Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Investointi Kasurilantien kiertoliittymän taideteokseen on perusteltua

Kasurilantien kiertoliittymään tuleva taideteos ja valinnan tehnyt valintaryhmä on saanut osakseen kohtuutonta arvostelua. On haukuttu itse teosta ja sen viestiin on liitetty aivan erikoisia oletuksia. Valintaryhmää on syytetty jopa korruptiosta. Valintaryhmä koostui suurelta osin alan asiantuntijoista ja heillä oli varmasti perusteet valittuun teokseen.

Itse pidän valittua teosta hauskana. Vaikka en ole taiteen tuntija, pidän tärkeänä, että myös Siilinjärvellä on julkista taidetta. Taiteella on itseisarvonsa mutta on siitä myös hyötyä. Taiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mm. hyvinvointiin ja terveyteen mutta myös talouteen. Taide nostaa alueen imagoa ja luo identiteettiä. Siilinjärven keskusta on mielletty varsin tylsännäköiseksi. Uusi taideteos piristää osaltaan ympäristöä varmasti.

Luonnollisesti myös teoksen kustannukset herättävät arvostelua. Siilinjärvi käyttää kulttuuriin hävyttömän vähän rahaa. Kuntaliiton aineiston mukaan kustannukset musiikkiin, museoihin ja näyttelyihin sekä muuhun kulttuuritoimintaan ovat yhteensä 13 €/asukas. Lapinlahden kustannukset ovat 25 €/asukas, Varkaudessa 33 €/asukas, Iisalmessa 34 €/asukas ja Kuopiossa 92 €/asukas. Julkisia taideteoksia Siilinjärven kunta hankkii hyvin harvoin. On totta, että 50 000 euroa on kohtuullisen suuri summa mutta silti se on vain reilut pari euroa per asukas. Eikä taiteeseen ja kulttuurin käytetty raha mene hukkaan.

Minusta on tervetullutta, että Siilinjärvelläkin panostetaan kulttuuriin edes toisinaan. Annan täyden tukeni valintaryhmälle. Taidetta ei tarvitse ymmärtää eikä kaikkien siitä tarvitse edes pitää. Siitä huolimatta se on meille tärkeää ja hyödyllistä.

Vuoden 2022 yhteenveto ja katsaus tulevaan

Vuosi alkaa olla täynnä. Viime maanantaina oli viimeinen kunnanvaltuuston kokous, jossa päätettiin ensi vuoden talousarviosta. Kokous oli samalla kunnanjohtaja Vesa Lötjösen viimeinen ja hän jää ansaitulle eläkkeelle lomien jälkeen. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Vihreinä yritimme saada talousarvioon lisättyä palveluiden saavutettavuuden yhdeksi strategiseksi mittariksi. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä (https://www.celia.fi/saavutettavuus/):

  • Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä eli sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä.
  • Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys eli se, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää.

Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä saavutettavuuden tärkeydestä, joten ehdotuksemme ei mennyt läpi.

Ehdotimme talousarvioon myös lisättäväksi 80 prosentin hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mutta sekään ei saanut valtuustossa kannatusta.

Demareiden Katja Pitkänen ehdotti peruskoulun tuntikehykseen yhden tunnin lisäystä. Siis 1 tunti kehykseen lisää koko peruskoulun ajalle. Lisäyksen kustannus olisi ollut vuositasolla n. 30 000 €. Vihreät kannatti ehdotusta mutta valtuuston enemmistö vastusti.

Näistä huomaa, että valtuustoryhmien arvoissa on eroja. Moni puhuu lasten ja nuorten asioiden puolesta mutta teot ovat jotain ihan muuta. Sama tilanne on ympäristö- ja ilmastoasioiden kanssa. Puheet ja teot eivät kohtaa.

Onneksi aikaisemmin tehty valtuustoaloitteemme ostolaskudatan avoimuudesta kuitenkin etenee toteutukseen ensi vuoden alkupuolella. Jatkossa kuntalaisten on mahdollista tutkia mihin kunnan rahaa menee ja kuinka paljon.

Mitä muuta valtuusto on tänä vuonna päättänyt? Alla muutamia huomioita:

  • Strategia hyväksyttiin. Se on hyvä mutta seuraava tehtävä on saada sanat teoiksi. Se on yleensä paljon haastavampaa, kuten viime kokouksessakin nähtiin.
  • Kunnan maankäyttöpoliittinenohjelma hyväksyttiin. Se hieman vesittyi maanhankinnan osalta. Pääosin ohjelma on kuitenkin hyvä ja se ottaa huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet, viihtyisän asuinympäristön ja luonnon.
  • Myös toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin konservatiivien vastustuksesta huolimatta.
  • Ahmon ja Siilinlahden koulujen rakentaminen on viivästynyt kustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna jouduimme nostamaan tavoitehintaa toistamiseen. Tällä kertaa tavoitehinta nostettiin 50 miljoonasta 55 miljoonaan euroon. Kilpailutusehtoihin lisättiin myös indeksiehto, mikä tarkoittaa, että todellinen hinta voi olla vaikka 80 miljoonaa euroa. Toki se voi olla myös alle 55 miljoonaa mutta tällä hetkellä se näyttää epätodennäköiseltä. Lopullinen kustannus nähdään vasta hankkeen toteutumisen jälkeen.
  • Fontanellan peruskorjaus valitettavasti viivästyy, mikä oli mielestäni valtuustolta suuri virhe. Fontanellan toiminta kuitenkin jatkuu ja tilannetta seurataan vuosittain.

Vuodenvaihteessa aloittaa hyvinvointialueet. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edessään merkittävä toiminnansopeuttaminen alkuvuosina, kuten jo vaalien aikaan kirjoitin.

Siilinjärvelle valitaan uusi kunnanjohtaja helmikuun valtuuston kokouksessa. Olen vihreiden edustaja kunnanjohtajan valintaryhmässä. Hakuprosessissa on seuraavaksi edessä hakijoiden haastattelut. Haastatteluun valitut löytyvät täältä. Hakijoiden joukossa on paljon kokemusta ja osaamista. Olen vakuuttunut, että saamme erinomaisen kunnanjohtajan Vesan seuraajaksi.

Tätä vuotta on leimannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän toimista aiheutunut energiakriisi. Myös korot ovat nousseet voimakkaasti. Alkanut talvi tulee olemaan taloudellisesti haastava monille kotitalouksille. Valtiovalta pyrkii lieventämään haasteita enemmän tai vähemmän onnistuneesti omilla ratkaisuillaan. Minusta myös kunnalla on oltava valmius auttaa hädässä olevia.

Kaikista haasteista huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää joulua!

Jos mikä tahansa asia askarruttaa kunnan asioissa niin ottakaa yhteyttä. Selvitellään asioita yhdessä.

Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Fontanellasta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 31.3.2022)

Fontanellan kylpylän kohtalo keskusteluttaa. Päätöksiä tehtäessä on hyvä käydä läpi tosiasioita. Fontanellan ylläpito koetaan kalliiksi. Tosiasia kuitenkin on, että Fontanellan yksikkökustannukset (kustannukset/kävijä) ovat vertailukelpoiset esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson kanssa. Kaiken kaikkiaan Fontanellan kulut eivät eroa kuntien tavallisista uimahalleista. Fontanellaa ei pyöritetä ”peruspalveluiden kustannuksella” sen enempää kuin uimahallia missään muussakaan kunnassa.

Fontanellan tuotot per kävijä ovat korkeammat kuin Kuopion Kuntolaaksossa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Kuopiossa lipun hinta on edullisempi. Kuopion kaupunki subventoi Kuntolaaksoa enemmän ja näin ollen asiakkaan ei tarvitse maksaa niin paljoa.

Fontanellassa on normaalina vuonna yli 100.000 kävijää. Kävijöistä arviolta 80 % on siilinjärveläisiä. Tuotoista karkeasti 85 % tulee allastoiminnoista ja loput muista toiminnoista, mm. squashista, keilauksesta ja kuntosaleilta. Kylpylän suosituimmat toiminnot ovat aallot sekä liukumäki. Merkittävin puute on pieni kuntouintiallas.

Jos Fontanella puretaan ja tilalle rakennetaan tavallinen uimahalli, allastoiminnan ulkopuoliset tuotot menetetään, koska muita toimintoja ei enää ole. Menetetään myös 20 % kävijöistä, sillä tavallinen uimahalli tuskin houkuttele ulkopaikkakuntalaisia. Pidän todennäköisenä, että myös oman paikkakunnan lasten ja nuorten mielenkiinto vähenee, kun liukumäkeä ja aaltoja, niitä suosituimpia toimintoja, ei ole tarjolla.

Fontanellan purku tarkoittaa myös, että menetetään kiinteistön vuokralaisilta saatavat vuokratulot. Kokonaisuudessaan tuotoista menetetään vähintäänkin viidennes, todennäköisesti enemmän, kun kaikki yllä mainitut menetykset otetaan huomioon.

Uimala-toiminnassa kulut ovat suurelta osin kiinteitä, eli vaikka asiakkaat vähenevät niin kulut säilyvät ennallaan. Kun asiakkaista ja tuotoista menetetään 20 % tai enemmän, se tarkoittaa, että kunnan on katettava entistä suurempi osuus kuluista.

Fontanellan peruskorjausta on vastustettu taloudellisista syistä. Uusi uimahalli olisi yli 20 % kalliimpi kuin peruskorjaus, vaikka ei ottaisi huomioon purkukustannuksia. Uuden uimahallikiinteistön leasing-kulut olisivat siis suuremmat kuin peruskorjatun Fontanellan. Uuden uimahallin lopputulos olisi suuremmat kulut ja pienemmät tuotot. Mitä taloudellista siinä on?

Keskustan valtuustoryhmä olisi purkamassa Fontanellan eikä rakentamassa mitään tilalle. He ohjaisivat liikkujia keskustapuolueeseen sidoksissa olevaan Kunnonpaikkaan. Entistä poliitikkoa lainaten: “Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte.” Uimalan hävittäminen kirkonkylältä vähentäisi liikkujia erityisesti siinä joukossa, jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisi siksi vastuutonta.

Fontanella on maakunnan paras vesiliikuntapaikka lapsiperheille ja se tunnetaan myös valtakunnallisesti. Lapsiperheiden suosion lisäksi ikääntyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Lisäksi Fontanellassa on kaksi kuntosalia, arvostetut squash-kentät ja nykyaikaiset keilaradat. Helposti saavutettava Fontanella ei ole pelkkä kylpylä vaan kaikille tasavertainen ja monipuolinen liikuntapaikka. Eikä se ole sen kalliimpi kuin uimahallit. Fontanella tuottaa toimintakykyä, iloa ja elinvoimaa kaikille lapsista vanhuksiin.

Valtuustoaloite ostolaskudatan avaamisesta

Siilinjärven vihreät jätti tiistaina 22.2. valtuuston kokouksessa aloitteen kunnan ostolaskuaineiston avaamisesta julkisesti tietoverkossa kaikkien saataville. Ostolaskudatan avaaminen liittyy vaatimukseen kunnan päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Kunnan päätöksenteon ja toimintatapojen avoimuudella rakennetaan luottamusta ja edistetään demokratian toteutumista niin kunnan päätöksenteossa kuin käytännön toiminnassa. Avoimuutta voidaan edistää muun muassa avaamalla kunnan julkista tietoa muiden käyttöön avoimena datana. Aloitteesta löytyy lisää tekstiä Siilinjärven vihreiden sivulta.

Minä valmistelin aloitteen ryhmämme puolesta ja olin aika varma, että se saisi hyvän kannatuksen valtuustossa. Kuka nyt ei haluaisi avoimuutta? Tai kuka haluaisi pimittää tietoa? Olin hyvin yllättynyt, että hyvinkin moni kunnanvaltuutettu. Valtuustoaloite sai kymmenen allekirjoittajaa 43 valtuutetun joukosta. Niistä neljä oli vihreitä. Ainoastaan kuusi muiden puolueiden edustajaa tuki tiedon avoimuutta.

Tämä on aivan käsittämätöntä. Motiiveja olla tukematta tiedon avoimuutta voi vain arvailla mutta jokainen niistä on huono.

  • Ilmeisin syy lienee se, että heitä ei kiinnosta. Siinä tapauksessa ei ehkä kannattaisi asettua edes ehdolle.
  • Toiseksi ilmeisin syy luultavimmin oli se, että he eivät ymmärrä. Valtuutetun velvollisuus on ottaa asioista selvää. Aina kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä.
  • Kolmas arvioni on, että aloite tuli väärältä puolueelta. Tällainen ajattelu on yleistä mutta kuntalaisten edun kannalta erityisen haitallista.
  • On voitu kuunnella viranhaltijoita. Se on selvää, että he vastustavat helposti uusia asioita. Tämäkin on huono syy, koska tärkeimpänä pitäisi olla avoimuus kuntalaisten etuna eikä viranhaltijoiden mielihalut.
  • Sitten on ne ilkeimmät epäilyt, eli sieltä paljastuisi jotain mitä ei haluta tulevan ilmi. Tällaista pelkoa en usko luottamushenkilöillä olevan. Jos jotain niin viranhaltijoita tämä voisi huolettaa mutta en usko siihenkään.

Joka tapauksessa, avoimuudella on demokratiassa aivan keskeinen rooli. Nykyteknologia mahdollistaa avoimuuden aivan uudella tavalla mutta syystä tai toisesta siilinjärveläiset kunnanvaltuutetut eivät halua elää nykyajassa vaan haluavat pitää kuntalaiset pimennossa. Olen tästä hyvin pettynyt.

Aluepelastuslautakunta 27.1.2022

Vuorela-Toivala (Sorsasalo) pelastusaseman perustaminen

AVI on edellyttänyt epäkohtien korjaamista Vuorelan, Toivalan ja Sorsasalon palvelutason osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden paloaseman perustamista Sorsasaloon. Ehdotus on tilojen vuokraaminen osoitteesta Virranniementie 14 Sorsasalosta.

Sorsasalon asema toimii 0+2 vahvuudella 24/7 työaikamuodossa, jotta se vastaa Vuorela-Toivala-Sorsasalo ja 5-tien liikennealueen sekä AVI:n edellyttämiin tarpeisiin. Sinne tulee myös letkujen pesupaikka, mikä on tärkeä lisä. Uusi paloasema edellyttää kahdeksan uutta virkaa. Ajatus on, että puolet kustannuksista kattaa Siilinjärven kunta ja toinen puoli kustannuksista jakautuu kaikille maakunnan kunnille.

Lisätalousarvio

Lisätalousarviossa on yllä mainitun lisäksi varallaolon muutoksen vaatimia uusia palolaitoksia. Lisätalousarvio on reilut 900 000 euroa. Varsin selkeä ja välttämätön kokonaisuus.

Oikaisuvaatimus

Varkauden kaupunki on tehnyt oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä liittyen varallaolon kompensointiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan yksi päätöksentekoon osallistunut henkilö on ollut esteellinen. Näin ei missään nimessä ole.

Kokouksessa ei ole tällä kertaa mitään erityisen jännittävää.

Jos tulee herää kysymyksiä niin minuun voi olla yhteydessä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Muista äänestä tänään aluevaaleissa

Pohjois-Savossa sairastavuus on yksi maamme suurimmista ja meidän sote-kulut ovat Suomen korkeimpien joukossa.

Hyvinvointialueen valtuuston päätöksillä on merkitystä meidän

  • Hyvinvointiin,
  • Terveyteen,
  • Talouteen,
  • Turvaan.

Juuri siksi on tärkeää, että käytät ääntäsi.

Näissä vaaleissa on paljon ehdokkaita, joista valita. Varmasti löytyy jokaiselle sopiva ehdokas.

Muista käydä äänestämässä tänään!

Mukaan äänestämään tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Äänestyspaikkasi näet sinulle saapuneesta äänioikeusilmoituksesta. Oman äänestyspaikkasi voit kysyä myös vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770 tai tarkastaa sen osoitteessa https://aanestyspaikat.fi/

Aluevaalit

Olen ehdokkaana tulevissa aluevaaleissa. Tässä tekstissä kokoan omia ajatuksiani hyvinvointialueen tärkeistä asioista. Kirjoitus voi päivittyä myös myöhemmin.

1. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta

Olen sitä mieltä, että valtuutetut eivät voi olla, pelkästään, oman kuntansa tai alueensa edunajajia. Se johtaa huonoihin, osaoptimoituihin, päätöksiin ja aiheuttaa myös huonoa ilmapiiriä. Valtuutetut tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta omilta seuduiltaan mutta päätökset on tehtävä koko hyvinvointialueen, ja sen asukkaiden, edun mukaisesti.

2. Nopea palvelun tarpeen arvionti

Kun asiakas kokee tarvitsevansa sote-palveluita, on hänen saatava kontakti palveluun nopeasti. Tämän kontaktin perusteella on kyettävä tekemään pikainen palvelun tarpeen arviointi. Tämän jälkeen, luonnollisesti, ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin, tarpeen vaatimassa ajassa. Kontakti ja palvelun tarpeen arviointi voidaan hyvin usein tehdä ilman fyysistä kontaktia joko netissä, puhelimen sovelluksella tai puhelinsoitolla. Usein voi olla, että asia ratkeaa jo tässä vaiheessa. Kontaktin saaminen ja jatkon ratkaiseminen pikaisesti on tärkeää toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vuoksi mutta myös siksi, että asiakkaan ei tarvitse jäädä epätietoisena itse pähkäilemään ongelman tai sairauden kanssa.

3. Ulkomainen työvoima

Hyvinvointialueen on syytä rakentaa heti alkuvaiheessa prosessi kuinka ulkomaista työvoimaa hankitaan hyvinvointialueen tehtäviin. On selvää, että kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kasvavaa palveluntarvetta, kun väestö ikääntyy ja henkilöstöä eläköityy vauhdilla. Samalla on tietysti määriteltävä kuinka varmistetaan työvoiman riittävä ammattitaito ja kielitaito.

4. Pelastustoimen riittävät resurssit

Pelastustoimen palvelut ovat sellaisia, joita monikaan ei välttämättä tarvitse usein, mutta kun tarvitsee niin silloin on toimittava nopeasti. Pelastustoimi tuo myös turvallisuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen. On tärkeää, että pelastuspalvelut ovat riittävän kattavasti ja laajasti levittäytyneet koko hyvinvointialueen alueelle, jotta apu saapuu viivytyksettä paikalle.

5. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen

Ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointialueella että kunnilla on roolinsa. Tähän on rakennettava mutkaton ja toimiva yhteistyömalli, mikä palvelee asukkaita koko hyvinvointialueella.