Avainsana: kuntavaalit

Posted on

Vastaukseni Uutis-Jousen kyselyyn Fontanellasta

Uutis-Jousi teki jutun Fontanellaan liittyen ja annoin siihen vastaukseni (UJ 20.3.2025). Koska artikkeliin ei ole mahtunut koko vastaukseni, jaan vastauksen alla.

VASTAUS: Henkilökohtaisesti olen peruskorjauksen kannalla. Rakennuksena Fontanella on vasta reilut 30 vuotta, joten sillä on elinkaarta vielä jäljellä. Suurin osa Suomen kylpylöistä ja uimahalleista on Fontanellaa vanhempia. Tekniikka alkaa olemaan vanhaa ja siksikin peruskorjaus on välttämätön. Tämän lisäksi Fontanella on rakennuksena omaperäinen, ei tylsä. Siilinjärvi tarvitsee omaperäisyyttä. Minusta on surullista, että satavuotias Siilinjärvi näkyy varsin vähän rakennuksissa. Rakennukset puretaan nuorina mieluummin kuin korjataan. Se on vastoin kestävää kehitystä ja vastoin voimassa olevaa kuntastrategiaa.

Fontanella palvelee sekä siilinjärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia. Fontanella mahdollistaa monipuolisen vedessä liikkumisen kaiken ikäisille myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita varsinaisesta kuntouinnista. Eikä Fontanella ole pelkästään kylpylä. Siellä on mm. kuntosali, keilaradat sekä arvostetut squash-kentät. Fontanella on kaikkinensa todella pidetty paikka kuntalaisten keskuudessa. On epätodennäköistä, että uusi tulisi olemaan yhtä monipuolinen liikuntakeskus.

Haluan vielä sanoa, että omistajana kunta on toiminut varsin huonosti Fontanellan suhteen. Asian kanssa jahkailu ei ole hyväksi kiinteistölle, Fontanellan liiketoiminnalle tai kiinteistön muille vuokralaisille. Puhumattakaan kylpylän työntekijöistä, joille jahkailu aiheuttaa epävarmuutta.

Posted on

Kuntavaalien kysymykset, joilla todella on merkitystä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati ”oikeat” kysymykset kuntavaaleihin. Tässä vastaukseni niihin.

Kun koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle taloudellisesti kestävän koon, miten opetus järjestetään?

Oppilaspaikkoja on vähennettävä. Se on kuitenkin tehtävä niin, että minkään alueen lapsille ei tule kohtuuttoman pitkä koulumatka. Siilinjärvellä oppilasmäärä on vähenemässä ja minusta loogisin ratkaisu olisi jättää Kasurilan koulu uusimatta. Siilinlahden koulu on varsin lähellä Kasurilaa ja muitakin kouluja säännöllisen joukkoliikenteen tavoitettavissa.

Rahoittaako kunta yhteiskuntaorientaatiota ja suomen kielen koulutusta myös työperusteisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille?

Kyllä ehdottomasti. Kunnan tavoitteena pitää olla se, että maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti yhteiskuntaan eikä se tapahdu itsestään. Kunnan rooli tässä merkittävä.

Investoiko kunta infraan, joka vähentää yleistyvien rankkasateiden ja myrskyjen muodostamia (hulevesi)tulvariskejä?

Tällä hetkellä asiaan ei suurta painoa laiteta, vaikka pitäisi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on oleellinen kunnan tehtävä.

Tarjoaako kunta kiinnostavaa kulttuuria ja taiteen perusopetusta?

Siilinjärvi tarjoaa hyvin vähän ja kulttuuritarjontaa tulisi lisätä. Kulttuuri luo veto- ja pitovoimaa, uutta henkeä ja innovaatioita. Kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkittu tosiasia. Siilinjärveä pidetään rumana ja yksi syy voi olla se, että Siilinjärvi on vähän kasvoton ja hengetön. Monipuolisella kulttuuritarjonnalla tähän voitaisiin saada muutos.

Mitä halutaan verottaa: omaisuutta vai työntekoa?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteistöveroja voisi nostaa merkittävästi, erityisesti maapohjan verotusta. Vastaavasti kunnan tuloveroa voisi laskea. Tarkoitus ei ole kasvattaa verotuloja. Kiinteistöverolla on taloustieteen mukaan selvästi vähemmän haitallisia kannustinvaikutuksia kuin työn verotuksella.

Ja lopuksi: mihin päättäjät sitoutuvat vai sitoutuvatko mihinkään?

Sitoudun edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia päätöksiä. Haluan, että kunta tarjoaa verorahoille tarpeeksi vastinetta. Mielestäni tärkeää ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä laatu sekä monipuolinen liikunta-, urheilu- ja kulttuuritarjonta. Kuntaa kannattaa kehittää nykyisiä asuinalueita tiivistämällä, jotta metsää ja muuta luontoa säästyy. Se on taloudellisestikin järkevintä, kun ei tarvitse rakentaa niin paljon uutta infraa.

Posted on

Kuinka liikuntaa voidaan lisätä kunnissa?

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. UKK-instituutin vähimmäisliikuntasuositus on 2 tuntia 30 minuuttia viikossa sykettä kohottavaa tai 1 tunti 15 minuttia hengästyttävää liikuntaa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Liian vähäinen liikunta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle mm. vammoina, kansansairauksina ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Rahat kustannusten kattamiseen kerätään viime kädessä kansalaisilta veroina tai muina maksuina. UKK-instituutin laskurin mukaan Siilinjärven kunnan liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 5,5 miljoona euroa vuodessa ja Suomen osalta 1,4 miljardia euroa. Maamme SOTE-kustannukset kasvavat pelkästään ikääntymisen vuoksi hurjaa vauhtia. Liikkumisen lisäämisellä voitaisiin hillitä kustannusten kasvua ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Mitä kunta voi tehdä liikkumisen lisäämiseksi?

Arkiliikunnan lisääminen – Kattavat kevyen liikenteen väylät ja turvallinen liikenneverkosto edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Erityisesti lapsille ja liikuntarajoitteisille ihmisille heikko liikennesuunnitelu aiheuttaa vaaratilanteita ja vähentää liikkumista. Kunnolliset pyöräparkit mahdollistavat pyöräilyn, kun ei tarvitse pelätä pyörän varastamista. Siilinjärvellä epäsuosittu, mutta järkevä, toimenpide on autojen parkkipaikkojen vähentäminen. Jokaisen kaupan eteen ei tarvitse päästä autolla vaan kauppoihin voi kävellä etäämmältäkin. Samalla vapautuu tilaa ihmisille, asumiselle ja liiketoiminnalle. Myös hyvä joukkoliikenteen tarjonta lisää arkiliikuntaa, koska usein joukkoliikenteen käyttöön sisältyy myös lyhyitä matkoja kävellen tai pyöräillen.

Harrastaminen – Monipuolinen ja kattava liikuntapaikkojen verkosto on omiaan lisäämään liikkumista niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin osalta. Erityisen hyödyllisiä ovat lähiliikuntapaikat. Siilinjärvellä tilanne tämän osalta on varsin hyvä ja paikat kannattaa pitää hyvässä kunnossa jatkossakin. Urheiluseurojen tukeminen esimerkiksi maksuttomilla harjoituspaikoilla on tehokas tapa pitää harrastamisen kustannuksia kurissa. Sisäliikuntahalli on Siilinjärvellä investointilistalla ja toivottavasti se saadaan lähivuosina rakennettua.

Koulut – Liikunnalliseen elämäntapaan oppiminen alkaa jo lapsena. Vanhemmilla on oma tärkeä roolinsa liikkumiseen rohkaisemisessa mutta myös koulujen toiminta on tärkeää. Yksi suoraviivainen keino on liikuntatuntien lisääminen, mitä kannatan vahvasti. Sitäkin tärkeämpää on mielestäni liikuntatuntien sisältö. Koululiikunnan on oltava hauskaa ja mielekästä. Liikunnan ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain liikuntatunteihin. Monia asioita voi opettaa myös muualla kuin luokkahuoneessa istuen. Oppitunteja voisi enemmän järjestää esimerkiksi ulkona. Välituntien pituutta lisäämällä lasten liikkuminen lisääntyy kuin itsestään. Siilinjärvelläkin käytössä oleva harrastamisen Suomen malli mahdollistaa liikkumisen koulupäivän päätteeksi koululla. Tarjonta siinä on kuitenkin valitettavan suppea.

Tärkein ja vaikuttavin toimenpide on mielestäni arkiliikunnan lisääminen. Kunta voi omilla toimillaan ohjata fiksumpaan ja terveellisempään liikkumiseen autoilun sijaan tai sen oheen.

Posted on

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!

Posted on

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.