Posted on

Siilinjärven alakouluista

Sivistyslautakunta päätti eilen Kasurilan koulun tarveselvityksen aloittamisesta sivistysjohtaja Jokikokon päätösehdotuksen vastaisesti. Tämä on politiikan voitto mutta se voi olla lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. On ymmärrettävää, että Kasurilan alueen asukkaat haluavat säilyttää koulunsa. Onhan se kiva, että koulu on muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä.

Siilinjärven alakoululaisten määrä on kuitenkin ennusteiden mukaan vähenemässä 400 oppilaalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jostain oppilaspaikkoja vähennetään.

Siilinlahden, Hamulan, Vuorelan ja Toivalan alakoulut säilyvät hyvin suurella todennäköisyydellä. Jos Kasurilan koulu säilyy myös, tarkoittanee se Kehvon, Kuuslahden tai Pöljän koulun sulkemista. Voi olla, että kaikki kolme koulua joudutaan sulkemaan. Kyläkoulujen sulkeminen taas tarkoittaa, että näiden pienten lasten koulumatkat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Kasurilassa kuitenkin päästään kävellen kouluun.

Kasurilasta on noin neljä kilometriä Siilinlahden koululle ja reitti on turvallinen kulkea pyörällä. Näin Pöljällä asuvana se on minusta varsin kohtuullinen etäisyys kouluun. Lisäksi, kutakuinkin kaikki kunnan joukkoliikenne kulkee Kasurilan kautta, joten bussillakin olisi helppo ja nopea kulkea kouluun niin Vuorelaan kuin Siilinlahdellekin. Koulubussi Pöljältä Siilinlahdelle kestänee noin 50 minuuttia. Pienelle lapselle 1 tunti ja 40 minuuttia bussissa päivittäin voi olla aika raskasta.

Tarveselvityksen aloittaminen ei tarkoita, että koulu Kasurilaan rakennettaisiin vaan se päätös tehdään myöhemmin. En ole varma ehditäänkö tästä edes päättää tämän valtuustokauden aikana. Kunnan rakennushankkeilla on ollut tapana viivästyä.

Omaan perheeseeni tämä ei ehdi vaikuttaa mutta pidän tulevaisuutta huolestuttavana kylien pienten lasten kannalta. Toivottavasti pelkoni on aiheeton. Toivottavasti Siilinjärven väkiluku ja lasten määrä kääntyy nousuun tai lasku edes pysähtyy.

Posted on

Eduskuntavaalien lopputulos

Vaalit on nyt käyty ja voittajia olivat kokoomus, perussuomalaiset ja SDP. Vihreiden tulos oli todella huono ja menetimme seitsemän paikkaa. Oma äänimääräni oli 338 ääntä, mikä oli lyhyen ja pienen budjetin kampanjalle ihan mukava tulos. Kiitos minua äänestäneille, olen kiitollinen jokaisesta äänestä!

Vaalit on minulle aina vähän hankalat, koska en ole erityisen hyvä myymään itseäni tai mitään muutakaan. Jos haluaa tulla valituksi niin se kuitenkin kuuluu asiaan ja ymmärrän sen. Viestini ja teemani saavutti kuitenkin tällä kertaa ihmisiä ja sain myös hyvää palautetta niistä. Kommentoin vaalitulosta lyhesti Uutis-Jouselle.

Minusta vihreiden viesti näissä vaaleissa ja viime vuosina yleisemminkin on ollut liian kapea. On painotettu ainoastaan ilmastoa ja luontoa mutta tarjottu heikosti ratkaisuja muihin asioihin. Erityisesti taloudesta pitäisi olla vahvempi ote. Itse olen sitä yrittänyt tuoda esille jatkuvasti vaalikampanjoissa ja paikallispolitiikassa.

Mielestäni Osmo Soininvaaran kirjoitus Verde-lehdessä oli niin osuva, että siihen ei ole lisättävää enkä ala sitä tässä toistamaan. Puolueen on otettava nyt opiksi ja kehityttävä.

Kiitos vielä äänistä ja tuesta!

Posted on

Lapsiperheiden hyvinvointiin tulee panostaa varhaisessa vaiheessa

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2023

Lapsiperheiden palveluista ja hyvinvoinnista puhutaan kauniisti, mutta palveluita on ajettu alas pikkuhiljaa. Odottaville äideille järjestettävä synnytysvalmennus ajettiin koronan myötä alas, eikä sitä ole aloitettu uudelleen. Aikaisempina vuosina valmennuksessa käytiin synnytyksen lisäksi myös vastasyntyneen hoitoon liittyviä asioita, kuten imetys, monikkoraskaudet, isän rooli synnytyksessä ja vauvan synnyttyä, liikunta ja ravitsemus, sekä vauvan nukkuminen ja rauhoittelu. Synnytysvalmennus tai muut vastaavat ryhmätapaamiset myös tarjoavat odottaville perheille vertaistukea.

Tällä hetkellä synnytysvalmennus järjestetään KYS:in sivuilta löytyvillä videoklipeillä, joka voi olla kauhistuttavaa ensisynnyttäjille ja synnytyspelosta kärsiville. Myös miehet jätetään täysin oman onnensa nojaan valmistautumaan hyvin itsenäisesti lapsen syntymään. Positiivisena asiana mainittakoon Siilinjärven järjestämä ryhmäneuvola kuuden kuukauden ikäisille vauvoille perheineen, jonka toimintamalli olisi syytä jalkauttaa myös Kuopioon.

Neuvolan tasa-arvoisuutta olisi myös hyvä kehittää ja turvata tuleville isille edes yksi oma käynti neuvolahenkilön kanssa ennen lapsen syntymää. Edelleen oletetaan, että lasten neuvolakäynneistä huolehtii automaattisesti äiti ja hänen perään saatetaan kysellä, mikäli isä hoitaa käynnit. Miehiä myös oudolla tavalla idolisoidaan, mikäli hän hoitaa omia lapsiaan ja huolehtii heidän asioistaan. On hyvin vanhanaikaista olettaa, että kaikki lapsiin liittyvä metatyö kuuluu nimenomaan naiselle. Neuvoloiden olisi jo korkea aika kohdata isät samaan tapaan kuin äiditkin.

Monien tuoreiden isien ja äitien harrastus vauva-uinti on myös kokenut kovan kolauksen Ukrainan sodasta johtuvan energian hinnan nousun myötä. Virallisen vauvauintiin tarvittavan altaan tulee olla vähintään 32 asteinen ja siitä syystä monet Pohjois-Savon uimapaikoista ovat jättäneet vauvauinnin järjestämättä. Tänä talvena ainoastaan Kuntolaakso järjestää vauvauintia, mikä on aiheuttanut valtaisat jonot uintiin haluaville. Täytyy olla tiettynä päivänä klo 9 odottamassa sormi liipaisimella, että pääseekö mukaan ja todennäköisesti mukaan ei tästä huolimatta pääse.

Vauvauinnista on useita hyötyjä lapsen kehitykselle ja on todella harmi, että pohjoissavolaiset lapset jäävät siitä suurelta osin paitsi. Jälleen kerran muistutamme, että perheiden kokoontumisesta on myös muita yhteiskunnallisia vertaistukietuja.

Tähän liittyen postiivisena kehityksenä on mainittava Siilinjärven ja Kuopion perheentalot, joissa näkee myös isiä osallistumassa toimintaan. On hienoa, että vanhempainvapaalla oleville on matalankynnyksen paikka, jossa on helppo vaihtaa vaipat, hoitaa lapsen ruokailut, sekä saada vertaistukea lapsiperheen arkeen. Kahvilla käyminenkään ei ole enää rahasta kiinni, koska perheentaloilla on usein tarjolla kahvia ja halutessaan voi jättää pari euroa kippoon toiminnan tukemiseksi.

Ulla Santti
Siilinjärven kunnanhallituksen jäsen ja aluevaltuutettu (Vihr.) (vanhempainvapaalla)

Toni Juvonen
Siilinjärven Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (Vihr.)

Posted on

Ajatuksia luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Koko elämämme on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Luonto on meidän kaikkien ruoan, terveyden ja vaurauden perusta. Vuosikymmenien ajan olemme kuluttaneet yli luonnon kantokyvyn. Esimerkiksi suomalaisten elintapa vaatisi neljä maapalloa. Ylikulutuksella tulee olemaan vaikutuksia meidän ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja globaalisti ja aiheuttaa muun muassa kuivuutta, tulvia, merenpinnan nousua ja sään ääri-ilmiöitä. Vaikutukset eri puolilla maapalloa ovat erilaiset mutta sillä on seurauksia kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa ja luontokato heikentää luonnon sopeutumista ilmaston lämpenemiseen.

Koska tämä kaikki on ollut jo tiedossa, miksi ei ole toimittu aikaisemmin? Markkinatalous on toistaiseksi ollut toimivin talousjärjestelmä mutta sekään ei ole täydellinen. Luonto ja ilmasto ovat julkishyödykkeitä, joilla on ulkoisvaikutuksia. Hyödykkeiden luonteesta johtuen luonnon arvo ei näy hinnoissa ja sitä käytetään voimakkaammin kuin olisi järkevää.

Luontokato ja ilmastonmuutos ei siis pysähdy itsestään markkinoiden ohjaamana vaan se vaatii poliittisia päätöksiä. Poliittisin toimin voidaan korjata markkinoita ja velvoittaa toimijat huomioimaan aiheuttamansa vahinko. Poliitikot ovat toistaiseksi olleet heikkoja, eikä ole ollut uskallusta toteuttaa riittävän kunnianhimoista politiikkaa. Jos haluamme pelastaa hyvän elämän edellytykset, nyt on pakko.

Suomessa osa poliittisista ryhmistä nillittää miksi tuo maa ei tee mitään ja me teemme jo liikaa. Tämä kuvastaa vapaamatkustajaongelmaa. Ongelman ydin on siinä, että tekemättömyyden kustannukset eivät rajoitu vain vastuunpakoilijalle vaan globaalisti kaikille. Ratkaisu ongelmaan ei ole, että mekin lopetamme tavoittelemasta parempaa.

Me voimme tehdä oman osamme ja näin näyttää esimerkkiä. Voimme samalla ottaa tästä taloudellisen hyödyn itsellemme. Elinkeinoelämä on todennut, että kunnianhimoiset tavoitteet edistävät vientiteollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Voimme myös vaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa niin, että muutkin tekisivät osansa.

Varmaa on ainakin se, että tekemättömyys johtaa kurjuuteen. Itsekkäästi ajatellen ehkä minun ikäinen ja vanhempi väestö selviytyy alta pois varsin hyvissä oloissa. Ministeri Harakka on kuitenkin sanonut hienosti: ”Päättäjän todellisia toimeksiantajia ovat tulevat sukupolvet.” Siksi vastuunpakoilu ei minulle maistu.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttää suojelua ja ennallistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tuotanto- ja kulutustottumuksemme eivät muutu. Raha ohjaa päätöksiämme enemmän kuin monet myöntävät. Siksi haitat pitää kyetä hinnoittelemaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Tätä varten tarvitaan lisää ja parempaa tietoa haitoista ja niiden vaikutuksista. BKT:n lisäksi tarvitaan mittareita luontopääoman kehityksestä, ja nämä pitää ottaa osaksi päätöksentekoa. Ongelmien luonteen vuoksi tarvitaan myös kattavaa kansainvälistä yhteystyötä.

Maailmankuulu taloustieteilijä Partha Dasgupta teki Britannian hallitukselle merkittävän raportin luonnon ja talouden yhteydestä. Luonnonvarakeskus on tehnyt raportista Suomen version. Suosittelen raportteihin tutustumista.

Posted on

Mistä lisää hyvinvointia Suomeen?

Pienenä avoimena taloutena Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osin vientiteollisuuteen. Siksi Suomen tulee toimia niin, että vientiteollisuus myös menestyy globaaleilla markkinoilla hyvin. Suomi ei juurikaan voi kilpailla halvimmalla hinnalla tai bulkkituotteilla. Maailmalta löytyy aina edullisempia tuottajia.

Suomen etuna on sen sijaan osaaminen. Siksi meidän kannattaa keskittyä korkean osaamisen ja lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. Osaamista pitää vaalia ja kasvattaa edelleen. Tämä edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla portailla sekä tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikki osaaminen ja tieto ei asu Suomessa. Siksi meidän kannattaa tehdä yhteistyötä globaalisti sekä houkutella ja helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen.

Suomen toinen etu on puhtaat teknologiat. Elinkeinoelämän tilaaman selvityksen mukaan Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt mutta voimme olla vielä merkittävästi suurempi tekijä globaaleilla puhtaan teknologian markkinoilla. Suomella on tarjota ratkaisuja myös luontokadon torjumiseen, ei pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä edellyttää, että jatkamme edelleen kansallisesti kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Luonnollisesti Suomen tulee edistää kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös kansainvälisissä neuvotteluissa.

Kolmas, ja ehkä tärkein, asia on markkinaehtoisuus. Viime vuosina vastustus avointa kauppaa kohtaan on lisääntynyt globaalisti. Protektionismin kasvu haittaa eniten juuri Suomen kaltaisia pieniä avoimia talouksia, koska olemme maailmankaupasta hyvin riippuvaisia emmekä pienenä taloutena voi koskaan pärjätä kilpailussa valtiontukien suuruudessa. Siksi Suomen politiikan on oltava markkinamyönteistä niin kansallisesti, Euroopassa kuin globaalistikin.

Posted on

Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Posted on

Lisää liikuntaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus lisää riskiä monille kansansairauksille ja UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli kolme miljardia euroa. Liikunnan hyödyt ovat mittavat. Sen ansiosta olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä. Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Arkiliikunta vähentää myös ympäristökuormitusta.

Kansanterveyden kannalta tärkeintä on riittävä liikunta arjessa mutta yhteiskuntamme ei kannusta liikkumaan riittävästi. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle 10 kilometriä. Miksei lyhyitä matkoja tehtäisi jalan tai pyörällä? Kävely ja pyöräily vähentäisi liikkumattomuuden ongelmia jo merkittävästi.

Kunnat ja kaupungit ovat heränneet kehittämään kevyttä liikennettä. Valtion vuoden 2023 liikennebudjetista kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on varattu vain 3,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän. Kevyen liikenteen osuutta liikennebudjetista tulisi kasvattaa merkittävästi seuraavalla kaudella.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen alkaa jo lapsena. Varhaiskasvatuksessa liikutaan leikkien ohessa. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä mutta ei riittävä toimenpide. Ohjattua, ja myös omaehtoista, liikuntaa on tarve lisätä kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Varsinkin peruskoulun alaluokilla liikuntatuntien määrää voisi lisätä. Koululiikunnan tulee olla liikkumiseen rohkaisevaa ja positiivista toimintaa. En ole edes varma onko sitä tarve arvioida numeroin.

Urheiluseurojen rooli lasten liikuttajina on myös merkittävä mutta suurella osalla seuroista resurssit ovat vaatimattomat. Liikunnan rahoitus valtion budjetissa on noin 150 miljoonaa euroa mutta se ei mielestäni näy riittävästi urheiluseuroissa asti. Rahoituksen taso on säilytettävä mutta tukea tulisi kohdentaa enemmän seurojen toimintaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana rajusti ja tukea tulisi varsinkin kohdentaa kustannusten kohtuullistamiseen.

Liikunnan lisääminen on varmasti yksi helpoimmista keinoista pienentää sote-menojen kasvupainetta ja tuottaa säästöjä valtiontaloudelle. Liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita valtion budjetin kasvattamista mutta budjetin rahoja on suunnattava uudella tavalla. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin kuin säästettyjä euroja. Liikunta on ennen kaikkea hauskaa.

Posted on

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Posted on

Investointi Kasurilantien kiertoliittymän taideteokseen on perusteltua

Kasurilantien kiertoliittymään tuleva taideteos ja valinnan tehnyt valintaryhmä on saanut osakseen kohtuutonta arvostelua. On haukuttu itse teosta ja sen viestiin on liitetty aivan erikoisia oletuksia. Valintaryhmää on syytetty jopa korruptiosta. Valintaryhmä koostui suurelta osin alan asiantuntijoista ja heillä oli varmasti perusteet valittuun teokseen.

Itse pidän valittua teosta hauskana. Vaikka en ole taiteen tuntija, pidän tärkeänä, että myös Siilinjärvellä on julkista taidetta. Taiteella on itseisarvonsa mutta on siitä myös hyötyä. Taiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mm. hyvinvointiin ja terveyteen mutta myös talouteen. Taide nostaa alueen imagoa ja luo identiteettiä. Siilinjärven keskusta on mielletty varsin tylsännäköiseksi. Uusi taideteos piristää osaltaan ympäristöä varmasti.

Luonnollisesti myös teoksen kustannukset herättävät arvostelua. Siilinjärvi käyttää kulttuuriin hävyttömän vähän rahaa. Kuntaliiton aineiston mukaan kustannukset musiikkiin, museoihin ja näyttelyihin sekä muuhun kulttuuritoimintaan ovat yhteensä 13 €/asukas. Lapinlahden kustannukset ovat 25 €/asukas, Varkaudessa 33 €/asukas, Iisalmessa 34 €/asukas ja Kuopiossa 92 €/asukas. Julkisia taideteoksia Siilinjärven kunta hankkii hyvin harvoin. On totta, että 50 000 euroa on kohtuullisen suuri summa mutta silti se on vain reilut pari euroa per asukas. Eikä taiteeseen ja kulttuurin käytetty raha mene hukkaan.

Minusta on tervetullutta, että Siilinjärvelläkin panostetaan kulttuuriin edes toisinaan. Annan täyden tukeni valintaryhmälle. Taidetta ei tarvitse ymmärtää eikä kaikkien siitä tarvitse edes pitää. Siitä huolimatta se on meille tärkeää ja hyödyllistä.

Posted on

Vuoden 2022 yhteenveto ja katsaus tulevaan

Vuosi alkaa olla täynnä. Viime maanantaina oli viimeinen kunnanvaltuuston kokous, jossa päätettiin ensi vuoden talousarviosta. Kokous oli samalla kunnanjohtaja Vesa Lötjösen viimeinen ja hän jää ansaitulle eläkkeelle lomien jälkeen. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Vihreinä yritimme saada talousarvioon lisättyä palveluiden saavutettavuuden yhdeksi strategiseksi mittariksi. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä (https://www.celia.fi/saavutettavuus/):

  • Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä eli sitä, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä.
  • Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys eli se, että tieto on selkeää ja helposti ymmärrettävää.

Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä saavutettavuuden tärkeydestä, joten ehdotuksemme ei mennyt läpi.

Ehdotimme talousarvioon myös lisättäväksi 80 prosentin hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mutta sekään ei saanut valtuustossa kannatusta.

Demareiden Katja Pitkänen ehdotti peruskoulun tuntikehykseen yhden tunnin lisäystä. Siis 1 tunti kehykseen lisää koko peruskoulun ajalle. Lisäyksen kustannus olisi ollut vuositasolla n. 30 000 €. Vihreät kannatti ehdotusta mutta valtuuston enemmistö vastusti.

Näistä huomaa, että valtuustoryhmien arvoissa on eroja. Moni puhuu lasten ja nuorten asioiden puolesta mutta teot ovat jotain ihan muuta. Sama tilanne on ympäristö- ja ilmastoasioiden kanssa. Puheet ja teot eivät kohtaa.

Onneksi aikaisemmin tehty valtuustoaloitteemme ostolaskudatan avoimuudesta kuitenkin etenee toteutukseen ensi vuoden alkupuolella. Jatkossa kuntalaisten on mahdollista tutkia mihin kunnan rahaa menee ja kuinka paljon.

Mitä muuta valtuusto on tänä vuonna päättänyt? Alla muutamia huomioita:

  • Strategia hyväksyttiin. Se on hyvä mutta seuraava tehtävä on saada sanat teoiksi. Se on yleensä paljon haastavampaa, kuten viime kokouksessakin nähtiin.
  • Kunnan maankäyttöpoliittinenohjelma hyväksyttiin. Se hieman vesittyi maanhankinnan osalta. Pääosin ohjelma on kuitenkin hyvä ja se ottaa huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet, viihtyisän asuinympäristön ja luonnon.
  • Myös toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin konservatiivien vastustuksesta huolimatta.
  • Ahmon ja Siilinlahden koulujen rakentaminen on viivästynyt kustannusten nousun vuoksi. Tänä vuonna jouduimme nostamaan tavoitehintaa toistamiseen. Tällä kertaa tavoitehinta nostettiin 50 miljoonasta 55 miljoonaan euroon. Kilpailutusehtoihin lisättiin myös indeksiehto, mikä tarkoittaa, että todellinen hinta voi olla vaikka 80 miljoonaa euroa. Toki se voi olla myös alle 55 miljoonaa mutta tällä hetkellä se näyttää epätodennäköiseltä. Lopullinen kustannus nähdään vasta hankkeen toteutumisen jälkeen.
  • Fontanellan peruskorjaus valitettavasti viivästyy, mikä oli mielestäni valtuustolta suuri virhe. Fontanellan toiminta kuitenkin jatkuu ja tilannetta seurataan vuosittain.

Vuodenvaihteessa aloittaa hyvinvointialueet. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on edessään merkittävä toiminnansopeuttaminen alkuvuosina, kuten jo vaalien aikaan kirjoitin.

Siilinjärvelle valitaan uusi kunnanjohtaja helmikuun valtuuston kokouksessa. Olen vihreiden edustaja kunnanjohtajan valintaryhmässä. Hakuprosessissa on seuraavaksi edessä hakijoiden haastattelut. Haastatteluun valitut löytyvät täältä. Hakijoiden joukossa on paljon kokemusta ja osaamista. Olen vakuuttunut, että saamme erinomaisen kunnanjohtajan Vesan seuraajaksi.

Tätä vuotta on leimannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän toimista aiheutunut energiakriisi. Myös korot ovat nousseet voimakkaasti. Alkanut talvi tulee olemaan taloudellisesti haastava monille kotitalouksille. Valtiovalta pyrkii lieventämään haasteita enemmän tai vähemmän onnistuneesti omilla ratkaisuillaan. Minusta myös kunnalla on oltava valmius auttaa hädässä olevia.

Kaikista haasteista huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää joulua!

Jos mikä tahansa asia askarruttaa kunnan asioissa niin ottakaa yhteyttä. Selvitellään asioita yhdessä.