Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Vuoden 2022 yhteenveto ja katsaus tulevaan

Vuosi alkaa olla täynnä. Viime maanantaina oli viimeinen kunnanvaltuuston kokous, jossa päätettiin ensi vuoden talousarviosta. Kokous oli samalla kunnanjohtaja Vesa Lötjösen viimeinen ja hän jää ansaitulle eläkkeelle lomien jälkeen. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Vihreinä yritimme saada talousarvioon lisättyä palveluiden saavutettavuuden yhdeksi strategiseksi mittariksi. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä (https://www.celia.fi/saavutettavuus/):

  • Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä eli sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä.
  • Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys eli se, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää.

Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä saavutettavuuden tärkeydestä, joten ehdotuksemme ei mennyt läpi.

Ehdotimme talousarvioon myös lisättäväksi 80 prosentin hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mutta sekään ei saanut valtuustossa kannatusta.

Demareiden Katja Pitkänen ehdotti peruskoulun tuntikehykseen yhden tunnin lisäystä. Siis 1 tunti kehykseen lisää koko peruskoulun ajalle. Lisäyksen kustannus olisi ollut vuositasolla n. 30 000 €. Vihreät kannatti ehdotusta mutta valtuuston enemmistö vastusti.

Näistä huomaa, että valtuustoryhmien arvoissa on eroja. Moni puhuu lasten ja nuorten asioiden puolesta mutta teot ovat jotain ihan muuta. Sama tilanne on ympäristö- ja ilmastoasioiden kanssa. Puheet ja teot eivät kohtaa.

Onneksi aikaisemmin tehty valtuustoaloitteemme ostolaskudatan avoimuudesta kuitenkin etenee toteutukseen ensi vuoden alkupuolella. Jatkossa kuntalaisten on mahdollista tutkia mihin kunnan rahaa menee ja kuinka paljon.

Mitä muuta valtuusto on tänä vuonna päättänyt? Alla muutamia huomioita:

  • Strategia hyväksyttiin. Se on hyvä mutta seuraava tehtävä on saada sanat teoiksi. Se on yleensä paljon haastavampaa, kuten viime kokouksessakin nähtiin.
  • Kunnan maankäyttöpoliittinenohjelma hyväksyttiin. Se hieman vesittyi maanhankinnan osalta. Pääosin ohjelma on kuitenkin hyvä ja se ottaa huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet, viihtyisän asuinympäristön ja luonnon.
  • Myös toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin konservatiivien vastustuksesta huolimatta.
  • Ahmon ja Siilinlahden koulujen rakentaminen on viivästynyt kustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna jouduimme nostamaan tavoitehintaa toistamiseen. Tällä kertaa tavoitehinta nostettiin 50 miljoonasta 55 miljoonaan euroon. Kilpailutusehtoihin lisättiin myös indeksiehto, mikä tarkoittaa, että todellinen hinta voi olla vaikka 80 miljoonaa euroa. Toki se voi olla myös alle 55 miljoonaa mutta tällä hetkellä se näyttää epätodennäköiseltä. Lopullinen kustannus nähdään vasta hankkeen toteutumisen jälkeen.
  • Fontanellan peruskorjaus valitettavasti viivästyy, mikä oli mielestäni valtuustolta suuri virhe. Fontanellan toiminta kuitenkin jatkuu ja tilannetta seurataan vuosittain.

Vuodenvaihteessa aloittaa hyvinvointialueet. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edessään merkittävä toiminnansopeuttaminen alkuvuosina, kuten jo vaalien aikaan kirjoitin.

Siilinjärvelle valitaan uusi kunnanjohtaja helmikuun valtuuston kokouksessa. Olen vihreiden edustaja kunnanjohtajan valintaryhmässä. Hakuprosessissa on seuraavaksi edessä hakijoiden haastattelut. Haastatteluun valitut löytyvät täältä. Hakijoiden joukossa on paljon kokemusta ja osaamista. Olen vakuuttunut, että saamme erinomaisen kunnanjohtajan Vesan seuraajaksi.

Tätä vuotta on leimannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän toimista aiheutunut energiakriisi. Myös korot ovat nousseet voimakkaasti. Alkanut talvi tulee olemaan taloudellisesti haastava monille kotitalouksille. Valtiovalta pyrkii lieventämään haasteita enemmän tai vähemmän onnistuneesti omilla ratkaisuillaan. Minusta myös kunnalla on oltava valmius auttaa hädässä olevia.

Kaikista haasteista huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää joulua!

Jos mikä tahansa asia askarruttaa kunnan asioissa niin ottakaa yhteyttä. Selvitellään asioita yhdessä.

Siilinjärven elinvoima

Siilinjärven tavoitteena on jo pitkään ollut kasvu ja kasvua tavoiteltaneen myös jatkossa. Viimeisin valtuustokausi ei ole tuonut väestönkasvua Siilinjärvelle. Nyt olisikin syytä pohtia mistä se johtuu ja mitä pitäisi tehdä toisin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kokoama aluekehitysindeksi on yksi tapa kuvata kunnan elinvoimaa erilaisin indikaattorein.

Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Indeksi on laadittu 17 muuttujasta, jotka taas on niputettu kuudeksi dynamiikkaindikaattoriksi. Kunkin muuttujan kohdalla paras kunta saa 100 ja huonoin kunta 0 pistettä. Täydet pisteet on siis 1700 ja Siilinjärven saa tuoreimman indeksin mukaan 1077 pistettä. Omassa kokoluokassaan (10 000-24 999 asukkaan kunnat) Siilinjärvi ei mahdu 10 parhaan joukkoon. Mustasaari on kymmenes 1297 pisteellä.

Kuusi muuttujaa on yli 80 pisteen. Erityisesti koulutukseen liittyvissä muuttujissa Siilinjärvi on hyvin korkealla. Myös valmistuneet asunnot, 55-vuotiaiden osuus, työllisyys sekä huoltosuhde ovat hyvällä tasolla. Missä Siilinjärvi sitten ei suoriudu niin hyvin?

Heikoin lukema on aloittaneiden yritysten määrässä (14/100 pistettä). Kunnalla on ollut haasteita yritystonttien riittävyydessä mutta se tuskin selittää huonoa suoriutumista täysin. Sen lisäksi, että tarvitsemme teollisuudelle tontteja, panostaisin Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen kehittämiseen. Tiiviimpää asumista ja viihtyisämpää tilaa keskustoihin. Näillä keinoin keskustat olisivat vetovoimaisempia erityisesti palveluliikentoimintojen kannalta. Näistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Siilinjärven vieraskielisen väestön osuus (19,8/100) on myös hyvin matala. Tämä on, valitettavasti, ollut kunnan oma valinta. Siilinjärvellä ei ole tehty toimenpiteitä ulkomaisen työvoiman hankkimiseksi. Tietyillä aloilla on jo nyt työvoimapula ja se pahenee tulevaisuudessa. Ulkomainen työvoima on todennäköisesti välttämätöntä tulevaisuudessa. Kuopio harkitsee hoitotyöhön ulkomaista työvoimaa. Hoitotyön henkilöstöpula on maakunnan yhteinen haaste ja siksi tässä kannattaisi myös toimia yhdessä. Vielä voisi ehtiä yhteistyöhön Kuopion kanssa.

Heikko lukema Siilinjärvellä on myös avoimen sektorin työpaikkojen osuudessa (27,3/100). Sen lisäksi, että kunnalla on paljon työntekijöitä, Siilinjärvellä julkisen sektorin työpaikkaosuutta kasvattaa puolustusvoimat. Joka tapauksessa, tämä indikaattori sekä aloittaneiden yritysten määrää kuvaava indikaattori yhdessä osoittavat, että Siilinjärven tarvitsee tehdä lisää töitä yritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi. Ihan lähimpien vuosien yksi tärkeä tehtävä on eläköityvien yrittäjien liiketoiminnan jatkuminen uusissa käsissä. Tässä kunta voi olla avuksi, jotta uusi yrittäjä löytyy.

Yrittäjä perustaa yleensä yrityksensä lähelle kotipaikkaa. Kunnan tulee voida toimia nopeasti ja joustavasti, jotta uuden yrityksen liiketoiminta pääsee käyntiin sujuvasti. Yritysten kanssa on toimittava tasapuolisesti, oli yritys sitten iso tai pieni. Yhden ison yrityksen varaan laskeminen on tyhmää uhkapeliä.

Yhteistyö yliopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa voisi myös toimia yritysten, yrittäjyyden ja työpaikkojen edistäjänä. Tätä kautta Siilinjärvelle voisi löytyä jopa oma klusteri, jonka ympärille rakentuisi enemmänkin liiketoimintaa ja useampia yrityksiä.