Aluepelastuslautakunta 27.1.2022

Vuorela-Toivala (Sorsasalo) pelastusaseman perustaminen

AVI on edellyttänyt epäkohtien korjaamista Vuorelan, Toivalan ja Sorsasalon palvelutason osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden paloaseman perustamista Sorsasaloon. Ehdotus on tilojen vuokraaminen osoitteesta Virranniementie 14 Sorsasalosta.

Sorsasalon asema toimii 0+2 vahvuudella 24/7 työaikamuodossa, jotta se vastaa Vuorela-Toivala-Sorsasalo ja 5-tien liikennealueen sekä AVI:n edellyttämiin tarpeisiin. Sinne tulee myös letkujen pesupaikka, mikä on tärkeä lisä. Uusi paloasema edellyttää kahdeksan uutta virkaa. Ajatus on, että puolet kustannuksista kattaa Siilinjärven kunta ja toinen puoli kustannuksista jakautuu kaikille maakunnan kunnille.

Lisätalousarvio

Lisätalousarviossa on yllä mainitun lisäksi varallaolon muutoksen vaatimia uusia palolaitoksia. Lisätalousarvio on reilut 900 000 euroa. Varsin selkeä ja välttämätön kokonaisuus.

Oikaisuvaatimus

Varkauden kaupunki on tehnyt oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä liittyen varallaolon kompensointiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan yksi päätöksentekoon osallistunut henkilö on ollut esteellinen. Näin ei missään nimessä ole.

Kokouksessa ei ole tällä kertaa mitään erityisen jännittävää.

Jos tulee herää kysymyksiä niin minuun voi olla yhteydessä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Muista äänestä tänään aluevaaleissa

Pohjois-Savossa sairastavuus on yksi maamme suurimmista ja meidän sote-kulut ovat Suomen korkeimpien joukossa.

Hyvinvointialueen valtuuston päätöksillä on merkitystä meidän

  • Hyvinvointiin,
  • Terveyteen,
  • Talouteen,
  • Turvaan.

Juuri siksi on tärkeää, että käytät ääntäsi.

Näissä vaaleissa on paljon ehdokkaita, joista valita. Varmasti löytyy jokaiselle sopiva ehdokas.

Muista käydä äänestämässä tänään!

Mukaan äänestämään tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Äänestyspaikkasi näet sinulle saapuneesta äänioikeusilmoituksesta. Oman äänestyspaikkasi voit kysyä myös vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770 tai tarkastaa sen osoitteessa https://aanestyspaikat.fi/

Aluevaalit

Olen ehdokkaana tulevissa aluevaaleissa. Tässä tekstissä kokoan omia ajatuksiani hyvinvointialueen tärkeistä asioista. Kirjoitus voi päivittyä myös myöhemmin.

1. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta

Olen sitä mieltä, että valtuutetut eivät voi olla, pelkästään, oman kuntansa tai alueensa edunajajia. Se johtaa huonoihin, osaoptimoituihin, päätöksiin ja aiheuttaa myös huonoa ilmapiiriä. Valtuutetut tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta omilta seuduiltaan mutta päätökset on tehtävä koko hyvinvointialueen, ja sen asukkaiden, edun mukaisesti.

2. Nopea palvelun tarpeen arvionti

Kun asiakas kokee tarvitsevansa sote-palveluita, on hänen saatava kontakti palveluun nopeasti. Tämän kontaktin perusteella on kyettävä tekemään pikainen palvelun tarpeen arviointi. Tämän jälkeen, luonnollisesti, ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin, tarpeen vaatimassa ajassa. Kontakti ja palvelun tarpeen arviointi voidaan hyvin usein tehdä ilman fyysistä kontaktia joko netissä, puhelimen sovelluksella tai puhelinsoitolla. Usein voi olla, että asia ratkeaa jo tässä vaiheessa. Kontaktin saaminen ja jatkon ratkaiseminen pikaisesti on tärkeää toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vuoksi mutta myös siksi, että asiakkaan ei tarvitse jäädä epätietoisena itse pähkäilemään ongelman tai sairauden kanssa.

3. Ulkomainen työvoima

Hyvinvointialueen on syytä rakentaa heti alkuvaiheessa prosessi kuinka ulkomaista työvoimaa hankitaan hyvinvointialueen tehtäviin. On selvää, että kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kasvavaa palveluntarvetta, kun väestö ikääntyy ja henkilöstöä eläköityy vauhdilla. Samalla on tietysti määriteltävä kuinka varmistetaan työvoiman riittävä ammattitaito ja kielitaito.

4. Pelastustoimen riittävät resurssit

Pelastustoimen palvelut ovat sellaisia, joita monikaan ei välttämättä tarvitse usein, mutta kun tarvitsee niin silloin on toimittava nopeasti. Pelastustoimi tuo myös turvallisuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen. On tärkeää, että pelastuspalvelut ovat riittävän kattavasti ja laajasti levittäytyneet koko hyvinvointialueen alueelle, jotta apu saapuu viivytyksettä paikalle.

5. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen

Ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointialueella että kunnilla on roolinsa. Tähän on rakennettava mutkaton ja toimiva yhteistyömalli, mikä palvelee asukkaita koko hyvinvointialueella.

Aluevaalien vaalikonevastauksia

Listaan tähän vaalikonevastauksiani. Tämä päivittyy sitä mukaan, kun vaalikoneita julkaistaan. Vastaukset saa auki klikkaamalla median nimeä. Vastaukset avautuvat uuteen ikkunaan.

Pohjois-Savon pelastustoimi hyvinvointialueella

Pelastustoimi siirtyy myös hyvinvointialueelle. Olen itse tällä hetkellä Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan jäsen. Pelastuspalvelut on noin 20 miljoonan euron osuus koko hyvinvointialueen taloudesta. Alle kaksi prosenttia mutta silti äärimmäisen tärkeä osa-alue.

Pelastustoimella on neljä merkittävää tehtävää

  1. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy,
  2. pelastustoiminta,
  3. väestönsuojelu ja
  4. varautuminen.

Helposti ajatellaan pelkkiä tulipaloja ja kolareita mutta pelastustoimi on hyvin paljon myös valvontaa, koulutusta, neuvontaa ja viestintää. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia.

Pelastustoimen budjetti on varsin pieni eikä siinä juuri ole varaa vähentää. Päinvastoin, menot kasvavat tulevina vuosina, kun varallaolo joudutaan järjestämään uudella tavalla. Entinen varallaolo-malli on todettu lainvastaiseksi. Päätimme asiasta viime syksynä. Päätöksen mukaan perustetaan uusia 24/7 paloasemia yhteensä seitsemän. Tätä varten tarvitaan 57 uutta virkaa Pohjois-Savon alueelle. Virkoja ei perusteta yhdellä kertaa, se ei olisi edes mahdollista.

Aluepelastuslautakunnassa toimiessani olen huomannut, että pelastustoimen taloudelliset resurssit halutaan turvata ja tästä poliittiset ryhmät vaikuttavat olevan samoilla linjoilla. Toki talouden haasteet ovat läsnä myös pelastustoimessa mutta luotan, että tähän rahat löytyy. Suurin haaste tulevina vuosina tuleekin olemaan henkilöstön riittävyys.

Jaksamisen sekä työkyvyn tukeminen ja vahvistaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta saamme pidettyä nykyisen henkilöstön ja houkuteltua uusia pelastajia Pohjois-Savoon. Uusi varallaolomallikin on rakennettu niin, että ne olisivat entistä houkuttelevimpia hakijoille.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannusten koostumus

Tässä tarkastellaan Pohjois-Savon sote-kustannuksia (€/asukas) suhteessa Manner-Suomen vastaaviin. Asukaskohtaiset kustannukset ovat helppo ymmärtää ja ne on helposti vertailtavissa. On hyvä huomioida, että kustannukset eivät kerro palvelun laatua.

Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa väestön rakenne, joten ne eivät välttämättä anna aina oikeaa kuvaa. Esimerkiksi, jos 10 asukkaan joukossa on yksi vanhus ja hänen palveluihin käytetään 5000 euroa niin tämä tekee 500 €/asukas. Toisessa 10 asukkaan paikassa voi olla viisi vanhusta ja heihin käytetään sama 5000 euroa per vanhus. Tämä tekisi yhteensä 25 000 euroa ja 2500 €/asukas.

Näistä puutteista huolimatta asukaskohtaiset kustannukset ovat yksi tarpeellinen indikaattori.

Pohjois-Savon sote-kustannukset vuonna 2020 olivat 4176 €/asukas, mikä oli 15 prosenttia korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen kallista meillä Pohjois-Savossa vaikuttaisi olevan kotihoito, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden hoito.

Osittain kustannusten eroja selittää Pohjois-Savon ikärakenne. Meillä yli 64-vuotiaita on n. 26 prosenttia väestöstä, kun se Suomessa on keskimäärin 23 prosenttia. Lapsien osuus Pohjois-Savon väestöstä taas on hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin.

On väitetty, että panostamalla perusterveydenhoitoon saaataisiin erikoissairaanhoidon kustannuksia pienemmäksi. Tämä vertailu ei tue väitettä, eikä korrelaatio näiden kahden välillä ole ollenkaan selvä laajemminkaan. Meillä molemmat kustannukset ovat korkealla tasolla, karkeasti viidenneksen korkeammat kuin Suomessa keskimäärin. Selkeä syy tälle on se, että meillä sairastavuus on muuta Suomea korkeampaa.

Suurimmat säästöt ovat myös saatavilla perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Kalleimpia kansansairauksia ovat

  • diabetes,
  • astma ja hengitystiesairaudet,
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet,
  • sydän- ja verisuonitaudit,
  • aivosairaudet
  • muistisairaudet,
  • mielialasairaudet sekä
  • syövät.

Pitäisi mielestäni keskittyä hoitamaan näitä sairauksia erityisen tehokkaasti ja ns. pienemmät vaivat tulisi saada hoidettua nopeutetulla prosessilla niin, että näille vakavammille jää enemmän aikaa. Pahetessaan kansantaudit aiheuttavat entistä enemmän hoitoa ja kustannuksia. Siksi niihin on tartuttavat ajoissa ja hoidettava kunnolla.

Pidemmällä aikavälillä kansantauteja on ehkäistävä, koska niitä on monelta osin mahdollista ehkäistä paremmilla elintavoilla. Kansantautien riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, alkoholi, verenpaine sekä suun terveys. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa yksilö itse mutta myös yhteiskunnan tasolla. Tarvitaan tutkimusta, valistusta ja ennaltaehkäiseviä toimia. Kansantautien sairastavuuden vähentäminen toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

Hyvinvointialueen demokratia

Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole järin innostuneita uusista vaaleista ja hyvinvointialueista. Ilmassa on hieman epäluuloa ja pelkoa, että byrokratia lisääntyy ja kulut kasvavat. Pahimmassa tapauksessa näin voisi käydäkin. Paljon riippuu siitä, ketä valtuustoihin äänestetään.

Hyvinvointialueilla on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa pelot ja epäluulo vääriksi. Hyvinvointialueet voivat uutena toimijana uudistaa palveluntuotannon ja hallinnon sekä ottaa käyttöön uudenlaisia vaikuttamisen tapoja. Näin voidaan vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Itse olen valmis ajattelemaan kaiken uudella tavalla. Se ei tarkoita, että maailma mullistuisi yhdellä kertaa vaan pikku hiljaa.

Nykyisen kaltaiset vaalit ovat olleet vaikuttamiskeino jo toistasataa vuotta mutta nykymaailmassa se ei pelkästään riitä. Ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on alueille ja koko yhteiskunnalle valtava voimavara, sanoi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Millä tavalla osallistumista voitaisiin lisätä?

Asukkailta tulisi tiedustella säännöllisesti mielipiteitä tulevista muutoksista ja asiakastyytyväisyydestä. Sisä-Savon kunnissa on testattu robottipuheluita. Kokeilussa robotti soitti kuntalaisille ja kysyi kuntaan liittyviä asioita. Tämän voisi ottaa kokeiluun myös koko maakunnassa. On paljon sote- ja pelastusalan kysymyksiä, joista robotti voisi kysellä puhelimitse. Ehkä robottipuheluiden antia voisi käyttää myös palveluntarpeen ennustamiseen.

Asiakas-/asukaspaneeleja voisi myös käyttää aktiivisesti. Paneelit voisi keskittyä johonkin tiettyyn palvelualueeseen ja sen kehittämiseen tai se voisi olla alueellinen toimija. Lopulliset päätökset tekee aina valtuusto mutta paneelit toisivat erityistä asiantuntemusta ja asiakasnäkemystä päätöksentekoon.

Näillä parilla esimerkillä jo voitaisiin parantaa ihmisten kuulemista. Maailmalla on tehty pilvin pimein demokratiaa uudistavia ja vahvistavia kokeiluja. Meidän tulee vaan löytää niistä meille toimivimmat ja sopivimmat. Miksei myös keksittäisi itse uusia vaikuttamisen keinoja?

Demokratiaa tulee vaalia ja kehittää. Muuten se, ennen pitkää, kuolee. Ihmiset kaipaavat enemmän vaikutusvaltaa ja osallisuutta. Äänestäminen neljän vuoden välein ei enää riitä.

Päihdepalvelut

Kirjoitin vasta mielenterveyspalveluista ja nyt päihdepalveluista. Minulle nämä molemmat ovat erittäin tärkeitä ja hieman henkilökohtaisiakin aiheita. Nämä ovat tärkeitä myös siksi, että erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa riittävä ja oikea-aikainen palvelu tuo hyviä hoitotuloksia sekä taloudellista säästöä, eli tehokkuutta.

Päihderiippuvuus on sairaus ja siihen on saatava asianmukaista hoitoa. Kuntien tarjoamat palvelut ovat kuitenkin vaihtelevia. Nykyisin päihdeongelmaiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa asuinkuntansa mukaan. Yksi esimerkki erilaisista panostuksista päihdepalveluihin on alla olevassa kuvassa.

Lähde: Sotkanet

Hyvinvointialueiden myötä päihdeongelmaisten on mahdollista päästä tasa-arvoisempaan asemaan riippumatta asuinkunnasta. Se edellyttää kuitenkin sen mukaisia päätöksiä hyvinvointialueen valtuustolta.

Pelkästään alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat, THL:n arvion mukaan, noin 2 miljardia euroa vuodessa. Huumeiden aiheuttamat kustannuksetkin ovat sadoissa miljoonissa. Pohjois-Savon alueella lähes kolmasosa 20-64-vuotiaista aikuisista käyttää liikaa alkoholia. Huumeiden käytöstä minulla ei ole lukuja. Joka tapauksessa, kyseessä on taloudellisesti ja kansanterveyden kannalta merkittävä asia.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjoaminen päihdeongelmaisille tutkitusti vähentää sote-kustannuksia ja kuolemanriskiä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainakin seuraavat asiat:

  1. Päihdeongelmiin on tartuttava oikea-aikaisesti.
  2. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on varmistettava riittävät resurssit sekä palveluiden saatavuus ja integrointi.
  3. Sote-henkilöstön päihdeosaaminen on varmistettava ja sitä on ylläpidettävä
  4. Päihdeongelmat eivät ole vain henkilökohtaisia vaan vaikuttavat negatiivisesti myös läheisiin. Tämä tulee ottaa huomioon palveluissa.

Mielenterveydestä

Pohjois-Savon sote-palveluissa ehkä suurin haaste on korkea mielenterveyssairastavuus. Psykoosilääkkeiden käyttö on meillä Suomen korkeimpien joukossa. Pohjois-Savon 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on suurin koko maassa. Itsemurhien määrä on yksi korkeimmista. Tässä muutama esimerkki ikävistä tilastoista

Kovin tarkasti ei tiedetä, mistä Pohjois-Savon tilanne johtuu. Yleisesti mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä tiedetään kyllä ja niitä on listattu kuvassa alla. Vastaavasti tiedetään myös mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.

Mielenterveysongelmien hoitoa on Pohjois-Savossa haitannut palveluiden hajanaisuus. Jotain tehdään perusterveydenhuollon ja jotain erikoissairaanhoidon puolella mutta selkeää hoitopolkua ei välttämättä ole ollut. Mielenterveysongelmaisella on usein myös sosiaalitoimen palveluiden tarvetta.

On muistettava myös, että mielenterveysongelmilla on vaikutus sairaana olevan henkilön lisäksi hänen läheisiin. Lapsilla on esimerkiksi riski sairastua myös, jos jompi kumpi vanhemmista on sairastunut. Hoidon tulisi siksi ottaa huomioon myös sairaan läheiset.

Mielenterveysongelmien hoitaminen vaatii hyvin laaja-alaista otetta sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suhteen. On perusteltua vaatia, että hoito paranee hyvinvointialueiden myötä, kun yksi ja sama taho järjestää palvelut.

Kun mielenterveys järkkyy, on ensiarvoisen tärkeää, että saa kontaktin hoitoon heti. Viikkokin on pitkä aika odottaa esimerkiksi masentuneena tai ahdistuneena. Kontakti voi olla soitto, chat-keskustelu tai puhelimen sovellus. Useissa tilanteissa nämä yhteydenottotavat ovat fyysistä tapaamista toimivampia. Ihmiselle on saatava turvallinen tunne, että asiat järjestyy. Toki ennen pitkää pitää päästä myös fyysisesti tapaamaan.

Parempi olisi tietysti, että mielenterveyden haasteet tunnistettaisiin jo ennen kuin ne äityvät pahemmiksi. Sote-henkilöstöä onkin koulutettava tunnistamaan ongelmat ajoissa, esimerkiksi oppilashuollossa ja kouluterveydenhuollossa.

Kolmannella sektorilla on myös suuri merkitys. Yhdistykset voivat mm. tarjota mielekästä tekemistä ja tilaisuuksia vertaistukeen. Sosiaalisella toiminnalla on merkittävä vaikutus ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin.

Epäluulosta yhteistyöhön

(Uutis-Jousi 13.6.2019)

Kunnanvaltuusto päätti tiukan keskustelun jälkeen Siilinjärven ja Kuopion vesilaitosten yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Äänestyksessä yhteistyö voitti mutta muotovirheen vuoksi asiasta päästään äänestämään vielä toistamiseen ensi viikolla. Vihreiden valtuustoryhmästä yhtiöittämisen puolella kokouksessa olivat Aira Roivainen, Tuula Niskanen ja Toni Juvonen. Vesi on äärimmäisen arvokas luonnonvara, jonka hallinta ei ole pikkujuttu. Yhteinen yhtiö lisää toimintavarmuutta ja riskien hallintaa.

Näemme yhteistyön Kuopion ja muiden Pohjois-Savon kuntien kanssa elinehtona näinä aikoina, kun koko alueen elinvoima uhkaa hiipua, väki vähenee ja tulevaisuus lupaa moniin kuntiin pelkkää näivettymistä. Joskus historiassa on ollut aikoja, jolloin Siilinjärvellä on ollut varaa vähän pullistella ja korostaa itsenäisyyttään. Nyt on toisin, kunnan talous sukeltaa ja lujaa.

Suuri vesiyhtiön vastustamisen syy on vaikuttanut olevan epäluulo kuopiolaisia kohtaan. Meidän on kuitenkin vaikea ajatella, että Kallan silloilla olisi raja, jonka takana olisi meistä merkittävästi poikkeavia
kuntapäättäjiä ja ihmisiä. Olemme vakuuttuneita, että sielläkin halutaan vedet ja jätteet hoitaa edullisesti ja luotettavasti.

Kuntalaisten turvana on myös laki. Yhtiöitetty vesihuolto on edelleen vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos ja noudattaa vesihuoltolakia aivan kuten kunnan oma taseyksikkökin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Me äänestimme avoimen ja yhteistyökykyisen Siilinjärven puolesta. Siilipuolustus on mennyttä aikaa. Vuosien varrella Kuopion ja Siilinjärven yhteistyössä on ilmeisesti ollut puolin ja toisin huonojakin ratkaisuja, mutta nyt on syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen eikä muistella menneisyyden virheitä, sillä virheistä voidaan oppia.

Aira Roivainen
Tuula Niskanen
Ari Haaranen
Toni Juvonen