Lapsiperheiden hyvinvointiin tulee panostaa varhaisessa vaiheessa

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2023


Lapsiperheiden palveluista ja hyvinvoinnista puhutaan kauniisti, mutta palveluita on ajettu alas pikkuhiljaa. Odottaville äideille järjestettävä synnytysvalmennus ajettiin koronan myötä alas, eikä sitä ole aloitettu uudelleen. Aikaisempina vuosina valmennuksessa käytiin synnytyksen lisäksi myös vastasyntyneen hoitoon liittyviä asioita, kuten imetys, monikkoraskaudet, isän rooli synnytyksessä ja vauvan synnyttyä, liikunta ja ravitsemus, sekä vauvan nukkuminen ja rauhoittelu. Synnytysvalmennus tai muut vastaavat ryhmätapaamiset myös tarjoavat odottaville perheille vertaistukea.

Tällä hetkellä synnytysvalmennus järjestetään KYS:in sivuilta löytyvillä videoklipeillä, joka voi olla kauhistuttavaa ensisynnyttäjille ja synnytyspelosta kärsiville. Myös miehet jätetään täysin oman onnensa nojaan valmistautumaan hyvin itsenäisesti lapsen syntymään. Positiivisena asiana mainittakoon Siilinjärven järjestämä ryhmäneuvola kuuden kuukauden ikäisille vauvoille perheineen, jonka toimintamalli olisi syytä jalkauttaa myös Kuopioon.

Neuvolan tasa-arvoisuutta olisi myös hyvä kehittää ja turvata tuleville isille edes yksi oma käynti neuvolahenkilön kanssa ennen lapsen syntymää. Edelleen oletetaan, että lasten neuvolakäynneistä huolehtii automaattisesti äiti ja hänen perään saatetaan kysellä, mikäli isä hoitaa käynnit. Miehiä myös oudolla tavalla idolisoidaan, mikäli hän hoitaa omia lapsiaan ja huolehtii heidän asioistaan. On hyvin vanhanaikaista olettaa, että kaikki lapsiin liittyvä metatyö kuuluu nimenomaan naiselle. Neuvoloiden olisi jo korkea aika kohdata isät samaan tapaan kuin äiditkin.

Monien tuoreiden isien ja äitien harrastus vauva-uinti on myös kokenut kovan kolauksen Ukrainan sodasta johtuvan energian hinnan nousun myötä. Virallisen vauvauintiin tarvittavan altaan tulee olla vähintään 32 asteinen ja siitä syystä monet Pohjois-Savon uimapaikoista ovat jättäneet vauvauinnin järjestämättä. Tänä talvena ainoastaan Kuntolaakso järjestää vauvauintia, mikä on aiheuttanut valtaisat jonot uintiin haluaville. Täytyy olla tiettynä päivänä klo 9 odottamassa sormi liipaisimella, että pääseekö mukaan ja todennäköisesti mukaan ei tästä huolimatta pääse.

Vauvauinnista on useita hyötyjä lapsen kehitykselle ja on todella harmi, että pohjoissavolaiset lapset jäävät siitä suurelta osin paitsi. Jälleen kerran muistutamme, että perheiden kokoontumisesta on myös muita yhteiskunnallisia vertaistukietuja.

Tähän liittyen postiivisena kehityksenä on mainittava Siilinjärven ja Kuopion perheentalot, joissa näkee myös isiä osallistumassa toimintaan. On hienoa, että vanhempainvapaalla oleville on matalankynnyksen paikka, jossa on helppo vaihtaa vaipat, hoitaa lapsen ruokailut, sekä saada vertaistukea lapsiperheen arkeen. Kahvilla käyminenkään ei ole enää rahasta kiinni, koska perheentaloilla on usein tarjolla kahvia ja halutessaan voi jättää pari euroa kippoon toiminnan tukemiseksi.

Ulla Santti
Siilinjärven kunnanhallituksen jäsen ja aluevaltuutettu (Vihr.) (vanhempainvapaalla)

Toni Juvonen
Siilinjärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (Vihr.)

Ajatuksia luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Koko elämämme on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Luonto on meidän kaikkien ruoan, terveyden ja vaurauden perusta. Vuosikymmenien ajan olemme kuluttaneet yli luonnon kantokyvyn. Esimerkiksi suomalaisten elintapa vaatisi neljä maapalloa. Ylikulutuksella tulee olemaan vaikutuksia meidän ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja globaalisti ja aiheuttaa muun muassa kuivuutta, tulvia, merenpinnan nousua ja sään ääri-ilmiöitä. Vaikutukset eri puolilla maapalloa ovat erilaiset mutta sillä on seurauksia kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa ja luontokato heikentää luonnon sopeutumista ilmaston lämpenemiseen.

Koska tämä kaikki on ollut jo tiedossa, miksi ei ole toimittu aikaisemmin? Markkinatalous on toistaiseksi ollut toimivin talousjärjestelmä mutta sekään ei ole täydellinen. Luonto ja ilmasto ovat julkishyödykkeitä, joilla on ulkoisvaikutuksia. Hyödykkeiden luonteesta johtuen luonnon arvo ei näy hinnoissa ja sitä käytetään voimakkaammin kuin olisi järkevää.

Luontokato ja ilmastonmuutos ei siis pysähdy itsestään markkinoiden ohjaamana vaan se vaatii poliittisia päätöksiä. Poliittisin toimin voidaan korjata markkinoita ja velvoittaa toimijat huomioimaan aiheuttamansa vahinko. Poliitikot ovat toistaiseksi olleet heikkoja, eikä ole ollut uskallusta toteuttaa riittävän kunnianhimoista politiikkaa. Jos haluamme pelastaa hyvän elämän edellytykset, nyt on pakko.

Suomessa osa poliittisista ryhmistä nillittää miksi tuo maa ei tee mitään ja me teemme jo liikaa. Tämä kuvastaa vapaamatkustajaongelmaa. Ongelman ydin on siinä, että tekemättömyyden kustannukset eivät rajoitu vain vastuunpakoilijalle vaan globaalisti kaikille. Ratkaisu ongelmaan ei ole, että mekin lopetamme tavoittelemasta parempaa.

Me voimme tehdä oman osamme ja näin näyttää esimerkkiä. Voimme samalla ottaa tästä taloudellisen hyödyn itsellemme. Elinkeinoelämä on todennut, että kunnianhimoiset tavoitteet edistävät vientiteollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Voimme myös vaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa niin, että muutkin tekisivät osansa.

Varmaa on ainakin se, että tekemättömyys johtaa kurjuuteen. Itsekkäästi ajatellen ehkä minun ikäinen ja vanhempi väestö selviytyy alta pois varsin hyvissä oloissa. Ministeri Harakka on kuitenkin sanonut hienosti: ”Päättäjän todellisia toimeksiantajia ovat tulevat sukupolvet.” Siksi vastuunpakoilu ei minulle maistu.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttää suojelua ja ennallistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tuotanto- ja kulutustottumuksemme eivät muutu. Raha ohjaa päätöksiämme enemmän kuin monet myöntävät. Siksi haitat pitää kyetä hinnoittelemaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tätä varten tarvitaan lisää ja parempaa tietoa haitoista ja niiden vaikutuksista. BKT:n lisäksi tarvitaan mittareita luontopääoman kehityksestä, ja nämä pitää ottaa osaksi päätöksentekoa. Ongelmien luonteen vuoksi tarvitaan myös kattavaa kansainvälistä yhteystyötä.


Maailmankuulu taloustieteilijä Partha Dasgupta teki Britannian hallitukselle merkittävän raportin luonnon ja talouden yhteydestä. Luonnonvarakeskus on tehnyt raportista Suomen version. Suosittelen raportteihin tutustumista.

Mistä lisää hyvinvointia Suomeen?

Pienenä avoimena taloutena Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osin vientiteollisuuteen. Siksi Suomen tulee toimia niin, että vientiteollisuus myös menestyy globaaleilla markkinoilla hyvin. Suomi ei juurikaan voi kilpailla halvimmalla hinnalla tai bulkkituotteilla. Maailmalta löytyy aina edullisempia tuottajia.

Suomen etuna on sen sijaan osaaminen. Siksi meidän kannattaa keskittyä korkean osaamisen ja lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. Osaamista pitää vaalia ja kasvattaa edelleen. Tämä edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla portailla sekä tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikki osaaminen ja tieto ei asu Suomessa. Siksi meidän kannattaa tehdä yhteistyötä globaalisti sekä houkutella ja helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen.

Suomen toinen etu on puhtaat teknologiat. Elinkeinoelämän tilaaman selvityksen mukaan Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt mutta voimme olla vielä merkittävästi suurempi tekijä globaaleilla puhtaan teknologian markkinoilla. Suomella on tarjota ratkaisuja myös luontokadon torjumiseen, ei pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä edellyttää, että jatkamme edelleen kansallisesti kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Luonnollisesti Suomen tulee edistää kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös kansainvälisissä neuvotteluissa.

Kolmas, ja ehkä tärkein, asia on markkinaehtoisuus. Viime vuosina vastustus avointa kauppaa kohtaan on lisääntynyt globaalisti. Protektionismin kasvu haittaa eniten juuri Suomen kaltaisia pieniä avoimia talouksia, koska olemme maailmankaupasta hyvin riippuvaisia emmekä pienenä taloutena voi koskaan pärjätä kilpailussa valtiontukien suuruudessa. Siksi Suomen politiikan on oltava markkinamyönteistä niin kansallisesti, Euroopassa kuin globaalistikin.

Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Investointi Kasurilantien kiertoliittymän taideteokseen on perusteltua

Kasurilantien kiertoliittymään tuleva taideteos ja valinnan tehnyt valintaryhmä on saanut osakseen kohtuutonta arvostelua. On haukuttu itse teosta ja sen viestiin on liitetty aivan erikoisia oletuksia. Valintaryhmää on syytetty jopa korruptiosta. Valintaryhmä koostui suurelta osin alan asiantuntijoista ja heillä oli varmasti perusteet valittuun teokseen.

Itse pidän valittua teosta hauskana. Vaikka en ole taiteen tuntija, pidän tärkeänä, että myös Siilinjärvellä on julkista taidetta. Taiteella on itseisarvonsa mutta on siitä myös hyötyä. Taiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mm. hyvinvointiin ja terveyteen mutta myös talouteen. Taide nostaa alueen imagoa ja luo identiteettiä. Siilinjärven keskusta on mielletty varsin tylsännäköiseksi. Uusi taideteos piristää osaltaan ympäristöä varmasti.

Luonnollisesti myös teoksen kustannukset herättävät arvostelua. Siilinjärvi käyttää kulttuuriin hävyttömän vähän rahaa. Kuntaliiton aineiston mukaan kustannukset musiikkiin, museoihin ja näyttelyihin sekä muuhun kulttuuritoimintaan ovat yhteensä 13 €/asukas. Lapinlahden kustannukset ovat 25 €/asukas, Varkaudessa 33 €/asukas, Iisalmessa 34 €/asukas ja Kuopiossa 92 €/asukas. Julkisia taideteoksia Siilinjärven kunta hankkii hyvin harvoin. On totta, että 50 000 euroa on kohtuullisen suuri summa mutta silti se on vain reilut pari euroa per asukas. Eikä taiteeseen ja kulttuurin käytetty raha mene hukkaan.

Minusta on tervetullutta, että Siilinjärvelläkin panostetaan kulttuuriin edes toisinaan. Annan täyden tukeni valintaryhmälle. Taidetta ei tarvitse ymmärtää eikä kaikkien siitä tarvitse edes pitää. Siitä huolimatta se on meille tärkeää ja hyödyllistä.

Fontanellasta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 31.3.2022)

Fontanellan kylpylän kohtalo keskusteluttaa. Päätöksiä tehtäessä on hyvä käydä läpi tosiasioita. Fontanellan ylläpito koetaan kalliiksi. Tosiasia kuitenkin on, että Fontanellan yksikkökustannukset (kustannukset/kävijä) ovat vertailukelpoiset esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson kanssa. Kaiken kaikkiaan Fontanellan kulut eivät eroa kuntien tavallisista uimahalleista. Fontanellaa ei pyöritetä ”peruspalveluiden kustannuksella” sen enempää kuin uimahallia missään muussakaan kunnassa.

Fontanellan tuotot per kävijä ovat korkeammat kuin Kuopion Kuntolaaksossa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Kuopiossa lipun hinta on edullisempi. Kuopion kaupunki subventoi Kuntolaaksoa enemmän ja näin ollen asiakkaan ei tarvitse maksaa niin paljoa.

Fontanellassa on normaalina vuonna yli 100.000 kävijää. Kävijöistä arviolta 80 % on siilinjärveläisiä. Tuotoista karkeasti 85 % tulee allastoiminnoista ja loput muista toiminnoista, mm. squashista, keilauksesta ja kuntosaleilta. Kylpylän suosituimmat toiminnot ovat aallot sekä liukumäki. Merkittävin puute on pieni kuntouintiallas.

Jos Fontanella puretaan ja tilalle rakennetaan tavallinen uimahalli, allastoiminnan ulkopuoliset tuotot menetetään, koska muita toimintoja ei enää ole. Menetetään myös 20 % kävijöistä, sillä tavallinen uimahalli tuskin houkuttele ulkopaikkakuntalaisia. Pidän todennäköisenä, että myös oman paikkakunnan lasten ja nuorten mielenkiinto vähenee, kun liukumäkeä ja aaltoja, niitä suosituimpia toimintoja, ei ole tarjolla.

Fontanellan purku tarkoittaa myös, että menetetään kiinteistön vuokralaisilta saatavat vuokratulot. Kokonaisuudessaan tuotoista menetetään vähintäänkin viidennes, todennäköisesti enemmän, kun kaikki yllä mainitut menetykset otetaan huomioon.

Uimala-toiminnassa kulut ovat suurelta osin kiinteitä, eli vaikka asiakkaat vähenevät niin kulut säilyvät ennallaan. Kun asiakkaista ja tuotoista menetetään 20 % tai enemmän, se tarkoittaa, että kunnan on katettava entistä suurempi osuus kuluista.

Fontanellan peruskorjausta on vastustettu taloudellisista syistä. Uusi uimahalli olisi yli 20 % kalliimpi kuin peruskorjaus, vaikka ei ottaisi huomioon purkukustannuksia. Uuden uimahallikiinteistön leasing-kulut olisivat siis suuremmat kuin peruskorjatun Fontanellan. Uuden uimahallin lopputulos olisi suuremmat kulut ja pienemmät tuotot. Mitä taloudellista siinä on?

Keskustan valtuustoryhmä olisi purkamassa Fontanellan eikä rakentamassa mitään tilalle. He ohjaisivat liikkujia keskustapuolueeseen sidoksissa olevaan Kunnonpaikkaan. Entistä poliitikkoa lainaten: “Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte.” Uimalan hävittäminen kirkonkylältä vähentäisi liikkujia erityisesti siinä joukossa, jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisi siksi vastuutonta.

Fontanella on maakunnan paras vesiliikuntapaikka lapsiperheille ja se tunnetaan myös valtakunnallisesti. Lapsiperheiden suosion lisäksi ikääntyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Lisäksi Fontanellassa on kaksi kuntosalia, arvostetut squash-kentät ja nykyaikaiset keilaradat. Helposti saavutettava Fontanella ei ole pelkkä kylpylä vaan kaikille tasavertainen ja monipuolinen liikuntapaikka. Eikä se ole sen kalliimpi kuin uimahallit. Fontanella tuottaa toimintakykyä, iloa ja elinvoimaa kaikille lapsista vanhuksiin.

Päihdepalvelut

Kirjoitin vasta mielenterveyspalveluista ja nyt päihdepalveluista. Minulle nämä molemmat ovat erittäin tärkeitä ja hieman henkilökohtaisiakin aiheita. Nämä ovat tärkeitä myös siksi, että erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa riittävä ja oikea-aikainen palvelu tuo hyviä hoitotuloksia sekä taloudellista säästöä, eli tehokkuutta.

Päihderiippuvuus on sairaus ja siihen on saatava asianmukaista hoitoa. Kuntien tarjoamat palvelut ovat kuitenkin vaihtelevia. Nykyisin päihdeongelmaiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa asuinkuntansa mukaan. Yksi esimerkki erilaisista panostuksista päihdepalveluihin on alla olevassa kuvassa.

Lähde: Sotkanet

Hyvinvointialueiden myötä päihdeongelmaisten on mahdollista päästä tasa-arvoisempaan asemaan riippumatta asuinkunnasta. Se edellyttää kuitenkin sen mukaisia päätöksiä hyvinvointialueen valtuustolta.

Pelkästään alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat, THL:n arvion mukaan, noin 2 miljardia euroa vuodessa. Huumeiden aiheuttamat kustannuksetkin ovat sadoissa miljoonissa. Pohjois-Savon alueella lähes kolmasosa 20-64-vuotiaista aikuisista käyttää liikaa alkoholia. Huumeiden käytöstä minulla ei ole lukuja. Joka tapauksessa, kyseessä on taloudellisesti ja kansanterveyden kannalta merkittävä asia.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjoaminen päihdeongelmaisille tutkitusti vähentää sote-kustannuksia ja kuolemanriskiä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainakin seuraavat asiat:

  1. Päihdeongelmiin on tartuttava oikea-aikaisesti.
  2. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on varmistettava riittävät resurssit sekä palveluiden saatavuus ja integrointi.
  3. Sote-henkilöstön päihdeosaaminen on varmistettava ja sitä on ylläpidettävä
  4. Päihdeongelmat eivät ole vain henkilökohtaisia vaan vaikuttavat negatiivisesti myös läheisiin. Tämä tulee ottaa huomioon palveluissa.

Mielenterveydestä

Pohjois-Savon sote-palveluissa ehkä suurin haaste on korkea mielenterveyssairastavuus. Psykoosilääkkeiden käyttö on meillä Suomen korkeimpien joukossa. Pohjois-Savon 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on suurin koko maassa. Itsemurhien määrä on yksi korkeimmista. Tässä muutama esimerkki ikävistä tilastoista

Kovin tarkasti ei tiedetä, mistä Pohjois-Savon tilanne johtuu. Yleisesti mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä tiedetään kyllä ja niitä on listattu kuvassa alla. Vastaavasti tiedetään myös mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.

Mielenterveysongelmien hoitoa on Pohjois-Savossa haitannut palveluiden hajanaisuus. Jotain tehdään perusterveydenhuollon ja jotain erikoissairaanhoidon puolella mutta selkeää hoitopolkua ei välttämättä ole ollut. Mielenterveysongelmaisella on usein myös sosiaalitoimen palveluiden tarvetta.

On muistettava myös, että mielenterveysongelmilla on vaikutus sairaana olevan henkilön lisäksi hänen läheisiin. Lapsilla on esimerkiksi riski sairastua myös, jos jompi kumpi vanhemmista on sairastunut. Hoidon tulisi siksi ottaa huomioon myös sairaan läheiset.

Mielenterveysongelmien hoitaminen vaatii hyvin laaja-alaista otetta sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suhteen. On perusteltua vaatia, että hoito paranee hyvinvointialueiden myötä, kun yksi ja sama taho järjestää palvelut.

Kun mielenterveys järkkyy, on ensiarvoisen tärkeää, että saa kontaktin hoitoon heti. Viikkokin on pitkä aika odottaa esimerkiksi masentuneena tai ahdistuneena. Kontakti voi olla soitto, chat-keskustelu tai puhelimen sovellus. Useissa tilanteissa nämä yhteydenottotavat ovat fyysistä tapaamista toimivampia. Ihmiselle on saatava turvallinen tunne, että asiat järjestyy. Toki ennen pitkää pitää päästä myös fyysisesti tapaamaan.

Parempi olisi tietysti, että mielenterveyden haasteet tunnistettaisiin jo ennen kuin ne äityvät pahemmiksi. Sote-henkilöstöä onkin koulutettava tunnistamaan ongelmat ajoissa, esimerkiksi oppilashuollossa ja kouluterveydenhuollossa.

Kolmannella sektorilla on myös suuri merkitys. Yhdistykset voivat mm. tarjota mielekästä tekemistä ja tilaisuuksia vertaistukeen. Sosiaalisella toiminnalla on merkittävä vaikutus ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin.