Vihreä elvytys auttaa Suomea nousemaan jaloilleen

Savon Sanomat 2.6.2020

Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Vihreä jälleenrakennus tähtää siihen, että yhteiskuntamme on jatkossa ympäristölle ja ihmisille kestävä. Se auttaisi kohtaamaan myös tulevia kriisejä.

Vihreä jälleenrakennus nojaa elvytyksessä isoihin ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan. Myös ihmisten koulutukseen ja osaamiseen on panostettava. Samalla luodaan työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja eri puolille maata. Esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät uusia työpaikkoja.

Hyviä esimerkkejä mahdollisista elvyttävistä ilmastotoimista ovat kiinteistöjen päästöjä pienentävät energiaremontit, Suomen rataverkon kehittäminen sekä pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin rakentaminen.

Näistä esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen energiatehokkuutta parantavat remontit vähentävät päästöjä ja tuovat kotitalouksille säästöjä lämmityskuluissa. Elvytystoimien yhteydessä voitaisiin tukea ihmisiä myös lämmitystapamuutoksissa, joilla he pääsevät eroon asuntojensa lämmittämisestä öljyllä. Tässä ei ole kyse mistään pienestä kysymyksestä, sillä rakennusten lämmittämisen osuus koko Suomen energian loppukäytöstä on noin neljännes.

Pohjois-Savossa on vielä noin 7 000 öljylämmitteistä pientaloa sekä lisäksi joitain satoja rivi- ja kerrostaloja, joista aiheutuu kaikkiaan noin 30 000 tonnia päästöjä vuosittain. Näiden kannustaminen nykyaikaisempiin lämmitysmuotoihin olisi sekä asukkaiden että ilmaston kannalta kannattavaa.

Osasta puolueista on kuulunut äänenpainoja, että ilmastoteoista pitäisi tinkiä vaikean taloustilanteen vuoksi. Ajatus on nurinkurinen. Olemme juuri oppineet, että jos kriiseihin ei valmistaudu ennakolta ja jos niitä ei torju ajoissa, ne voivat tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat. Nyt ei ole leikkauslistojen aika, vaan aika rakentaa hiilineutraalia Suomea.

Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja Helsinki

Toni Juvonen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Siilinjärvi

Epäluulosta yhteistyöhön

(Uutis-Jousi 13.6.2019)

Kunnanvaltuusto päätti tiukan keskustelun jälkeen Siilinjärven ja Kuopion vesilaitosten yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Äänestyksessä yhteistyö voitti mutta muotovirheen vuoksi asiasta päästään äänestämään vielä toistamiseen ensi viikolla. Vihreiden valtuustoryhmästä yhtiöittämisen puolella kokouksessa olivat Aira Roivainen, Tuula Niskanen ja Toni Juvonen. Vesi on äärimmäisen arvokas luonnonvara, jonka hallinta ei ole pikkujuttu. Yhteinen yhtiö lisää toimintavarmuutta ja riskien hallintaa.

Näemme yhteistyön Kuopion ja muiden Pohjois-Savon kuntien kanssa elinehtona näinä aikoina, kun koko alueen elinvoima uhkaa hiipua, väki vähenee ja tulevaisuus lupaa moniin kuntiin pelkkää näivettymistä. Joskus historiassa on ollut aikoja, jolloin Siilinjärvellä on ollut varaa vähän pullistella ja korostaa itsenäisyyttään. Nyt on toisin, kunnan talous sukeltaa ja lujaa.

Suuri vesiyhtiön vastustamisen syy on vaikuttanut olevan epäluulo kuopiolaisia kohtaan. Meidän on kuitenkin vaikea ajatella, että Kallan silloilla olisi raja, jonka takana olisi meistä merkittävästi poikkeavia
kuntapäättäjiä ja ihmisiä. Olemme vakuuttuneita, että sielläkin halutaan vedet ja jätteet hoitaa edullisesti ja luotettavasti.

Kuntalaisten turvana on myös laki. Yhtiöitetty vesihuolto on edelleen vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos ja noudattaa vesihuoltolakia aivan kuten kunnan oma taseyksikkökin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Me äänestimme avoimen ja yhteistyökykyisen Siilinjärven puolesta. Siilipuolustus on mennyttä aikaa. Vuosien varrella Kuopion ja Siilinjärven yhteistyössä on ilmeisesti ollut puolin ja toisin huonojakin ratkaisuja, mutta nyt on syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen eikä muistella menneisyyden virheitä, sillä virheistä voidaan oppia.

Aira Roivainen
Tuula Niskanen
Ari Haaranen
Toni Juvonen

Sidonnaisuudet julki

Uusi kuntalaki edellyttää, että tietyt viranhaltijat ja luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Mielestäni tärkein sidonnaisuuksien julkisuudella mahdollisesti saatava hyöty on kuntalaisten luottamuksen lisääntyminen päätöksentekoon ja -tekijöihin.

Siilinjärven tarkastuslautakunta piti toivottavana, että kaikki kunnalliset luottamushenkilöt tekisivät ilmoituksen, vaikka laki ei sitä kaikilta vaadikaan. Toistaiseksi kaikki eivät ole ilmoitusta tehneet. Ilmoituksen täyttäminen on helppoa, joten syy täyttämättä jättämiseen on joku muu kuin täyttämisen hankaluus. Syytä voi kukin äänestäjä vaikka kysyä valtuutetuilta. Itse arvelen, että merkittävin syy olla täyttämättä ilmoitusta on se, että ei ole mitään ilmoitettavaa. Sekin olisi kuitenkin hyvä tuoda julki niin kenenkään ei tarvitsisi asiaa arvuutella.

Sidonnaisuusilmoitukset löytyy Siilinjärven kunnan sivuilta. Artikkelin alla on linkki sidonnaisuusilmoituksiin. Ilmoitukset ovat toistaiseksi skannattuja dokumentteja mutta myöhemmin on tulossa luettavampi rekisteri kunnan sivuille.

 

Valtuustokausi käynnistyi

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt ja uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sitä ennen oli luottamuspaikkaneuvottelut, joissa sovittiin lautakuntien ja muiden toimielinten paikkajaoista.

Vihreiden kannalta neuvottelut menivät odotetusti ja vaalien tulos näkyy paikkojen määrässä. Saimme edustajan hallitukseen ja jokaiseen lautakuntaan. Tämän lisäksi saimme edustajat Savo-Pielisen jätelautakuntaan ja Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan. Paikkoja tuli niin paljon kuin tällä pienellä porukalla voimme hoitaa. Kaikki luottamushenkilömme tulee kotisivuillemme jahka ehdin ne sinne lisäämään.

Itse sain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Olisin mielelläni jatkanut sivistyslautakunnan jäsenenä, mutta meillä oli siihen tällä kertaa parempiakin osaajia. Tarkastuslautakunta kiinnosti minua myös ja tässä tehtävässä pääsen laaja-alaisesti tarkastelemaan kunnan toimintaa.

Ensimmäinen tarkastuslautakunnan kokous on tällä viikolla, torstaina 29.6. Yksi keskeinen kokouksen aihe on kapulan vaihto vanhalta lautakunnalta uudelle ja toinen merkittävä asia on sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri. Tästä todennäköisesti lisää myöhemmin. Esityslistan löydät täältä.

Antakaa palautetta ja kommentteja. Nyt se pitäisi onnistua etusivun alalaidan lomakkeella.

Hyvää kesää kaikille!

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.

Lapsilla on oltava oikeus päivähoitoon

(Julkaistu Uutis-Jousessa 11.10.2012)

Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan kovin innokkaasti poistamassa näidenkin vaalien alla, vaikka siitä ei kunnanvaltuustoissa päätetäkään. Perinteinen argumentti on, että lapsen paikka on kotona. Jotkut jopa väittävät, että päivähoito on lapselle vahingollista. Näkemys on kuitenkin vanhanaikainen ja hyvin yksipuolinen.

Tutkimuksissa on mm. osoitettu, että päivähoidolla on positiivinen vaikutus lapsen oppimistuloksiin myöhemmällä iällä. Päivähoito myös parantaa heikommista kotioloista tulleiden lapsien matemaattisia ja kielellisiä taitoja. Päivähoidolla voidaan siis osoittaa olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Ja lapsi on tässä se tärkein.

Saisiko lasta sitten viedä päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona? Totta kai, jos vanhemmat kokevat sen lapsen parhaaksi. Ja vanhemmat tietävät lapsensa edun paremmin kuin poliitikko tai viranomainen.

Kotihoidon tuki ja tuen kuntalisä antavat yleensä vanhemmille valinnan mahdollisuuden mutta on myös tilanteita, jolloin kotihoito ei siltikään ole mahdollista. Kotona hoitamisen esteenä voi olla useita syitä, esimerkiksi sairaudet.

Päivähoidon ei tietenkään pidä olla maksutonta mutta subjektiivinen oikeus päivähoitoon täytyy säilyttää.

Toni Juvonen (Vihr.)

Siilinjärvi kaipaa avoimuutta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 23.9.2012)

Neljän vuoden välein äänestäminen ei vastaa enää tämän päivän demokratian vaatimuksia. Kuntalaisille tulee tarjota helposti löydettävää tietoa, vaihtoehtoja ja kommentointimahdollisuuksia valmistelun joka tasolla. Kaavaprosesseissa vaadittava avoimuus tulisi laajentaa muuhunkin päätöksentekoon.

Tästä syntyy keskustelua, joka auttaa valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä tekemään parempia päätöksiä kuntalaisten eduksi. Tarjottujen vaihtoehtojen sijaan parempi vaihtoehto voi tulla kuntalaisilta. Ikäviäkin päätöksiä on helpompi tehdä, kun asiat on avoimesti keskusteltu ja vaihtoehdot ovat olleet tiedossa.

Tiedon lisäksi demokratia on tänä päivänä tekemistä. Kuntalaisille olisi annettava enemmän vastuuta palveluiden toteuttamisessa. Esimerkiksi kylille voitaisiin antaa mahdollisuus järjestää palveluitaan itse sovitun budjetin rajoissa. Samalla tavoin nuoret tietävät varmasti tarpeensa paremmin kuin kunnanvaltuutetut. Nuorille tulee antaa mahdollisuus järjestää haluamiaan palveluja itse.

Kyse on demokratian päivittämisestä tähän aikaan. Teknologian kehitys on lisännyt vaikutuskanavia mutta Siilinjärvellä niitä on käytetty niukasti hyväksi. Helppo avoimuuden lisäämisen keino on valtuustonkokouksien lähettäminen suorana netin välityksellä. Tämä on toteutettu jo useissa kunnissa Suomessa. Kunnallispoliitikkojen asenteissa on myös tarvetta muutokselle. On ymmärrettävä, että suurin viisaus tuskin löytyy kunnanvaltuustosta. Usein se löytyy kuntalaisilta.

Vihreät – Uuden maaseutuajattelun edelläkävijät

Tänään oli hienoa lukea uutisista, että keskimäärin suomalaiset ovat Vihreiden kanssa samaa mieltä maaseudun kehittämisestä. Sitran teettämän barometrin mukaan ”suomalaisten maaseutuympäristöön liittämät merkitykset ja toiveet vihreästä taloudesta ovat nostaneet Vihreät toiseksi vahvaksi ”maaseutu-puolueeksi” Keskustan rinnalle”. Otsikossa Vihreät mainitaan maaseutuajattelun edelläkävijöiksi.

Ensiksin, tämä on yksi osoitus siitä, että Vihreiden ajama linja ei ole marginaalissa olevien ituhippien puuhastelua vaan me olemme valtaväestön kanssa samaa mieltä. Itse olen saanut kohdata aika paljon ennakkoluuloja Vihreiden äärimmäisyyksiin menevästä piiperryksestä. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Vihreät eivät myöskään ole sulkemassa maaseutuja, kuten jotkut väittävät.

Toiseksi, tämä tietysti tuo Vihreille paineita. Maaseutujen kehitykseen kohdistuu merkittäviä odotuksia. Vihreiden tulee varmistaa, että näille odotuksille saadaan vastinetta. Vihreiden maaseutupolitiikka ei saa olla pelkästään puhetta ja paperia. Eikä varmasti olekaan.

Vihreiden vuonna 2008 julkaisemassa maaseutuohjelmassa on kahdeksan kärkeä, joista itse nostaisin tärkeimpinä kolme:

1. Puhdas ympäristö on maaseudun vetovoimatekijä, josta on pidettävä huolta
2. Kehitys tapahtuu kylissä – kylätoiminta on lähidemokratiaa!
3. Maaseutu tarvitsee monimuotoista pienyrittäjyyttä

Maaseutuohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.