Siilinjärven elinvoima

Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Siilinjärven tavoitteena on jo pitkään ollut kasvu ja kasvua tavoiteltaneen myös jatkossa. Viimeisin valtuustokausi ei ole tuonut väestönkasvua Siilinjärvelle. Nyt olisikin syytä pohtia mistä se johtuu ja mitä pitäisi tehdä toisin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kokoama aluekehitysindeksi on yksi tapa kuvata kunnan elinvoimaa erilaisin indikaattorein.

Indeksi on laadittu 17 muuttujasta, jotka taas on niputettu kuudeksi dynamiikkaindikaattoriksi. Kunkin muuttujan kohdalla paras kunta saa 100 ja huonoin kunta 0 pistettä. Täydet pisteet on siis 1700 ja Siilinjärven saa tuoreimman indeksin mukaan 1077 pistettä. Omassa kokoluokassaan (10 000-24 999 asukkaan kunnat) Siilinjärvi ei mahdu 10 parhaan joukkoon. Mustasaari on kymmenes 1297 pisteellä.

Kuusi muuttujaa on yli 80 pisteen. Erityisesti koulutukseen liittyvissä muuttujissa Siilinjärvi on hyvin korkealla. Myös valmistuneet asunnot, 55-vuotiaiden osuus, työllisyys sekä huoltosuhde ovat hyvällä tasolla. Missä Siilinjärvi sitten ei suoriudu niin hyvin?

Heikoin lukema on aloittaneiden yritysten määrässä (14/100 pistettä). Kunnalla on ollut haasteita yritystonttien riittävyydessä mutta se tuskin selittää huonoa suoriutumista täysin. Sen lisäksi, että tarvitsemme teollisuudelle tontteja, panostaisin Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen kehittämiseen. Tiiviimpää asumista ja viihtyisämpää tilaa keskustoihin. Näillä keinoin keskustat olisivat vetovoimaisempia erityisesti palveluliikentoimintojen kannalta. Näistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Siilinjärven vieraskielisen väestön osuus (19,8/100) on myös hyvin matala. Tämä on, valitettavasti, ollut kunnan oma valinta. Siilinjärvellä ei ole tehty toimenpiteitä ulkomaisen työvoiman hankkimiseksi. Tietyillä aloilla on jo nyt työvoimapula ja se pahenee tulevaisuudessa. Ulkomainen työvoima on todennäköisesti välttämätöntä tulevaisuudessa. Kuopio harkitsee hoitotyöhön ulkomaista työvoimaa. Hoitotyön henkilöstöpula on maakunnan yhteinen haaste ja siksi tässä kannattaisi myös toimia yhdessä. Vielä voisi ehtiä yhteistyöhön Kuopion kanssa.

Heikko lukema Siilinjärvellä on myös avoimen sektorin työpaikkojen osuudessa (27,3/100). Sen lisäksi, että kunnalla on paljon työntekijöitä, Siilinjärvellä julkisen sektorin työpaikkaosuutta kasvattaa puolustusvoimat. Joka tapauksessa, tämä indikaattori sekä aloittaneiden yritysten määrää kuvaava indikaattori yhdessä osoittavat, että Siilinjärven tarvitsee tehdä lisää töitä yritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi. Ihan lähimpien vuosien yksi tärkeä tehtävä on eläköityvien yrittäjien liiketoiminnan jatkuminen uusissa käsissä. Tässä kunta voi olla avuksi, jotta uusi yrittäjä löytyy.

Yrittäjä perustaa yleensä yrityksensä lähelle kotipaikkaa. Kunnan tulee voida toimia nopeasti ja joustavasti, jotta uuden yrityksen liiketoiminta pääsee käyntiin sujuvasti. Yritysten kanssa on toimittava tasapuolisesti, oli yritys sitten iso tai pieni. Yhden ison yrityksen varaan laskeminen on tyhmää uhkapeliä.

Yhteistyö yliopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa voisi myös toimia yritysten, yrittäjyyden ja työpaikkojen edistäjänä. Tätä kautta Siilinjärvelle voisi löytyä jopa oma klusteri, jonka ympärille rakentuisi enemmänkin liiketoimintaa ja useampia yrityksiä.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.