaisin indikaattorein.

Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Indeksi on laadittu 17 muuttujasta, jotka taas on niputettu kuudeksi dynamiikkaindikaattoriksi. Kunkin muuttujan kohdalla paras kunta saa 100 ja huonoin kunta 0 pistettä. Täydet pisteet on siis 1700 ja Siilinjärven saa tuoreimman indeksin mukaan 1077 pistettä. Omassa kokoluokassaan (10 000-24 999 asukkaan kunnat) Siilinjärvi ei mahdu 10 parhaan joukkoon. Mustasaari on kymmenes 1297 pisteellä.

Kuusi muuttujaa on yli 80 pisteen. Erityisesti koulutukseen liittyvissä muuttujissa Siilinjärvi on hyvin korkealla. Myös valmistuneet asunnot, 55-vuotiaiden osuus, työllisyys sekä huoltosuhde ovat hyvällä tasolla. Missä Siilinjärvi sitten ei suoriudu niin hyvin?

Heikoin lukema on aloittaneiden yritysten määrässä (14/100 pistettä). Kunnalla on ollut haasteita yritystonttien riittävyydessä mutta se tuskin selittää huonoa suoriutumista täysin. Sen lisäksi, että tarvitsemme teollisuudelle tontteja, panostaisin Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen kehittämiseen. Tiiviimpää asumista ja viihtyisämpää tilaa keskustoihin. Näillä keinoin keskustat olisivat vetovoimaisempia erityisesti palveluliikentoimintojen kannalta. Näistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Siilinjärven vieraskielisen väestön osuus (19,8/100) on myös hyvin matala. Tämä on, valitettavasti, ollut kunnan oma valinta. Siilinjärvellä ei ole tehty toimenpiteitä ulkomaisen työvoiman hankkimiseksi. Tietyillä aloilla on jo nyt työvoimapula ja se pahenee tulevaisuudessa. Ulkomainen työvoima on todennäköisesti välttämätöntä tulevaisuudessa. Kuopio harkitsee hoitotyöhön ulkomaista työvoimaa. Hoitotyön henkilöstöpula on maakunnan yhteinen haaste ja siksi tässä kannattaisi myös toimia yhdessä. Vielä voisi ehtiä yhteistyöhön Kuopion kanssa.

Heikko lukema Siilinjärvellä on myös avoimen sektorin työpaikkojen osuudessa (27,3/100). Sen lisäksi, että kunnalla on paljon työntekijöitä, Siilinjärvellä julkisen sektorin työpaikkaosuutta kasvattaa puolustusvoimat. Joka tapauksessa, tämä indikaattori sekä aloittaneiden yritysten määrää kuvaava indikaattori yhdessä osoittavat, että Siilinjärven tarvitsee tehdä lisää töitä yritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi. Ihan lähimpien vuosien yksi tärkeä tehtävä on eläköityvien yrittäjien liiketoiminnan jatkuminen uusissa käsissä. Tässä kunta voi olla avuksi, jotta uusi yrittäjä löytyy.

Yrittäjä perustaa yleensä yrityksensä lähelle kotipaikkaa. Kunnan tulee voida toimia nopeasti ja joustavasti, jotta uuden yrityksen liiketoiminta pääsee käyntiin sujuvasti. Yritysten kanssa on toimittava tasapuolisesti, oli yritys sitten iso tai pieni. Yhden ison yrityksen varaan laskeminen on tyhmää uhkapeliä.

Yhteistyö yliopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa voisi myös toimia yritysten, yrittäjyyden ja työpaikkojen edistäjänä. Tätä kautta Siilinjärvelle voisi löytyä jopa oma klusteri, jonka ympärille rakentuisi enemmänkin liiketoimintaa ja useampia yrityksiä.

Vaalikonevastaukseni

Tässä muutama oleellisin vaalikone, jossa voi perehtyä vastauksiini.

Uutis-Jousi: https://www.uutis-jousi.fi/vaalikone/#/72/kandidaatti/3641

Savon Sanomat: https://www.savonsanomat.fi/vaalikone/#/72/kandidaatti/3641

YLE: https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2021/236/ehdokkaat/22395?lang=fi-FI

Helsingin Sanomat: https://www.vaalikone.fi/kunta2021/ehdokkaat/749/13742

Vastaukseni löytyy myös Ilta-Sanomien ja Iltalehden vaalikoneista.

Enemmän tilaa ihmisille, vähemmän autoille

Uutis-Jousessa kysyttiin tärkeintä toimenpidettä kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja me, vihreät, vastasimme kuten otsikossa sanotaan. Toki vastauksessamme tuli muutakin mutta keskityn nyt tähän yhteen lauseeseen. Vastauksemme Uutis-Jousen kysymykseen löytyy täältä.

Siilinjärveä on rakennettu vuosikymmenien ajan autoille, tai vähintäänkin autoilun ehdoilla. Se näkyy mm. katkonaisina ja epäjohdonmukaisina kevyenliikenteen reitteinä sekä karmeina katukynnyksinä, jotka ovat erityisen haastavia liikkuntarajoitteisille ihmisille mutta ikäviä myös pyöräilijöille. Räikeimmin se kuitenkin näkyy Kirkonkylällä siinä, että keskusta-alue on yhtä suurta parkkipaikkaa.

Keskusta ei ole erityisen houkutteleva paikka. Minun visioissa parkkipaikkoja vähennettäisiin merkittävästi ja autoja ohjattaisiin lisääntyvissä määrin parkkihalleihin. Maanpäällisten parkkipaikkojen tilalle rakentaisin asuntoja ja niiden alakertoihin liiketilaa. Tokmannin edustalta lohkaisisin parkkitilaa leikkipuistolle. Kevyelle liikenteelle annettaisiin enemmän tilaa. Keskusta-alueelle tulisi saada myös lisää vehreyttä. Vastaavasti kehittäsin myös Vuorelaa.

Asuntojen ja asukkaiden lisääntyessä keskustassa palveluiden tarve, luonnollisesti, kasvaisi ja toisi mukanaan liiketoimintaa. Viihtyisämpi keskusta mahdollistaisi myös siellä ”hengailun”, mikä edelleen lisäisi keskustan liikkeiden myyntiä. Minusta avoin tila on järkevää olla ihmisten käytössä eikä autojen säilytystä varten.

Tällainen muutos on asukkaiden viihtyisyyden kannalta parannus ja lisää yritysten myyntiä. Se on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä teko. Kaikin puolin siis win-win-tilanne eikä kenenkään tarvitse luopua mistään.

On näyttöä, että keskustat ovat tärkeitä kuntien kasvun kannalta. Kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja autottomat keskustat ovat olleet jo pitkään merkittäviä vetovoimatekijöitä. Korona on tehnyt tähän ehkä hetkellisen poikkeuksen mutta tuskin muuttaa trendiä. Siilinjärvellä on tilaa maaseutuasukkaille. Omakotitonttejakin on ollut tarjolla mutta viimeisen viiden vuoden aikana on tullut selväksi, että se ei enää vie meitä kasvu-uralle. Nyt on minusta syytä laittaa paukkuja Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen lisärakentamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen.

Kunnan ilmasto-ohjelmaan ryhtiä

(Julkaistu Uutis-Jousessa 20.5.2021)

Siilinjärven kunnalle tehdään ilmasto-ohjelmaa. Ohjelma kuvaa nykyiset päästölähteet sekä arvion vuoden 2035 tilanteesta. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne (32 prosenttia kunnan päästöistä), maatalous (20 prosenttia) ja lämmitys (18 prosenttia). Ohjelman arvion mukaan kunnan päästöt puolittuvat 2018-2035 aikana mutta päästöt olisivat vuonna 2035 vielä 77,9 tuhatta tonnia.

Globaalisti vaadittavat päästövähennykset kiristyvät vuosi vuodelta. Päästövähennysten lykkääminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja uhkaa ihmisten elinolosuhteita. Siksi päästöjen vähentämisessä kannattaa olla aktiivinen nyt.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä kunnan toimilla on merkittävä vaikutus. Joukkoliikennettä on edistettävä pitämällä hintataso kilpailukykyisenä sekä reitit ja vuorovälit kattavina. Yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä siihen, että asuminen ja työssäkäynti olisi mahdollista kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan tavoitteena pitää olla, että yhä useammalla olisi mahdollisuus autottomaan elämään. Ei pakottamalla vaan mahdollistamalla.

Saneeraus- ja uudisrakentamisen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee. Energian käytössä on siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin niin lämmityksen kuin sähkönkin osalta.

Metsillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnan tulee tavoitella hiilinielujen jatkuvaa ja järjestelmällistä kasvattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän ja harkitumpia hakkuita kunnan metsissä.

Siilinjärven ilmasto-ohjelmaan tarvitaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta. Iisalmen tavoite on hiilineutraalikunta vuonna 2035. Miksei myös Siilinjärvi voisi tavoitella samaa?

Vihreä minä

Olen ollut jollain lailla yhteiskunnallisesti valveutunut jo teini-iästä alkaen. 1990-luvulla minuun teki vaikutuksen Risto E. J. Penttilä ja nuorsuomalaiset. Olen siis ollut liberaali sieltä asti.

Opiskeluaikana, 2000-luvun alussa, aloin kiinnostua ympäristöasioista enemmän ympäristöpolitiikan sivuaineen ja ympäristötalouden opintojen myötä. Myös ilmastonmuutoksesta uutisointi lisääntyi ja herätti huoleni.

Ylioppilaskuntapolitiikassa tutustuin moniin vihreisiin ja totesin, että ei vihreä puolue tai sen politiikka ole hörhöilyä. Lukemani Osmo Soininvaaran kirjoitukset olivat vakuuttavia ja liityin puolueeseen, muistaakseni, vuonna 2007.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat todellisia uhkia elämällemme. Toki taloudessa on myös todellisia haasteita mutta ilman elinkelpoista ilmastoa ja luontoa meillä ei ole talouttakaan. Ympäristötuhojen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, talousongelmat paljon nopeammin, ja siksi monien on helppo sivuuttaa ympäristö.

Tuskin minäkään joudun elämäni aikana merkittävästi kärsimään ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta mutta vihreissä onkin tavoitteena säilyttää elinkelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.

Juhlapuheista huolimatta, mikään muu puolue Suomessa ei ota ilmastonmuutosta ja luontokatoa vakavasti. Vihreät myös tarjoavat perusteltuja ratkaisuja uhkiin. Siksi olen valinnut vihreät.

Vihreä elvytys auttaa Suomea nousemaan jaloilleen

Savon Sanomat 2.6.2020

Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Vihreä jälleenrakennus tähtää siihen, että yhteiskuntamme on jatkossa ympäristölle ja ihmisille kestävä. Se auttaisi kohtaamaan myös tulevia kriisejä.

Vihreä jälleenrakennus nojaa elvytyksessä isoihin ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan. Myös ihmisten koulutukseen ja osaamiseen on panostettava. Samalla luodaan työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja eri puolille maata. Esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät uusia työpaikkoja.

Hyviä esimerkkejä mahdollisista elvyttävistä ilmastotoimista ovat kiinteistöjen päästöjä pienentävät energiaremontit, Suomen rataverkon kehittäminen sekä pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin rakentaminen.

Näistä esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen energiatehokkuutta parantavat remontit vähentävät päästöjä ja tuovat kotitalouksille säästöjä lämmityskuluissa. Elvytystoimien yhteydessä voitaisiin tukea ihmisiä myös lämmitystapamuutoksissa, joilla he pääsevät eroon asuntojensa lämmittämisestä öljyllä. Tässä ei ole kyse mistään pienestä kysymyksestä, sillä rakennusten lämmittämisen osuus koko Suomen energian loppukäytöstä on noin neljännes.

Pohjois-Savossa on vielä noin 7 000 öljylämmitteistä pientaloa sekä lisäksi joitain satoja rivi- ja kerrostaloja, joista aiheutuu kaikkiaan noin 30 000 tonnia päästöjä vuosittain. Näiden kannustaminen nykyaikaisempiin lämmitysmuotoihin olisi sekä asukkaiden että ilmaston kannalta kannattavaa.

Osasta puolueista on kuulunut äänenpainoja, että ilmastoteoista pitäisi tinkiä vaikean taloustilanteen vuoksi. Ajatus on nurinkurinen. Olemme juuri oppineet, että jos kriiseihin ei valmistaudu ennakolta ja jos niitä ei torju ajoissa, ne voivat tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat. Nyt ei ole leikkauslistojen aika, vaan aika rakentaa hiilineutraalia Suomea.

Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja Helsinki

Toni Juvonen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Siilinjärvi

Valtuustokausi käynnistyi

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt ja uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sitä ennen oli luottamuspaikkaneuvottelut, joissa sovittiin lautakuntien ja muiden toimielinten paikkajaoista.

Vihreiden kannalta neuvottelut menivät odotetusti ja vaalien tulos näkyy paikkojen määrässä. Saimme edustajan hallitukseen ja jokaiseen lautakuntaan. Tämän lisäksi saimme edustajat Savo-Pielisen jätelautakuntaan ja Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan. Paikkoja tuli niin paljon kuin tällä pienellä porukalla voimme hoitaa. Kaikki luottamushenkilömme tulee kotisivuillemme jahka ehdin ne sinne lisäämään.

Itse sain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Olisin mielelläni jatkanut sivistyslautakunnan jäsenenä, mutta meillä oli siihen tällä kertaa parempiakin osaajia. Tarkastuslautakunta kiinnosti minua myös ja tässä tehtävässä pääsen laaja-alaisesti tarkastelemaan kunnan toimintaa.

Ensimmäinen tarkastuslautakunnan kokous on tällä viikolla, torstaina 29.6. Yksi keskeinen kokouksen aihe on kapulan vaihto vanhalta lautakunnalta uudelle ja toinen merkittävä asia on sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri. Tästä todennäköisesti lisää myöhemmin. Esityslistan löydät täältä.

Antakaa palautetta ja kommentteja. Nyt se pitäisi onnistua etusivun alalaidan lomakkeella.

Hyvää kesää kaikille!

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!