Lapsiperheiden hyvinvointiin tulee panostaa varhaisessa vaiheessa

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2023


Lapsiperheiden palveluista ja hyvinvoinnista puhutaan kauniisti, mutta palveluita on ajettu alas pikkuhiljaa. Odottaville äideille järjestettävä synnytysvalmennus ajettiin koronan myötä alas, eikä sitä ole aloitettu uudelleen. Aikaisempina vuosina valmennuksessa käytiin synnytyksen lisäksi myös vastasyntyneen hoitoon liittyviä asioita, kuten imetys, monikkoraskaudet, isän rooli synnytyksessä ja vauvan synnyttyä, liikunta ja ravitsemus, sekä vauvan nukkuminen ja rauhoittelu. Synnytysvalmennus tai muut vastaavat ryhmätapaamiset myös tarjoavat odottaville perheille vertaistukea.

Tällä hetkellä synnytysvalmennus järjestetään KYS:in sivuilta löytyvillä videoklipeillä, joka voi olla kauhistuttavaa ensisynnyttäjille ja synnytyspelosta kärsiville. Myös miehet jätetään täysin oman onnensa nojaan valmistautumaan hyvin itsenäisesti lapsen syntymään. Positiivisena asiana mainittakoon Siilinjärven järjestämä ryhmäneuvola kuuden kuukauden ikäisille vauvoille perheineen, jonka toimintamalli olisi syytä jalkauttaa myös Kuopioon.

Neuvolan tasa-arvoisuutta olisi myös hyvä kehittää ja turvata tuleville isille edes yksi oma käynti neuvolahenkilön kanssa ennen lapsen syntymää. Edelleen oletetaan, että lasten neuvolakäynneistä huolehtii automaattisesti äiti ja hänen perään saatetaan kysellä, mikäli isä hoitaa käynnit. Miehiä myös oudolla tavalla idolisoidaan, mikäli hän hoitaa omia lapsiaan ja huolehtii heidän asioistaan. On hyvin vanhanaikaista olettaa, että kaikki lapsiin liittyvä metatyö kuuluu nimenomaan naiselle. Neuvoloiden olisi jo korkea aika kohdata isät samaan tapaan kuin äiditkin.

Monien tuoreiden isien ja äitien harrastus vauva-uinti on myös kokenut kovan kolauksen Ukrainan sodasta johtuvan energian hinnan nousun myötä. Virallisen vauvauintiin tarvittavan altaan tulee olla vähintään 32 asteinen ja siitä syystä monet Pohjois-Savon uimapaikoista ovat jättäneet vauvauinnin järjestämättä. Tänä talvena ainoastaan Kuntolaakso järjestää vauvauintia, mikä on aiheuttanut valtaisat jonot uintiin haluaville. Täytyy olla tiettynä päivänä klo 9 odottamassa sormi liipaisimella, että pääseekö mukaan ja todennäköisesti mukaan ei tästä huolimatta pääse.

Vauvauinnista on useita hyötyjä lapsen kehitykselle ja on todella harmi, että pohjoissavolaiset lapset jäävät siitä suurelta osin paitsi. Jälleen kerran muistutamme, että perheiden kokoontumisesta on myös muita yhteiskunnallisia vertaistukietuja.

Tähän liittyen postiivisena kehityksenä on mainittava Siilinjärven ja Kuopion perheentalot, joissa näkee myös isiä osallistumassa toimintaan. On hienoa, että vanhempainvapaalla oleville on matalankynnyksen paikka, jossa on helppo vaihtaa vaipat, hoitaa lapsen ruokailut, sekä saada vertaistukea lapsiperheen arkeen. Kahvilla käyminenkään ei ole enää rahasta kiinni, koska perheentaloilla on usein tarjolla kahvia ja halutessaan voi jättää pari euroa kippoon toiminnan tukemiseksi.

Ulla Santti
Siilinjärven kunnanhallituksen jäsen ja aluevaltuutettu (Vihr.) (vanhempainvapaalla)

Toni Juvonen
Siilinjärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (Vihr.)

Lisää liikuntaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus lisää riskiä monille kansansairauksille ja UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli kolme miljardia euroa. Liikunnan hyödyt ovat mittavat. Sen ansiosta olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä. Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Arkiliikunta vähentää myös ympäristökuormitusta.

Kansanterveyden kannalta tärkeintä on riittävä liikunta arjessa mutta yhteiskuntamme ei kannusta liikkumaan riittävästi. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle 10 kilometriä. Miksei lyhyitä matkoja tehtäisi jalan tai pyörällä? Kävely ja pyöräily vähentäisi liikkumattomuuden ongelmia jo merkittävästi.

Kunnat ja kaupungit ovat heränneet kehittämään kevyttä liikennettä. Valtion vuoden 2023 liikennebudjetista kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on varattu vain 3,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän. Kevyen liikenteen osuutta liikennebudjetista tulisi kasvattaa merkittävästi seuraavalla kaudella.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen alkaa jo lapsena. Varhaiskasvatuksessa liikutaan leikkien ohessa. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä mutta ei riittävä toimenpide. Ohjattua, ja myös omaehtoista, liikuntaa on tarve lisätä kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Varsinkin peruskoulun alaluokilla liikuntatuntien määrää voisi lisätä. Koululiikunnan tulee olla liikkumiseen rohkaisevaa ja positiivista toimintaa. En ole edes varma onko sitä tarve arvioida numeroin.

Urheiluseurojen rooli lasten liikuttajina on myös merkittävä mutta suurella osalla seuroista resurssit ovat vaatimattomat. Liikunnan rahoitus valtion budjetissa on noin 150 miljoonaa euroa mutta se ei mielestäni näy riittävästi urheiluseuroissa asti. Rahoituksen taso on säilytettävä mutta tukea tulisi kohdentaa enemmän seurojen toimintaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana rajusti ja tukea tulisi varsinkin kohdentaa kustannusten kohtuullistamiseen.

Liikunnan lisääminen on varmasti yksi helpoimmista keinoista pienentää sote-menojen kasvupainetta ja tuottaa säästöjä valtiontaloudelle. Liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita valtion budjetin kasvattamista mutta budjetin rahoja on suunnattava uudella tavalla. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin kuin säästettyjä euroja. Liikunta on ennen kaikkea hauskaa.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.

Lapsilla on oltava oikeus päivähoitoon

(Julkaistu Uutis-Jousessa 11.10.2012)

Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan kovin innokkaasti poistamassa näidenkin vaalien alla, vaikka siitä ei kunnanvaltuustoissa päätetäkään. Perinteinen argumentti on, että lapsen paikka on kotona. Jotkut jopa väittävät, että päivähoito on lapselle vahingollista. Näkemys on kuitenkin vanhanaikainen ja hyvin yksipuolinen.

Tutkimuksissa on mm. osoitettu, että päivähoidolla on positiivinen vaikutus lapsen oppimistuloksiin myöhemmällä iällä. Päivähoito myös parantaa heikommista kotioloista tulleiden lapsien matemaattisia ja kielellisiä taitoja. Päivähoidolla voidaan siis osoittaa olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Ja lapsi on tässä se tärkein.

Saisiko lasta sitten viedä päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona? Totta kai, jos vanhemmat kokevat sen lapsen parhaaksi. Ja vanhemmat tietävät lapsensa edun paremmin kuin poliitikko tai viranomainen.

Kotihoidon tuki ja tuen kuntalisä antavat yleensä vanhemmille valinnan mahdollisuuden mutta on myös tilanteita, jolloin kotihoito ei siltikään ole mahdollista. Kotona hoitamisen esteenä voi olla useita syitä, esimerkiksi sairaudet.

Päivähoidon ei tietenkään pidä olla maksutonta mutta subjektiivinen oikeus päivähoitoon täytyy säilyttää.

Toni Juvonen (Vihr.)