Ajatuksia luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Koko elämämme on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Luonto on meidän kaikkien ruoan, terveyden ja vaurauden perusta. Vuosikymmenien ajan olemme kuluttaneet yli luonnon kantokyvyn. Esimerkiksi suomalaisten elintapa vaatisi neljä maapalloa. Ylikulutuksella tulee olemaan vaikutuksia meidän ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja globaalisti ja aiheuttaa muun muassa kuivuutta, tulvia, merenpinnan nousua ja sään ääri-ilmiöitä. Vaikutukset eri puolilla maapalloa ovat erilaiset mutta sillä on seurauksia kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa ja luontokato heikentää luonnon sopeutumista ilmaston lämpenemiseen.

Koska tämä kaikki on ollut jo tiedossa, miksi ei ole toimittu aikaisemmin? Markkinatalous on toistaiseksi ollut toimivin talousjärjestelmä mutta sekään ei ole täydellinen. Luonto ja ilmasto ovat julkishyödykkeitä, joilla on ulkoisvaikutuksia. Hyödykkeiden luonteesta johtuen luonnon arvo ei näy hinnoissa ja sitä käytetään voimakkaammin kuin olisi järkevää.

Luontokato ja ilmastonmuutos ei siis pysähdy itsestään markkinoiden ohjaamana vaan se vaatii poliittisia päätöksiä. Poliittisin toimin voidaan korjata markkinoita ja velvoittaa toimijat huomioimaan aiheuttamansa vahinko. Poliitikot ovat toistaiseksi olleet heikkoja, eikä ole ollut uskallusta toteuttaa riittävän kunnianhimoista politiikkaa. Jos haluamme pelastaa hyvän elämän edellytykset, nyt on pakko.

Suomessa osa poliittisista ryhmistä nillittää miksi tuo maa ei tee mitään ja me teemme jo liikaa. Tämä kuvastaa vapaamatkustajaongelmaa. Ongelman ydin on siinä, että tekemättömyyden kustannukset eivät rajoitu vain vastuunpakoilijalle vaan globaalisti kaikille. Ratkaisu ongelmaan ei ole, että mekin lopetamme tavoittelemasta parempaa.

Me voimme tehdä oman osamme ja näin näyttää esimerkkiä. Voimme samalla ottaa tästä taloudellisen hyödyn itsellemme. Elinkeinoelämä on todennut, että kunnianhimoiset tavoitteet edistävät vientiteollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Voimme myös vaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa niin, että muutkin tekisivät osansa.

Varmaa on ainakin se, että tekemättömyys johtaa kurjuuteen. Itsekkäästi ajatellen ehkä minun ikäinen ja vanhempi väestö selviytyy alta pois varsin hyvissä oloissa. Ministeri Harakka on kuitenkin sanonut hienosti: ”Päättäjän todellisia toimeksiantajia ovat tulevat sukupolvet.” Siksi vastuunpakoilu ei minulle maistu.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttää suojelua ja ennallistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tuotanto- ja kulutustottumuksemme eivät muutu. Raha ohjaa päätöksiämme enemmän kuin monet myöntävät. Siksi haitat pitää kyetä hinnoittelemaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tätä varten tarvitaan lisää ja parempaa tietoa haitoista ja niiden vaikutuksista. BKT:n lisäksi tarvitaan mittareita luontopääoman kehityksestä, ja nämä pitää ottaa osaksi päätöksentekoa. Ongelmien luonteen vuoksi tarvitaan myös kattavaa kansainvälistä yhteystyötä.


Maailmankuulu taloustieteilijä Partha Dasgupta teki Britannian hallitukselle merkittävän raportin luonnon ja talouden yhteydestä. Luonnonvarakeskus on tehnyt raportista Suomen version. Suosittelen raportteihin tutustumista.

Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Kunnan ilmasto-ohjelmaan ryhtiä

(Julkaistu Uutis-Jousessa 20.5.2021)

Siilinjärven kunnalle tehdään ilmasto-ohjelmaa. Ohjelma kuvaa nykyiset päästölähteet sekä arvion vuoden 2035 tilanteesta. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne (32 prosenttia kunnan päästöistä), maatalous (20 prosenttia) ja lämmitys (18 prosenttia). Ohjelman arvion mukaan kunnan päästöt puolittuvat 2018-2035 aikana mutta päästöt olisivat vuonna 2035 vielä 77,9 tuhatta tonnia.

Globaalisti vaadittavat päästövähennykset kiristyvät vuosi vuodelta. Päästövähennysten lykkääminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja uhkaa ihmisten elinolosuhteita. Siksi päästöjen vähentämisessä kannattaa olla aktiivinen nyt.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä kunnan toimilla on merkittävä vaikutus. Joukkoliikennettä on edistettävä pitämällä hintataso kilpailukykyisenä sekä reitit ja vuorovälit kattavina. Yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä siihen, että asuminen ja työssäkäynti olisi mahdollista kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan tavoitteena pitää olla, että yhä useammalla olisi mahdollisuus autottomaan elämään. Ei pakottamalla vaan mahdollistamalla.

Saneeraus- ja uudisrakentamisen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee. Energian käytössä on siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin niin lämmityksen kuin sähkönkin osalta.

Metsillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnan tulee tavoitella hiilinielujen jatkuvaa ja järjestelmällistä kasvattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän ja harkitumpia hakkuita kunnan metsissä.

Siilinjärven ilmasto-ohjelmaan tarvitaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta. Iisalmen tavoite on hiilineutraalikunta vuonna 2035. Miksei myös Siilinjärvi voisi tavoitella samaa?