Eduskuntavaalien lopputulos

Vaalit on nyt käyty ja voittajia olivat kokoomus, perussuomalaiset ja SDP. Vihreiden tulos oli todella huono ja menetimme seitsemän paikkaa. Oma äänimääräni oli 338 ääntä, mikä oli lyhyen ja pienen budjetin kampanjalle ihan mukava tulos. Kiitos minua äänestäneille, olen kiitollinen jokaisesta äänestä!

Vaalit on minulle aina vähän hankalat, koska en ole erityisen hyvä myymään itseäni tai mitään muutakaan. Jos haluaa tulla valituksi niin se kuitenkin kuuluu asiaan ja ymmärrän sen. Viestini ja teemani saavutti kuitenkin tällä kertaa ihmisiä ja sain myös hyvää palautetta niistä. Kommentoin vaalitulosta lyhesti Uutis-Jouselle.

Minusta vihreiden viesti näissä vaaleissa ja viime vuosina yleisemminkin on ollut liian kapea. On painotettu ainoastaan ilmastoa ja luontoa mutta tarjottu heikosti ratkaisuja muihin asioihin. Erityisesti taloudesta pitäisi olla vahvempi ote. Itse olen sitä yrittänyt tuoda esille jatkuvasti vaalikampanjoissa ja paikallispolitiikassa.

Mielestäni Osmo Soininvaaran kirjoitus Verde-lehdessä oli niin osuva, että siihen ei ole lisättävää enkä ala sitä tässä toistamaan. Puolueen on otettava nyt opiksi ja kehityttävä.

Kiitos vielä äänistä ja tuesta!

Ajatuksia luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Koko elämämme on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Luonto on meidän kaikkien ruoan, terveyden ja vaurauden perusta. Vuosikymmenien ajan olemme kuluttaneet yli luonnon kantokyvyn. Esimerkiksi suomalaisten elintapa vaatisi neljä maapalloa. Ylikulutuksella tulee olemaan vaikutuksia meidän ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja globaalisti ja aiheuttaa muun muassa kuivuutta, tulvia, merenpinnan nousua ja sään ääri-ilmiöitä. Vaikutukset eri puolilla maapalloa ovat erilaiset mutta sillä on seurauksia kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa ja luontokato heikentää luonnon sopeutumista ilmaston lämpenemiseen.

Koska tämä kaikki on ollut jo tiedossa, miksi ei ole toimittu aikaisemmin? Markkinatalous on toistaiseksi ollut toimivin talousjärjestelmä mutta sekään ei ole täydellinen. Luonto ja ilmasto ovat julkishyödykkeitä, joilla on ulkoisvaikutuksia. Hyödykkeiden luonteesta johtuen luonnon arvo ei näy hinnoissa ja sitä käytetään voimakkaammin kuin olisi järkevää.

Luontokato ja ilmastonmuutos ei siis pysähdy itsestään markkinoiden ohjaamana vaan se vaatii poliittisia päätöksiä. Poliittisin toimin voidaan korjata markkinoita ja velvoittaa toimijat huomioimaan aiheuttamansa vahinko. Poliitikot ovat toistaiseksi olleet heikkoja, eikä ole ollut uskallusta toteuttaa riittävän kunnianhimoista politiikkaa. Jos haluamme pelastaa hyvän elämän edellytykset, nyt on pakko.

Suomessa osa poliittisista ryhmistä nillittää miksi tuo maa ei tee mitään ja me teemme jo liikaa. Tämä kuvastaa vapaamatkustajaongelmaa. Ongelman ydin on siinä, että tekemättömyyden kustannukset eivät rajoitu vain vastuunpakoilijalle vaan globaalisti kaikille. Ratkaisu ongelmaan ei ole, että mekin lopetamme tavoittelemasta parempaa.

Me voimme tehdä oman osamme ja näin näyttää esimerkkiä. Voimme samalla ottaa tästä taloudellisen hyödyn itsellemme. Elinkeinoelämä on todennut, että kunnianhimoiset tavoitteet edistävät vientiteollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Voimme myös vaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa niin, että muutkin tekisivät osansa.

Varmaa on ainakin se, että tekemättömyys johtaa kurjuuteen. Itsekkäästi ajatellen ehkä minun ikäinen ja vanhempi väestö selviytyy alta pois varsin hyvissä oloissa. Ministeri Harakka on kuitenkin sanonut hienosti: ”Päättäjän todellisia toimeksiantajia ovat tulevat sukupolvet.” Siksi vastuunpakoilu ei minulle maistu.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttää suojelua ja ennallistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tuotanto- ja kulutustottumuksemme eivät muutu. Raha ohjaa päätöksiämme enemmän kuin monet myöntävät. Siksi haitat pitää kyetä hinnoittelemaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tätä varten tarvitaan lisää ja parempaa tietoa haitoista ja niiden vaikutuksista. BKT:n lisäksi tarvitaan mittareita luontopääoman kehityksestä, ja nämä pitää ottaa osaksi päätöksentekoa. Ongelmien luonteen vuoksi tarvitaan myös kattavaa kansainvälistä yhteystyötä.


Maailmankuulu taloustieteilijä Partha Dasgupta teki Britannian hallitukselle merkittävän raportin luonnon ja talouden yhteydestä. Luonnonvarakeskus on tehnyt raportista Suomen version. Suosittelen raportteihin tutustumista.

Mistä lisää hyvinvointia Suomeen?

Pienenä avoimena taloutena Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osin vientiteollisuuteen. Siksi Suomen tulee toimia niin, että vientiteollisuus myös menestyy globaaleilla markkinoilla hyvin. Suomi ei juurikaan voi kilpailla halvimmalla hinnalla tai bulkkituotteilla. Maailmalta löytyy aina edullisempia tuottajia.

Suomen etuna on sen sijaan osaaminen. Siksi meidän kannattaa keskittyä korkean osaamisen ja lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. Osaamista pitää vaalia ja kasvattaa edelleen. Tämä edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla portailla sekä tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikki osaaminen ja tieto ei asu Suomessa. Siksi meidän kannattaa tehdä yhteistyötä globaalisti sekä houkutella ja helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen.

Suomen toinen etu on puhtaat teknologiat. Elinkeinoelämän tilaaman selvityksen mukaan Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt mutta voimme olla vielä merkittävästi suurempi tekijä globaaleilla puhtaan teknologian markkinoilla. Suomella on tarjota ratkaisuja myös luontokadon torjumiseen, ei pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä edellyttää, että jatkamme edelleen kansallisesti kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Luonnollisesti Suomen tulee edistää kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös kansainvälisissä neuvotteluissa.

Kolmas, ja ehkä tärkein, asia on markkinaehtoisuus. Viime vuosina vastustus avointa kauppaa kohtaan on lisääntynyt globaalisti. Protektionismin kasvu haittaa eniten juuri Suomen kaltaisia pieniä avoimia talouksia, koska olemme maailmankaupasta hyvin riippuvaisia emmekä pienenä taloutena voi koskaan pärjätä kilpailussa valtiontukien suuruudessa. Siksi Suomen politiikan on oltava markkinamyönteistä niin kansallisesti, Euroopassa kuin globaalistikin.

Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Lisää liikuntaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus lisää riskiä monille kansansairauksille ja UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli kolme miljardia euroa. Liikunnan hyödyt ovat mittavat. Sen ansiosta olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä. Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Arkiliikunta vähentää myös ympäristökuormitusta.

Kansanterveyden kannalta tärkeintä on riittävä liikunta arjessa mutta yhteiskuntamme ei kannusta liikkumaan riittävästi. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle 10 kilometriä. Miksei lyhyitä matkoja tehtäisi jalan tai pyörällä? Kävely ja pyöräily vähentäisi liikkumattomuuden ongelmia jo merkittävästi.

Kunnat ja kaupungit ovat heränneet kehittämään kevyttä liikennettä. Valtion vuoden 2023 liikennebudjetista kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on varattu vain 3,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän. Kevyen liikenteen osuutta liikennebudjetista tulisi kasvattaa merkittävästi seuraavalla kaudella.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen alkaa jo lapsena. Varhaiskasvatuksessa liikutaan leikkien ohessa. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä mutta ei riittävä toimenpide. Ohjattua, ja myös omaehtoista, liikuntaa on tarve lisätä kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Varsinkin peruskoulun alaluokilla liikuntatuntien määrää voisi lisätä. Koululiikunnan tulee olla liikkumiseen rohkaisevaa ja positiivista toimintaa. En ole edes varma onko sitä tarve arvioida numeroin.

Urheiluseurojen rooli lasten liikuttajina on myös merkittävä mutta suurella osalla seuroista resurssit ovat vaatimattomat. Liikunnan rahoitus valtion budjetissa on noin 150 miljoonaa euroa mutta se ei mielestäni näy riittävästi urheiluseuroissa asti. Rahoituksen taso on säilytettävä mutta tukea tulisi kohdentaa enemmän seurojen toimintaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana rajusti ja tukea tulisi varsinkin kohdentaa kustannusten kohtuullistamiseen.

Liikunnan lisääminen on varmasti yksi helpoimmista keinoista pienentää sote-menojen kasvupainetta ja tuottaa säästöjä valtiontaloudelle. Liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita valtion budjetin kasvattamista mutta budjetin rahoja on suunnattava uudella tavalla. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin kuin säästettyjä euroja. Liikunta on ennen kaikkea hauskaa.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Vuoden 2022 yhteenveto ja katsaus tulevaan

Vuosi alkaa olla täynnä. Viime maanantaina oli viimeinen kunnanvaltuuston kokous, jossa päätettiin ensi vuoden talousarviosta. Kokous oli samalla kunnanjohtaja Vesa Lötjösen viimeinen ja hän jää ansaitulle eläkkeelle lomien jälkeen. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Vihreinä yritimme saada talousarvioon lisättyä palveluiden saavutettavuuden yhdeksi strategiseksi mittariksi. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä (https://www.celia.fi/saavutettavuus/):

  • Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä eli sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä.
  • Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys eli se, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää.

Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä saavutettavuuden tärkeydestä, joten ehdotuksemme ei mennyt läpi.

Ehdotimme talousarvioon myös lisättäväksi 80 prosentin hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mutta sekään ei saanut valtuustossa kannatusta.

Demareiden Katja Pitkänen ehdotti peruskoulun tuntikehykseen yhden tunnin lisäystä. Siis 1 tunti kehykseen lisää koko peruskoulun ajalle. Lisäyksen kustannus olisi ollut vuositasolla n. 30 000 €. Vihreät kannatti ehdotusta mutta valtuuston enemmistö vastusti.

Näistä huomaa, että valtuustoryhmien arvoissa on eroja. Moni puhuu lasten ja nuorten asioiden puolesta mutta teot ovat jotain ihan muuta. Sama tilanne on ympäristö- ja ilmastoasioiden kanssa. Puheet ja teot eivät kohtaa.

Onneksi aikaisemmin tehty valtuustoaloitteemme ostolaskudatan avoimuudesta kuitenkin etenee toteutukseen ensi vuoden alkupuolella. Jatkossa kuntalaisten on mahdollista tutkia mihin kunnan rahaa menee ja kuinka paljon.

Mitä muuta valtuusto on tänä vuonna päättänyt? Alla muutamia huomioita:

  • Strategia hyväksyttiin. Se on hyvä mutta seuraava tehtävä on saada sanat teoiksi. Se on yleensä paljon haastavampaa, kuten viime kokouksessakin nähtiin.
  • Kunnan maankäyttöpoliittinenohjelma hyväksyttiin. Se hieman vesittyi maanhankinnan osalta. Pääosin ohjelma on kuitenkin hyvä ja se ottaa huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet, viihtyisän asuinympäristön ja luonnon.
  • Myös toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin konservatiivien vastustuksesta huolimatta.
  • Ahmon ja Siilinlahden koulujen rakentaminen on viivästynyt kustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna jouduimme nostamaan tavoitehintaa toistamiseen. Tällä kertaa tavoitehinta nostettiin 50 miljoonasta 55 miljoonaan euroon. Kilpailutusehtoihin lisättiin myös indeksiehto, mikä tarkoittaa, että todellinen hinta voi olla vaikka 80 miljoonaa euroa. Toki se voi olla myös alle 55 miljoonaa mutta tällä hetkellä se näyttää epätodennäköiseltä. Lopullinen kustannus nähdään vasta hankkeen toteutumisen jälkeen.
  • Fontanellan peruskorjaus valitettavasti viivästyy, mikä oli mielestäni valtuustolta suuri virhe. Fontanellan toiminta kuitenkin jatkuu ja tilannetta seurataan vuosittain.

Vuodenvaihteessa aloittaa hyvinvointialueet. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edessään merkittävä toiminnansopeuttaminen alkuvuosina, kuten jo vaalien aikaan kirjoitin.

Siilinjärvelle valitaan uusi kunnanjohtaja helmikuun valtuuston kokouksessa. Olen vihreiden edustaja kunnanjohtajan valintaryhmässä. Hakuprosessissa on seuraavaksi edessä hakijoiden haastattelut. Haastatteluun valitut löytyvät täältä. Hakijoiden joukossa on paljon kokemusta ja osaamista. Olen vakuuttunut, että saamme erinomaisen kunnanjohtajan Vesan seuraajaksi.

Tätä vuotta on leimannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän toimista aiheutunut energiakriisi. Myös korot ovat nousseet voimakkaasti. Alkanut talvi tulee olemaan taloudellisesti haastava monille kotitalouksille. Valtiovalta pyrkii lieventämään haasteita enemmän tai vähemmän onnistuneesti omilla ratkaisuillaan. Minusta myös kunnalla on oltava valmius auttaa hädässä olevia.

Kaikista haasteista huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää joulua!

Jos mikä tahansa asia askarruttaa kunnan asioissa niin ottakaa yhteyttä. Selvitellään asioita yhdessä.

Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Aluepelastuslautakunta 27.1.2022

Vuorela-Toivala (Sorsasalo) pelastusaseman perustaminen

AVI on edellyttänyt epäkohtien korjaamista Vuorelan, Toivalan ja Sorsasalon palvelutason osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden paloaseman perustamista Sorsasaloon. Ehdotus on tilojen vuokraaminen osoitteesta Virranniementie 14 Sorsasalosta.

Sorsasalon asema toimii 0+2 vahvuudella 24/7 työaikamuodossa, jotta se vastaa Vuorela-Toivala-Sorsasalo ja 5-tien liikennealueen sekä AVI:n edellyttämiin tarpeisiin. Sinne tulee myös letkujen pesupaikka, mikä on tärkeä lisä. Uusi paloasema edellyttää kahdeksan uutta virkaa. Ajatus on, että puolet kustannuksista kattaa Siilinjärven kunta ja toinen puoli kustannuksista jakautuu kaikille maakunnan kunnille.

Lisätalousarvio

Lisätalousarviossa on yllä mainitun lisäksi varallaolon muutoksen vaatimia uusia palolaitoksia. Lisätalousarvio on reilut 900 000 euroa. Varsin selkeä ja välttämätön kokonaisuus.

Oikaisuvaatimus

Varkauden kaupunki on tehnyt oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä liittyen varallaolon kompensointiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan yksi päätöksentekoon osallistunut henkilö on ollut esteellinen. Näin ei missään nimessä ole.

Kokouksessa ei ole tällä kertaa mitään erityisen jännittävää.

Jos tulee herää kysymyksiä niin minuun voi olla yhteydessä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Aluevaalit

Olen ehdokkaana tulevissa aluevaaleissa. Tässä tekstissä kokoan omia ajatuksiani hyvinvointialueen tärkeistä asioista. Kirjoitus voi päivittyä myös myöhemmin.

1. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta

Olen sitä mieltä, että valtuutetut eivät voi olla, pelkästään, oman kuntansa tai alueensa edunajajia. Se johtaa huonoihin, osaoptimoituihin, päätöksiin ja aiheuttaa myös huonoa ilmapiiriä. Valtuutetut tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta omilta seuduiltaan mutta päätökset on tehtävä koko hyvinvointialueen, ja sen asukkaiden, edun mukaisesti.

2. Nopea palvelun tarpeen arvionti

Kun asiakas kokee tarvitsevansa sote-palveluita, on hänen saatava kontakti palveluun nopeasti. Tämän kontaktin perusteella on kyettävä tekemään pikainen palvelun tarpeen arviointi. Tämän jälkeen, luonnollisesti, ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin, tarpeen vaatimassa ajassa. Kontakti ja palvelun tarpeen arviointi voidaan hyvin usein tehdä ilman fyysistä kontaktia joko netissä, puhelimen sovelluksella tai puhelinsoitolla. Usein voi olla, että asia ratkeaa jo tässä vaiheessa. Kontaktin saaminen ja jatkon ratkaiseminen pikaisesti on tärkeää toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vuoksi mutta myös siksi, että asiakkaan ei tarvitse jäädä epätietoisena itse pähkäilemään ongelman tai sairauden kanssa.

3. Ulkomainen työvoima

Hyvinvointialueen on syytä rakentaa heti alkuvaiheessa prosessi kuinka ulkomaista työvoimaa hankitaan hyvinvointialueen tehtäviin. On selvää, että kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kasvavaa palveluntarvetta, kun väestö ikääntyy ja henkilöstöä eläköityy vauhdilla. Samalla on tietysti määriteltävä kuinka varmistetaan työvoiman riittävä ammattitaito ja kielitaito.

4. Pelastustoimen riittävät resurssit

Pelastustoimen palvelut ovat sellaisia, joita monikaan ei välttämättä tarvitse usein, mutta kun tarvitsee niin silloin on toimittava nopeasti. Pelastustoimi tuo myös turvallisuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen. On tärkeää, että pelastuspalvelut ovat riittävän kattavasti ja laajasti levittäytyneet koko hyvinvointialueen alueelle, jotta apu saapuu viivytyksettä paikalle.

5. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen

Ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointialueella että kunnilla on roolinsa. Tähän on rakennettava mutkaton ja toimiva yhteistyömalli, mikä palvelee asukkaita koko hyvinvointialueella.