Siilinjärven kunnan kulttuuritoiminnasta

Kuntaliiton KULTTI-tilastojen perusteella Siilinjärvi käyttää vähiten rahaa kulttuuriin koko maakunnassa ja on valtakunnallisestikin kitsaimpien joukossa. Vuoden 2023 Siilinjärven nettokäyttökustannukset kulttuuritoimintaan olivat 71,45 € asukasta kohden. Vertailuna Iisalmessa vastaava luku on yli kaksinkertainen ja Varkaudessa vielä sitäkin suurempi. Siilinjärven kulttuuritoimi on onnistunut järjestämään hämmästyttävän monipuolista toimintaa niinkin vähällä rahalla.

Vähäinen panostus kulttuuritoimintaan on omiaan lisäämään näkemystä, että Siilinjärvi on vapaamatkustaja Kuopion kupeessa. Kuopio nettokäyttökustannukset kulttuuritoimintaan vuonna 2023 olivat 229,54 € per asukas. Siilinjärvi on myös koettu rumaksi kunnaksi ja kulttuurin lisäämisellä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myös siihen.

Kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, talouteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa identitettiä. Kulttuuri ja taide tekevät arjesta mielekkäämpää ja rikkaampaa. On useita syitä, miksi monipuolinen kulttuurikenttä on tärkeää.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sanoo, että ”Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee:

  1. edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;
  2. luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;
  3. edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;
  4. tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;
  5. edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;
  6. edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;
  7. edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.”

Siilinjärvellä lain vaatimuksiin on vastattu suppeasti. On osin ymmärrettävää, että heikossa taloudellisessa tilanteessa myös kulttuurista säästetään. Tosin Siilinjärvellä kulttuurimenot ovat jo niin pienet, että ei niistä ole juuri säästämistä. Eikä voi olla niin, että kulttuuriin panostetaan vain hyvinä aikoina mutta ei lainkaan huonoina aikoina. Sellainen rahoitus ei mahdollista kulttuurin tekemistä saati kehittämistä.

Ei ole realistista vaatia kulttuurin rahoituksen kasvattamista kertarysäyksellä. Osana kuntastrategiaa voitaisiin ottaa pidemmän aikavälin tavoite kasvattaa kulttuuripanostuksia pienin askelin. Kohtuullinen tavoite voisi olla saavuttaa maakunnan kuntien mediaanitaso nettokäyttökustannuksissa (2023 se olisi ollut 110,24 €/asukas). Olisi tärkeää osoittaa sitoutuminen kulttuuritoiminnan kehittämiseen pidemmällä aikavälillä.

Toinen tavoite pitäisi olla prosenttiperiaatteen käyttöönotto rakennusinvestointien yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että vähintään yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen. Hyvin konkreettisena ja ajankohtaisena kulttuuritoimenpiteenä kunnan pitää varmistaa hyvät ja monipuoliset kirjastopalvelut mukaan lukien kirjastoauton säilyttäminen.

Poimintoja menneestä valtuustokaudesta

Valtuustokausi alkaa olla päätöksessään ja nyt on aika arvioida kunnan toimintaa. Arvioin nyt kuntaa strategiaan tukeutuen, koska kunnanvaltuuston päättämä kuntastrategia on keskeisin toimintaa, päätöksentekoa ja kehittämistä ohjaava dokumentti. Strategian visio kuulu näin:

”Siilinjärvi on Suomen sykkivin kasvukunta, ihmisen kokoiselle elämälle.”

On hieman tulkitsijasta kiinni kuinka sykkiväksi Siilinjärven näkee. Elinvoimamittareiden perusteella Siilinjärvi on selvästi perässä useimpia kehyskuntia, mikä on oleellinen viiteryhmä Siilinjärvelle. Toisaalta Siilinjärven tilanne ei ole elinvoimamittareiden osalta juurikaan heikentynyt mutta ei myöskään parantunut.

Pientä sykettä kuntaan on saatu uusilla festivaaleilla mutta koko kunnan tasolla valtuustokausi on mennyt varsin tasapaksusti. Ei ole tehty merkittäviä uusia avauksia tai suunnan muutoksia vaan on edetty entiseen tapaan. Itse en ole kokenut viimeistä neljää vuotta erityisen sykkivänä kunnan osalta, jopa päinvastoin.

Kasvusta on Siilinjärvellä toitotettu jo hyvin pitkään. Kasvulla tarkoitetaan väestönkasvua sekä työpaikkojen kasvua. Jo valtuustokauden alussa olisi ollut hyvä tarkastaa faktat. Siilinjärvi ei ole kasvanut enää kymmeneen vuoteen. Väkiluvun huippu oli, muistaakseni, vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen väkiluku on ollut laskussa, eikä päättyvä valtuustokaan kyennut kääntämään trendiä ylöspäin. Työpaikkojen määrä on hieman lisääntynyt mutta se johtunee osin siitä, että korona-aikana työpaikkoja ensin hävisi ja ne ovat nyt palautuneet.

Kunnan strategiset tavoitteet ovat

  • Ketterä kehittäjä
  • Hyvinvoiva arki
  • Elinvoimainen ympäristö

Ketterästä kehittäjyydestä ei Siilinjärvellä ole merkkejä. Tästä antoi esimerkin myös kunnanvaltuutettu Karita Lehikoinen mielipidekirjoituksessaan Uutis-Jousessa (UJ 30.1.2025). Kehittämisessä poikkeuksena kuitenkin digitalisaation edistäminen. Siinä on jonkin verran edistytty.

Lähiliikuntapaikkoihin on panostettu moninpaikoin ja muutenkin liikuntamahdollisuudet on pidetty Siilinjärvellä hyvin kunnossa. Valtuustolla on kuitenkin ollut kova halu purkaa Fontanella. Nyt vaalien alla siitä ei uskalleta mainita mutta vaalien jälkeen se viimeistään nousee taas esiin. Myös kulttuurin saralla on tehty suuria tekoja mitättömän pienestä kulttuuribudjetista huolimatta. Merkittävimpänä yksittäisenä tekona kirkonkylän liikenneympyrän Ihana-taideteos.

Kuntalaisten osallistuutta on lisätty. Esimerkiksi vihreiden esiintuoma osallistuva budjetointi on otettu käyttöön. Ihmisten yhdenvertaisuuteen nykyinen kunnanvaltuusto ei ole suhtautunut yhtä suopeasti, josta esimerkkinä pride-liputuksen vastustaminen. Hyvinvointi-indikaattoreita on valtavan paljon mutta kokonaisuudessaan minulla on käsitys, että töitä hyvinvoivan arjen eteen on tehty.

Elinvoimaisen ympäristön osalta on epäonnistuttu. Tuoreimpana asiana tulee mieleen valtuuston halu hakata entistä enemmän kunnan metsiä. En myöskään tiedä kuinka Yaran kaivosten laajentaminen parantaisi kunnan elinvoimaista ympäristöä. Maankäyttöpolitiikka päivitettiin valtuustokauden aikana mutta siinäkään ei kyetty tekemään elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Päinvastoin, politiikka jarruttaa kunnan elinvoiman kehittämistä. Kevyen liikenteen mahdollisuuksia on lisätty mutta liian vähän.

Vähän kuraa mutta myös hyviä asioita. Itse olisin odottanut valtuustolta rohkeampaa otetta uudistaa Siilinjärven tulevaisuutta. Ehkä kirjoitan ajatuksiani tulevaisuudesta seuraavassa tekstissä.

Siilinjärven alakouluista

Sivistyslautakunta päätti eilen Kasurilan koulun tarveselvityksen aloittamisesta sivistysjohtaja Jokikokon päätösehdotuksen vastaisesti. Tämä on politiikan voitto mutta se voi olla lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. On ymmärrettävää, että Kasurilan alueen asukkaat haluavat säilyttää koulunsa. Onhan se kiva, että koulu on muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä.

Siilinjärven alakoululaisten määrä on kuitenkin ennusteiden mukaan vähenemässä 400 oppilaalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jostain oppilaspaikkoja vähennetään.

Siilinlahden, Hamulan, Vuorelan ja Toivalan alakoulut säilyvät hyvin suurella todennäköisyydellä. Jos Kasurilan koulu säilyy myös, tarkoittanee se Kehvon, Kuuslahden tai Pöljän koulun sulkemista. Voi olla, että kaikki kolme koulua joudutaan sulkemaan. Kyläkoulujen sulkeminen taas tarkoittaa, että näiden pienten lasten koulumatkat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Kasurilassa kuitenkin päästään kävellen kouluun.

Kasurilasta on noin neljä kilometriä Siilinlahden koululle ja reitti on turvallinen kulkea pyörällä. Näin Pöljällä asuvana se on minusta varsin kohtuullinen etäisyys kouluun. Lisäksi, kutakuinkin kaikki kunnan joukkoliikenne kulkee Kasurilan kautta, joten bussillakin olisi helppo ja nopea kulkea kouluun niin Vuorelaan kuin Siilinlahdellekin. Koulubussi Pöljältä Siilinlahdelle kestänee noin 50 minuuttia. Pienelle lapselle 1 tunti ja 40 minuuttia bussissa päivittäin voi olla aika raskasta.

Tarveselvityksen aloittaminen ei tarkoita, että koulu Kasurilaan rakennettaisiin vaan se päätös tehdään myöhemmin. En ole varma ehditäänkö tästä edes päättää tämän valtuustokauden aikana. Kunnan rakennushankkeilla on ollut tapana viivästyä.

Omaan perheeseeni tämä ei ehdi vaikuttaa mutta pidän tulevaisuutta huolestuttavana kylien pienten lasten kannalta. Toivottavasti pelkoni on aiheeton. Toivottavasti Siilinjärven väkiluku ja lasten määrä kääntyy nousuun tai lasku edes pysähtyy.

Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Investointi Kasurilantien kiertoliittymän taideteokseen on perusteltua

Kasurilantien kiertoliittymään tuleva taideteos ja valinnan tehnyt valintaryhmä on saanut osakseen kohtuutonta arvostelua. On haukuttu itse teosta ja sen viestiin on liitetty aivan erikoisia oletuksia. Valintaryhmää on syytetty jopa korruptiosta. Valintaryhmä koostui suurelta osin alan asiantuntijoista ja heillä oli varmasti perusteet valittuun teokseen.

Itse pidän valittua teosta hauskana. Vaikka en ole taiteen tuntija, pidän tärkeänä, että myös Siilinjärvellä on julkista taidetta. Taiteella on itseisarvonsa mutta on siitä myös hyötyä. Taiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mm. hyvinvointiin ja terveyteen mutta myös talouteen. Taide nostaa alueen imagoa ja luo identiteettiä. Siilinjärven keskusta on mielletty varsin tylsännäköiseksi. Uusi taideteos piristää osaltaan ympäristöä varmasti.

Luonnollisesti myös teoksen kustannukset herättävät arvostelua. Siilinjärvi käyttää kulttuuriin hävyttömän vähän rahaa. Kuntaliiton aineiston mukaan kustannukset musiikkiin, museoihin ja näyttelyihin sekä muuhun kulttuuritoimintaan ovat yhteensä 13 €/asukas. Lapinlahden kustannukset ovat 25 €/asukas, Varkaudessa 33 €/asukas, Iisalmessa 34 €/asukas ja Kuopiossa 92 €/asukas. Julkisia taideteoksia Siilinjärven kunta hankkii hyvin harvoin. On totta, että 50 000 euroa on kohtuullisen suuri summa mutta silti se on vain reilut pari euroa per asukas. Eikä taiteeseen ja kulttuurin käytetty raha mene hukkaan.

Minusta on tervetullutta, että Siilinjärvelläkin panostetaan kulttuuriin edes toisinaan. Annan täyden tukeni valintaryhmälle. Taidetta ei tarvitse ymmärtää eikä kaikkien siitä tarvitse edes pitää. Siitä huolimatta se on meille tärkeää ja hyödyllistä.

Vuoden 2022 yhteenveto ja katsaus tulevaan

Vuosi alkaa olla täynnä. Viime maanantaina oli viimeinen kunnanvaltuuston kokous, jossa päätettiin ensi vuoden talousarviosta. Kokous oli samalla kunnanjohtaja Vesa Lötjösen viimeinen ja hän jää ansaitulle eläkkeelle lomien jälkeen. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Vihreinä yritimme saada talousarvioon lisättyä palveluiden saavutettavuuden yhdeksi strategiseksi mittariksi. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä (https://www.celia.fi/saavutettavuus/):

  • Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä eli sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä.
  • Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys eli se, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää.

Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä saavutettavuuden tärkeydestä, joten ehdotuksemme ei mennyt läpi.

Ehdotimme talousarvioon myös lisättäväksi 80 prosentin hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mutta sekään ei saanut valtuustossa kannatusta.

Demareiden Katja Pitkänen ehdotti peruskoulun tuntikehykseen yhden tunnin lisäystä. Siis 1 tunti kehykseen lisää koko peruskoulun ajalle. Lisäyksen kustannus olisi ollut vuositasolla n. 30 000 €. Vihreät kannatti ehdotusta mutta valtuuston enemmistö vastusti.

Näistä huomaa, että valtuustoryhmien arvoissa on eroja. Moni puhuu lasten ja nuorten asioiden puolesta mutta teot ovat jotain ihan muuta. Sama tilanne on ympäristö- ja ilmastoasioiden kanssa. Puheet ja teot eivät kohtaa.

Onneksi aikaisemmin tehty valtuustoaloitteemme ostolaskudatan avoimuudesta kuitenkin etenee toteutukseen ensi vuoden alkupuolella. Jatkossa kuntalaisten on mahdollista tutkia mihin kunnan rahaa menee ja kuinka paljon.

Mitä muuta valtuusto on tänä vuonna päättänyt? Alla muutamia huomioita:

  • Strategia hyväksyttiin. Se on hyvä mutta seuraava tehtävä on saada sanat teoiksi. Se on yleensä paljon haastavampaa, kuten viime kokouksessakin nähtiin.
  • Kunnan maankäyttöpoliittinenohjelma hyväksyttiin. Se hieman vesittyi maanhankinnan osalta. Pääosin ohjelma on kuitenkin hyvä ja se ottaa huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet, viihtyisän asuinympäristön ja luonnon.
  • Myös toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin konservatiivien vastustuksesta huolimatta.
  • Ahmon ja Siilinlahden koulujen rakentaminen on viivästynyt kustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna jouduimme nostamaan tavoitehintaa toistamiseen. Tällä kertaa tavoitehinta nostettiin 50 miljoonasta 55 miljoonaan euroon. Kilpailutusehtoihin lisättiin myös indeksiehto, mikä tarkoittaa, että todellinen hinta voi olla vaikka 80 miljoonaa euroa. Toki se voi olla myös alle 55 miljoonaa mutta tällä hetkellä se näyttää epätodennäköiseltä. Lopullinen kustannus nähdään vasta hankkeen toteutumisen jälkeen.
  • Fontanellan peruskorjaus valitettavasti viivästyy, mikä oli mielestäni valtuustolta suuri virhe. Fontanellan toiminta kuitenkin jatkuu ja tilannetta seurataan vuosittain.

Vuodenvaihteessa aloittaa hyvinvointialueet. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edessään merkittävä toiminnansopeuttaminen alkuvuosina, kuten jo vaalien aikaan kirjoitin.

Siilinjärvelle valitaan uusi kunnanjohtaja helmikuun valtuuston kokouksessa. Olen vihreiden edustaja kunnanjohtajan valintaryhmässä. Hakuprosessissa on seuraavaksi edessä hakijoiden haastattelut. Haastatteluun valitut löytyvät täältä. Hakijoiden joukossa on paljon kokemusta ja osaamista. Olen vakuuttunut, että saamme erinomaisen kunnanjohtajan Vesan seuraajaksi.

Tätä vuotta on leimannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän toimista aiheutunut energiakriisi. Myös korot ovat nousseet voimakkaasti. Alkanut talvi tulee olemaan taloudellisesti haastava monille kotitalouksille. Valtiovalta pyrkii lieventämään haasteita enemmän tai vähemmän onnistuneesti omilla ratkaisuillaan. Minusta myös kunnalla on oltava valmius auttaa hädässä olevia.

Kaikista haasteista huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää joulua!

Jos mikä tahansa asia askarruttaa kunnan asioissa niin ottakaa yhteyttä. Selvitellään asioita yhdessä.

Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Fontanellasta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 31.3.2022)

Fontanellan kylpylän kohtalo keskusteluttaa. Päätöksiä tehtäessä on hyvä käydä läpi tosiasioita. Fontanellan ylläpito koetaan kalliiksi. Tosiasia kuitenkin on, että Fontanellan yksikkökustannukset (kustannukset/kävijä) ovat vertailukelpoiset esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson kanssa. Kaiken kaikkiaan Fontanellan kulut eivät eroa kuntien tavallisista uimahalleista. Fontanellaa ei pyöritetä ”peruspalveluiden kustannuksella” sen enempää kuin uimahallia missään muussakaan kunnassa.

Fontanellan tuotot per kävijä ovat korkeammat kuin Kuopion Kuntolaaksossa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Kuopiossa lipun hinta on edullisempi. Kuopion kaupunki subventoi Kuntolaaksoa enemmän ja näin ollen asiakkaan ei tarvitse maksaa niin paljoa.

Fontanellassa on normaalina vuonna yli 100.000 kävijää. Kävijöistä arviolta 80 % on siilinjärveläisiä. Tuotoista karkeasti 85 % tulee allastoiminnoista ja loput muista toiminnoista, mm. squashista, keilauksesta ja kuntosaleilta. Kylpylän suosituimmat toiminnot ovat aallot sekä liukumäki. Merkittävin puute on pieni kuntouintiallas.

Jos Fontanella puretaan ja tilalle rakennetaan tavallinen uimahalli, allastoiminnan ulkopuoliset tuotot menetetään, koska muita toimintoja ei enää ole. Menetetään myös 20 % kävijöistä, sillä tavallinen uimahalli tuskin houkuttele ulkopaikkakuntalaisia. Pidän todennäköisenä, että myös oman paikkakunnan lasten ja nuorten mielenkiinto vähenee, kun liukumäkeä ja aaltoja, niitä suosituimpia toimintoja, ei ole tarjolla.

Fontanellan purku tarkoittaa myös, että menetetään kiinteistön vuokralaisilta saatavat vuokratulot. Kokonaisuudessaan tuotoista menetetään vähintäänkin viidennes, todennäköisesti enemmän, kun kaikki yllä mainitut menetykset otetaan huomioon.

Uimala-toiminnassa kulut ovat suurelta osin kiinteitä, eli vaikka asiakkaat vähenevät niin kulut säilyvät ennallaan. Kun asiakkaista ja tuotoista menetetään 20 % tai enemmän, se tarkoittaa, että kunnan on katettava entistä suurempi osuus kuluista.

Fontanellan peruskorjausta on vastustettu taloudellisista syistä. Uusi uimahalli olisi yli 20 % kalliimpi kuin peruskorjaus, vaikka ei ottaisi huomioon purkukustannuksia. Uuden uimahallikiinteistön leasing-kulut olisivat siis suuremmat kuin peruskorjatun Fontanellan. Uuden uimahallin lopputulos olisi suuremmat kulut ja pienemmät tuotot. Mitä taloudellista siinä on?

Keskustan valtuustoryhmä olisi purkamassa Fontanellan eikä rakentamassa mitään tilalle. He ohjaisivat liikkujia keskustapuolueeseen sidoksissa olevaan Kunnonpaikkaan. Entistä poliitikkoa lainaten: “Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte.” Uimalan hävittäminen kirkonkylältä vähentäisi liikkujia erityisesti siinä joukossa, jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisi siksi vastuutonta.

Fontanella on maakunnan paras vesiliikuntapaikka lapsiperheille ja se tunnetaan myös valtakunnallisesti. Lapsiperheiden suosion lisäksi ikääntyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Lisäksi Fontanellassa on kaksi kuntosalia, arvostetut squash-kentät ja nykyaikaiset keilaradat. Helposti saavutettava Fontanella ei ole pelkkä kylpylä vaan kaikille tasavertainen ja monipuolinen liikuntapaikka. Eikä se ole sen kalliimpi kuin uimahallit. Fontanella tuottaa toimintakykyä, iloa ja elinvoimaa kaikille lapsista vanhuksiin.

Valtuustoaloite ostolaskudatan avaamisesta

Siilinjärven vihreät jätti tiistaina 22.2. valtuuston kokouksessa aloitteen kunnan ostolaskuaineiston avaamisesta julkisesti tietoverkossa kaikkien saataville. Ostolaskudatan avaaminen liittyy vaatimukseen kunnan päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Kunnan päätöksenteon ja toimintatapojen avoimuudella rakennetaan luottamusta ja edistetään demokratian toteutumista niin kunnan päätöksenteossa kuin käytännön toiminnassa. Avoimuutta voidaan edistää muun muassa avaamalla kunnan julkista tietoa muiden käyttöön avoimena datana. Aloitteesta löytyy lisää tekstiä Siilinjärven vihreiden sivulta.

Minä valmistelin aloitteen ryhmämme puolesta ja olin aika varma, että se saisi hyvän kannatuksen valtuustossa. Kuka nyt ei haluaisi avoimuutta? Tai kuka haluaisi pimittää tietoa? Olin hyvin yllättynyt, että hyvinkin moni kunnanvaltuutettu. Valtuustoaloite sai kymmenen allekirjoittajaa 43 valtuutetun joukosta. Niistä neljä oli vihreitä. Ainoastaan kuusi muiden puolueiden edustajaa tuki tiedon avoimuutta.

Tämä on aivan käsittämätöntä. Motiiveja olla tukematta tiedon avoimuutta voi vain arvailla mutta jokainen niistä on huono.

  • Ilmeisin syy lienee se, että heitä ei kiinnosta. Siinä tapauksessa ei ehkä kannattaisi asettua edes ehdolle.
  • Toiseksi ilmeisin syy luultavimmin oli se, että he eivät ymmärrä. Valtuutetun velvollisuus on ottaa asioista selvää. Aina kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä.
  • Kolmas arvioni on, että aloite tuli väärältä puolueelta. Tällainen ajattelu on yleistä mutta kuntalaisten edun kannalta erityisen haitallista.
  • On voitu kuunnella viranhaltijoita. Se on selvää, että he vastustavat helposti uusia asioita. Tämäkin on huono syy, koska tärkeimpänä pitäisi olla avoimuus kuntalaisten etuna eikä viranhaltijoiden mielihalut.
  • Sitten on ne ilkeimmät epäilyt, eli sieltä paljastuisi jotain mitä ei haluta tulevan ilmi. Tällaista pelkoa en usko luottamushenkilöillä olevan. Jos jotain niin viranhaltijoita tämä voisi huolettaa mutta en usko siihenkään.

Joka tapauksessa, avoimuudella on demokratiassa aivan keskeinen rooli. Nykyteknologia mahdollistaa avoimuuden aivan uudella tavalla mutta syystä tai toisesta siilinjärveläiset kunnanvaltuutetut eivät halua elää nykyajassa vaan haluavat pitää kuntalaiset pimennossa. Olen tästä hyvin pettynyt.