Avainsana: vihreät

Posted on

Enemmän tilaa ihmisille, vähemmän autoille

Uutis-Jousessa kysyttiin tärkeintä toimenpidettä kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja me, vihreät, vastasimme kuten otsikossa sanotaan. Toki vastauksessamme tuli muutakin mutta keskityn nyt tähän yhteen lauseeseen. Vastauksemme Uutis-Jousen kysymykseen löytyy täältä.

Siilinjärveä on rakennettu vuosikymmenien ajan autoille, tai vähintäänkin autoilun ehdoilla. Se näkyy mm. katkonaisina ja epäjohdonmukaisina kevyenliikenteen reitteinä sekä karmeina katukynnyksinä, jotka ovat erityisen haastavia liikkuntarajoitteisille ihmisille mutta ikäviä myös pyöräilijöille. Räikeimmin se kuitenkin näkyy Kirkonkylällä siinä, että keskusta-alue on yhtä suurta parkkipaikkaa.

Keskusta ei ole erityisen houkutteleva paikka. Minun visioissa parkkipaikkoja vähennettäisiin merkittävästi ja autoja ohjattaisiin lisääntyvissä määrin parkkihalleihin. Maanpäällisten parkkipaikkojen tilalle rakentaisin asuntoja ja niiden alakertoihin liiketilaa. Tokmannin edustalta lohkaisisin parkkitilaa leikkipuistolle. Kevyelle liikenteelle annettaisiin enemmän tilaa. Keskusta-alueelle tulisi saada myös lisää vehreyttä. Vastaavasti kehittäsin myös Vuorelaa.

Asuntojen ja asukkaiden lisääntyessä keskustassa palveluiden tarve, luonnollisesti, kasvaisi ja toisi mukanaan liiketoimintaa. Viihtyisämpi keskusta mahdollistaisi myös siellä ”hengailun”, mikä edelleen lisäisi keskustan liikkeiden myyntiä. Minusta avoin tila on järkevää olla ihmisten käytössä eikä autojen säilytystä varten.

Tällainen muutos on asukkaiden viihtyisyyden kannalta parannus ja lisää yritysten myyntiä. Se on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä teko. Kaikin puolin siis win-win-tilanne eikä kenenkään tarvitse luopua mistään.

On näyttöä, että keskustat ovat tärkeitä kuntien kasvun kannalta. Kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja autottomat keskustat ovat olleet jo pitkään merkittäviä vetovoimatekijöitä. Korona on tehnyt tähän ehkä hetkellisen poikkeuksen mutta tuskin muuttaa trendiä. Siilinjärvellä on tilaa maaseutuasukkaille. Omakotitonttejakin on ollut tarjolla mutta viimeisen viiden vuoden aikana on tullut selväksi, että se ei enää vie meitä kasvu-uralle. Nyt on minusta syytä laittaa paukkuja Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen lisärakentamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen.

Posted on

Kunnan ilmasto-ohjelmaan ryhtiä

(Julkaistu Uutis-Jousessa 20.5.2021)

Siilinjärven kunnalle tehdään ilmasto-ohjelmaa. Ohjelma kuvaa nykyiset päästölähteet sekä arvion vuoden 2035 tilanteesta. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne (32 prosenttia kunnan päästöistä), maatalous (20 prosenttia) ja lämmitys (18 prosenttia). Ohjelman arvion mukaan kunnan päästöt puolittuvat 2018-2035 aikana mutta päästöt olisivat vuonna 2035 vielä 77,9 tuhatta tonnia.

Globaalisti vaadittavat päästövähennykset kiristyvät vuosi vuodelta. Päästövähennysten lykkääminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja uhkaa ihmisten elinolosuhteita. Siksi päästöjen vähentämisessä kannattaa olla aktiivinen nyt.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä kunnan toimilla on merkittävä vaikutus. Joukkoliikennettä on edistettävä pitämällä hintataso kilpailukykyisenä sekä reitit ja vuorovälit kattavina. Yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä siihen, että asuminen ja työssäkäynti olisi mahdollista kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan tavoitteena pitää olla, että yhä useammalla olisi mahdollisuus autottomaan elämään. Ei pakottamalla vaan mahdollistamalla.

Saneeraus- ja uudisrakentamisen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee. Energian käytössä on siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin niin lämmityksen kuin sähkönkin osalta.

Metsillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnan tulee tavoitella hiilinielujen jatkuvaa ja järjestelmällistä kasvattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän ja harkitumpia hakkuita kunnan metsissä.

Siilinjärven ilmasto-ohjelmaan tarvitaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta. Iisalmen tavoite on hiilineutraalikunta vuonna 2035. Miksei myös Siilinjärvi voisi tavoitella samaa?

Posted on

Vihreä minä

Olen ollut jollain lailla yhteiskunnallisesti valveutunut jo teini-iästä alkaen. 1990-luvulla minuun teki vaikutuksen Risto E. J. Penttilä ja nuorsuomalaiset. Olen siis ollut liberaali sieltä asti.

Opiskeluaikana, 2000-luvun alussa, aloin kiinnostua ympäristöasioista enemmän ympäristöpolitiikan sivuaineen ja ympäristötalouden opintojen myötä. Myös ilmastonmuutoksesta uutisointi lisääntyi ja herätti huoleni.

Ylioppilaskuntapolitiikassa tutustuin moniin vihreisiin ja totesin, että ei vihreä puolue tai sen politiikka ole hörhöilyä. Lukemani Osmo Soininvaaran kirjoitukset olivat vakuuttavia ja liityin puolueeseen, muistaakseni, vuonna 2007.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat todellisia uhkia elämällemme. Toki taloudessa on myös todellisia haasteita mutta ilman elinkelpoista ilmastoa ja luontoa meillä ei ole talouttakaan. Ympäristötuhojen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, talousongelmat paljon nopeammin, ja siksi monien on helppo sivuuttaa ympäristö.

Tuskin minäkään joudun elämäni aikana merkittävästi kärsimään ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta mutta vihreissä onkin tavoitteena säilyttää elinkelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.

Juhlapuheista huolimatta, mikään muu puolue Suomessa ei ota ilmastonmuutosta ja luontokatoa vakavasti. Vihreät myös tarjoavat perusteltuja ratkaisuja uhkiin. Siksi olen valinnut vihreät.

Posted on

Vihreä elvytys auttaa Suomea nousemaan jaloilleen

Savon Sanomat 2.6.2020

Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Vihreä jälleenrakennus tähtää siihen, että yhteiskuntamme on jatkossa ympäristölle ja ihmisille kestävä. Se auttaisi kohtaamaan myös tulevia kriisejä.

Vihreä jälleenrakennus nojaa elvytyksessä isoihin ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan. Myös ihmisten koulutukseen ja osaamiseen on panostettava. Samalla luodaan työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja eri puolille maata. Esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät uusia työpaikkoja.

Hyviä esimerkkejä mahdollisista elvyttävistä ilmastotoimista ovat kiinteistöjen päästöjä pienentävät energiaremontit, Suomen rataverkon kehittäminen sekä pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin rakentaminen.

Näistä esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen energiatehokkuutta parantavat remontit vähentävät päästöjä ja tuovat kotitalouksille säästöjä lämmityskuluissa. Elvytystoimien yhteydessä voitaisiin tukea ihmisiä myös lämmitystapamuutoksissa, joilla he pääsevät eroon asuntojensa lämmittämisestä öljyllä. Tässä ei ole kyse mistään pienestä kysymyksestä, sillä rakennusten lämmittämisen osuus koko Suomen energian loppukäytöstä on noin neljännes.

Pohjois-Savossa on vielä noin 7 000 öljylämmitteistä pientaloa sekä lisäksi joitain satoja rivi- ja kerrostaloja, joista aiheutuu kaikkiaan noin 30 000 tonnia päästöjä vuosittain. Näiden kannustaminen nykyaikaisempiin lämmitysmuotoihin olisi sekä asukkaiden että ilmaston kannalta kannattavaa.

Osasta puolueista on kuulunut äänenpainoja, että ilmastoteoista pitäisi tinkiä vaikean taloustilanteen vuoksi. Ajatus on nurinkurinen. Olemme juuri oppineet, että jos kriiseihin ei valmistaudu ennakolta ja jos niitä ei torju ajoissa, ne voivat tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat. Nyt ei ole leikkauslistojen aika, vaan aika rakentaa hiilineutraalia Suomea.

Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja Helsinki

Toni Juvonen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Siilinjärvi

Posted on

Valtuustokausi käynnistyi

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt ja uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sitä ennen oli luottamuspaikkaneuvottelut, joissa sovittiin lautakuntien ja muiden toimielinten paikkajaoista.

Vihreiden kannalta neuvottelut menivät odotetusti ja vaalien tulos näkyy paikkojen määrässä. Saimme edustajan hallitukseen ja jokaiseen lautakuntaan. Tämän lisäksi saimme edustajat Savo-Pielisen jätelautakuntaan ja Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan. Paikkoja tuli niin paljon kuin tällä pienellä porukalla voimme hoitaa. Kaikki luottamushenkilömme tulee kotisivuillemme jahka ehdin ne sinne lisäämään.

Itse sain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Olisin mielelläni jatkanut sivistyslautakunnan jäsenenä, mutta meillä oli siihen tällä kertaa parempiakin osaajia. Tarkastuslautakunta kiinnosti minua myös ja tässä tehtävässä pääsen laaja-alaisesti tarkastelemaan kunnan toimintaa.

Ensimmäinen tarkastuslautakunnan kokous on tällä viikolla, torstaina 29.6. Yksi keskeinen kokouksen aihe on kapulan vaihto vanhalta lautakunnalta uudelle ja toinen merkittävä asia on sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri. Tästä todennäköisesti lisää myöhemmin. Esityslistan löydät täältä.

Antakaa palautetta ja kommentteja. Nyt se pitäisi onnistua etusivun alalaidan lomakkeella.

Hyvää kesää kaikille!

Posted on

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!

Posted on

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.

Posted on

Vihreät – Uuden maaseutuajattelun edelläkävijät

Tänään oli hienoa lukea uutisista, että keskimäärin suomalaiset ovat Vihreiden kanssa samaa mieltä maaseudun kehittämisestä. Sitran teettämän barometrin mukaan ”suomalaisten maaseutuympäristöön liittämät merkitykset ja toiveet vihreästä taloudesta ovat nostaneet Vihreät toiseksi vahvaksi ”maaseutu-puolueeksi” Keskustan rinnalle”. Otsikossa Vihreät mainitaan maaseutuajattelun edelläkävijöiksi.

Ensiksin, tämä on yksi osoitus siitä, että Vihreiden ajama linja ei ole marginaalissa olevien ituhippien puuhastelua vaan me olemme valtaväestön kanssa samaa mieltä. Itse olen saanut kohdata aika paljon ennakkoluuloja Vihreiden äärimmäisyyksiin menevästä piiperryksestä. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vihreät eivät myöskään ole sulkemassa maaseutuja, kuten jotkut väittävät.

Toiseksi, tämä tietysti tuo Vihreille paineita. Maaseutujen kehitykseen kohdistuu merkittäviä odotuksia. Vihreiden tulee varmistaa, että näille odotuksille saadaan vastinetta. Vihreiden maaseutupolitiikka ei saa olla pelkästään puhetta ja paperia. Eikä varmasti olekaan.

Vihreiden vuonna 2008 julkaisemassa maaseutuohjelmassa on kahdeksan kärkeä, joista itse nostaisin tärkeimpinä kolme:

1. Puhdas ympäristö on maaseudun vetovoimatekijä, josta on pidettävä huolta
2. Kehitys tapahtuu kylissä – kylätoiminta on lähidemokratiaa!
3. Maaseutu tarvitsee monimuotoista pienyrittäjyyttä

Maaseutuohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.