Poimintoja menneestä valtuustokaudesta

Valtuustokausi alkaa olla päätöksessään ja nyt on aika arvioida kunnan toimintaa. Arvioin nyt kuntaa strategiaan tukeutuen, koska kunnanvaltuuston päättämä kuntastrategia on keskeisin toimintaa, päätöksentekoa ja kehittämistä ohjaava dokumentti. Strategian visio kuulu näin:

”Siilinjärvi on Suomen sykkivin kasvukunta, ihmisen kokoiselle elämälle.”

On hieman tulkitsijasta kiinni kuinka sykkiväksi Siilinjärven näkee. Elinvoimamittareiden perusteella Siilinjärvi on selvästi perässä useimpia kehyskuntia, mikä on oleellinen viiteryhmä Siilinjärvelle. Toisaalta Siilinjärven tilanne ei ole elinvoimamittareiden osalta juurikaan heikentynyt mutta ei myöskään parantunut.

Pientä sykettä kuntaan on saatu uusilla festivaaleilla mutta koko kunnan tasolla valtuustokausi on mennyt varsin tasapaksusti. Ei ole tehty merkittäviä uusia avauksia tai suunnan muutoksia vaan on edetty entiseen tapaan. Itse en ole kokenut viimeistä neljää vuotta erityisen sykkivänä kunnan osalta, jopa päinvastoin.

Kasvusta on Siilinjärvellä toitotettu jo hyvin pitkään. Kasvulla tarkoitetaan väestönkasvua sekä työpaikkojen kasvua. Jo valtuustokauden alussa olisi ollut hyvä tarkastaa faktat. Siilinjärvi ei ole kasvanut enää kymmeneen vuoteen. Väkiluvun huippu oli, muistaakseni, vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen väkiluku on ollut laskussa, eikä päättyvä valtuustokaan kyennut kääntämään trendiä ylöspäin. Työpaikkojen määrä on hieman lisääntynyt mutta se johtunee osin siitä, että korona-aikana työpaikkoja ensin hävisi ja ne ovat nyt palautuneet.

Kunnan strategiset tavoitteet ovat

  • Ketterä kehittäjä
  • Hyvinvoiva arki
  • Elinvoimainen ympäristö

Ketterästä kehittäjyydestä ei Siilinjärvellä ole merkkejä. Tästä antoi esimerkin myös kunnanvaltuutettu Karita Lehikoinen mielipidekirjoituksessaan Uutis-Jousessa (UJ 30.1.2025). Kehittämisessä poikkeuksena kuitenkin digitalisaation edistäminen. Siinä on jonkin verran edistytty.

Lähiliikuntapaikkoihin on panostettu moninpaikoin ja muutenkin liikuntamahdollisuudet on pidetty Siilinjärvellä hyvin kunnossa. Valtuustolla on kuitenkin ollut kova halu purkaa Fontanella. Nyt vaalien alla siitä ei uskalleta mainita mutta vaalien jälkeen se viimeistään nousee taas esiin. Myös kulttuurin saralla on tehty suuria tekoja mitättömän pienestä kulttuuribudjetista huolimatta. Merkittävimpänä yksittäisenä tekona kirkonkylän liikenneympyrän Ihana-taideteos.

Kuntalaisten osallistuutta on lisätty. Esimerkiksi vihreiden esiintuoma osallistuva budjetointi on otettu käyttöön. Ihmisten yhdenvertaisuuteen nykyinen kunnanvaltuusto ei ole suhtautunut yhtä suopeasti, josta esimerkkinä pride-liputuksen vastustaminen. Hyvinvointi-indikaattoreita on valtavan paljon mutta kokonaisuudessaan minulla on käsitys, että töitä hyvinvoivan arjen eteen on tehty.

Elinvoimaisen ympäristön osalta on epäonnistuttu. Tuoreimpana asiana tulee mieleen valtuuston halu hakata entistä enemmän kunnan metsiä. En myöskään tiedä kuinka Yaran kaivosten laajentaminen parantaisi kunnan elinvoimaista ympäristöä. Maankäyttöpolitiikka päivitettiin valtuustokauden aikana mutta siinäkään ei kyetty tekemään elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Päinvastoin, politiikka jarruttaa kunnan elinvoiman kehittämistä. Kevyen liikenteen mahdollisuuksia on lisätty mutta liian vähän.

Vähän kuraa mutta myös hyviä asioita. Itse olisin odottanut valtuustolta rohkeampaa otetta uudistaa Siilinjärven tulevaisuutta. Ehkä kirjoitan ajatuksiani tulevaisuudesta seuraavassa tekstissä.