Kuntavaalien kysymykset, joilla todella on merkitystä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati ”oikeat” kysymykset kuntavaaleihin. Tässä vastaukseni niihin.

Kun koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle taloudellisesti kestävän koon, miten opetus järjestetään?

Oppilaspaikkoja on vähennettävä. Se on kuitenkin tehtävä niin, että minkään alueen lapsille ei tule kohtuuttoman pitkä koulumatka. Siilinjärvellä oppilasmäärä on vähenemässä ja minusta loogisin ratkaisu olisi jättää Kasurilan koulu uusimatta. Siilinlahden koulu on varsin lähellä Kasurilaa ja muitakin kouluja säännöllisen joukkoliikenteen tavoitettavissa.

Rahoittaako kunta yhteiskuntaorientaatiota ja suomen kielen koulutusta myös työperusteisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille?

Kyllä ehdottomasti. Kunnan tavoitteena pitää olla se, että maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti yhteiskuntaan eikä se tapahdu itsestään. Kunnan rooli tässä merkittävä.

Investoiko kunta infraan, joka vähentää yleistyvien rankkasateiden ja myrskyjen muodostamia (hulevesi)tulvariskejä?

Tällä hetkellä asiaan ei suurta painoa laiteta, vaikka pitäisi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on oleellinen kunnan tehtävä.

Tarjoaako kunta kiinnostavaa kulttuuria ja taiteen perusopetusta?

Siilinjärvi tarjoaa hyvin vähän ja kulttuuritarjontaa tulisi lisätä. Kulttuuri luo veto- ja pitovoimaa, uutta henkeä ja innovaatioita. Kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkittu tosiasia. Siilinjärveä pidetään rumana ja yksi syy voi olla se, että Siilinjärvi on vähän kasvoton ja hengetön. Monipuolisella kulttuuritarjonnalla tähän voitaisiin saada muutos.

Mitä halutaan verottaa: omaisuutta vai työntekoa?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteistöveroja voisi nostaa merkittävästi, erityisesti maapohjan verotusta. Vastaavasti kunnan tuloveroa voisi laskea. Tarkoitus ei ole kasvattaa verotuloja. Kiinteistöverolla on taloustieteen mukaan selvästi vähemmän haitallisia kannustinvaikutuksia kuin työn verotuksella.

Ja lopuksi: mihin päättäjät sitoutuvat vai sitoutuvatko mihinkään?

Sitoudun edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia päätöksiä. Haluan, että kunta tarjoaa verorahoille tarpeeksi vastinetta. Mielestäni tärkeää ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä laatu sekä monipuolinen liikunta-, urheilu- ja kulttuuritarjonta. Kuntaa kannattaa kehittää nykyisiä asuinalueita tiivistämällä, jotta metsää ja muuta luontoa säästyy. Se on taloudellisestikin järkevintä, kun ei tarvitse rakentaa niin paljon uutta infraa.

Kotihoidontuen kuntalisä

Kotihoidontuen kuntalisä lakkautettiin Siilinjärvellä vuonna 2014. Uutis-Jousen vaalikoneen perusteella 62 prosenttia ehdokkaista haluaisi ottaa kotihoidontuen kuntalisän takaisin käyttöön. Kustannukset tästä olisi, sivistysjohtajan arvion mukaan, 180 000-450 000 euroa. Tämä on luonnollisesti pois jostain toisaalta tai on katettava korkeammilla veroilla.

Kotihoidontuen kuntalisä ei olisi järkevää rahankäyttöä Siilinjärven tilanteessa. Kuntalisä on ymmärrettävä työkalu voimakkaasti kasvavissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa päivähoitopaikkojen lisääminen ei pysy kasvun vauhdissa. Siilinjärvellä ei sellaista ongelmaa tällä hetkellä ole, eikä sitä ole näkyvissäkään.

Laadukas varhaiskasvatus on lapselle eduksi. Tutkimusten mukaan päiväkodissa varhain aloittaneet lapset menestyvät paremmin koulussa ja kouluttautuvat todennäköisemmin pidemmälle. Varhaiskasvatus edistää myös lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymistä.

Vanhemmille lasten varhaiskasvatus mahdollistaa työssäkäynnin ja perheille paremman toimeentulon. Työssäkäynti näkyy myös suurempana eläkekertymänä. Kunnalle työssäkäyvät vanhemmat tuovat verotuloja.

Jos kunnan varhaiskasvatuspalveluilla olisi ylimääräistä rahaa 180 000-450 000 euroa, sille olisi hyödyllisempiäkin käyttökohteita kuin kotihoidontuen kuntalisä. Kotihoidon sijaan rohkaisisin ohjaamaan lapset entistä enemmän päivähoitoon esimerkiksi päivähoitomaksujen tasoa laskemalla.