Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Fontanellasta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 31.3.2022)

Fontanellan kylpylän kohtalo keskusteluttaa. Päätöksiä tehtäessä on hyvä käydä läpi tosiasioita. Fontanellan ylläpito koetaan kalliiksi. Tosiasia kuitenkin on, että Fontanellan yksikkökustannukset (kustannukset/kävijä) ovat vertailukelpoiset esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson kanssa. Kaiken kaikkiaan Fontanellan kulut eivät eroa kuntien tavallisista uimahalleista. Fontanellaa ei pyöritetä ”peruspalveluiden kustannuksella” sen enempää kuin uimahallia missään muussakaan kunnassa.

Fontanellan tuotot per kävijä ovat korkeammat kuin Kuopion Kuntolaaksossa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Kuopiossa lipun hinta on edullisempi. Kuopion kaupunki subventoi Kuntolaaksoa enemmän ja näin ollen asiakkaan ei tarvitse maksaa niin paljoa.

Fontanellassa on normaalina vuonna yli 100.000 kävijää. Kävijöistä arviolta 80 % on siilinjärveläisiä. Tuotoista karkeasti 85 % tulee allastoiminnoista ja loput muista toiminnoista, mm. squashista, keilauksesta ja kuntosaleilta. Kylpylän suosituimmat toiminnot ovat aallot sekä liukumäki. Merkittävin puute on pieni kuntouintiallas.

Jos Fontanella puretaan ja tilalle rakennetaan tavallinen uimahalli, allastoiminnan ulkopuoliset tuotot menetetään, koska muita toimintoja ei enää ole. Menetetään myös 20 % kävijöistä, sillä tavallinen uimahalli tuskin houkuttele ulkopaikkakuntalaisia. Pidän todennäköisenä, että myös oman paikkakunnan lasten ja nuorten mielenkiinto vähenee, kun liukumäkeä ja aaltoja, niitä suosituimpia toimintoja, ei ole tarjolla.

Fontanellan purku tarkoittaa myös, että menetetään kiinteistön vuokralaisilta saatavat vuokratulot. Kokonaisuudessaan tuotoista menetetään vähintäänkin viidennes, todennäköisesti enemmän, kun kaikki yllä mainitut menetykset otetaan huomioon.

Uimala-toiminnassa kulut ovat suurelta osin kiinteitä, eli vaikka asiakkaat vähenevät niin kulut säilyvät ennallaan. Kun asiakkaista ja tuotoista menetetään 20 % tai enemmän, se tarkoittaa, että kunnan on katettava entistä suurempi osuus kuluista.

Fontanellan peruskorjausta on vastustettu taloudellisista syistä. Uusi uimahalli olisi yli 20 % kalliimpi kuin peruskorjaus, vaikka ei ottaisi huomioon purkukustannuksia. Uuden uimahallikiinteistön leasing-kulut olisivat siis suuremmat kuin peruskorjatun Fontanellan. Uuden uimahallin lopputulos olisi suuremmat kulut ja pienemmät tuotot. Mitä taloudellista siinä on?

Keskustan valtuustoryhmä olisi purkamassa Fontanellan eikä rakentamassa mitään tilalle. He ohjaisivat liikkujia keskustapuolueeseen sidoksissa olevaan Kunnonpaikkaan. Entistä poliitikkoa lainaten: “Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte.” Uimalan hävittäminen kirkonkylältä vähentäisi liikkujia erityisesti siinä joukossa, jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisi siksi vastuutonta.

Fontanella on maakunnan paras vesiliikuntapaikka lapsiperheille ja se tunnetaan myös valtakunnallisesti. Lapsiperheiden suosion lisäksi ikääntyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Lisäksi Fontanellassa on kaksi kuntosalia, arvostetut squash-kentät ja nykyaikaiset keilaradat. Helposti saavutettava Fontanella ei ole pelkkä kylpylä vaan kaikille tasavertainen ja monipuolinen liikuntapaikka. Eikä se ole sen kalliimpi kuin uimahallit. Fontanella tuottaa toimintakykyä, iloa ja elinvoimaa kaikille lapsista vanhuksiin.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannusten koostumus

Tässä tarkastellaan Pohjois-Savon sote-kustannuksia (€/asukas) suhteessa Manner-Suomen vastaaviin. Asukaskohtaiset kustannukset ovat helppo ymmärtää ja ne on helposti vertailtavissa. On hyvä huomioida, että kustannukset eivät kerro palvelun laatua.

Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa väestön rakenne, joten ne eivät välttämättä anna aina oikeaa kuvaa. Esimerkiksi, jos 10 asukkaan joukossa on yksi vanhus ja hänen palveluihin käytetään 5000 euroa niin tämä tekee 500 €/asukas. Toisessa 10 asukkaan paikassa voi olla viisi vanhusta ja heihin käytetään sama 5000 euroa per vanhus. Tämä tekisi yhteensä 25 000 euroa ja 2500 €/asukas.

Näistä puutteista huolimatta asukaskohtaiset kustannukset ovat yksi tarpeellinen indikaattori.

Chart by Visualizer

Pohjois-Savon sote-kustannukset vuonna 2020 olivat 4176 €/asukas, mikä oli 15 prosenttia korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen kallista meillä Pohjois-Savossa vaikuttaisi olevan kotihoito, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden hoito.

Osittain kustannusten eroja selittää Pohjois-Savon ikärakenne. Meillä yli 64-vuotiaita on n. 26 prosenttia väestöstä, kun se Suomessa on keskimäärin 23 prosenttia. Lapsien osuus Pohjois-Savon väestöstä taas on hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin.

On väitetty, että panostamalla perusterveydenhoitoon saaataisiin erikoissairaanhoidon kustannuksia pienemmäksi. Tämä vertailu ei tue väitettä, eikä korrelaatio näiden kahden välillä ole ollenkaan selvä laajemminkaan. Meillä molemmat kustannukset ovat korkealla tasolla, karkeasti viidenneksen korkeammat kuin Suomessa keskimäärin. Selkeä syy tälle on se, että meillä sairastavuus on muuta Suomea korkeampaa.

Suurimmat säästöt ovat myös saatavilla perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Kalleimpia kansansairauksia ovat

  • diabetes,
  • astma ja hengitystiesairaudet,
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet,
  • sydän- ja verisuonitaudit,
  • aivosairaudet
  • muistisairaudet,
  • mielialasairaudet sekä
  • syövät.

Pitäisi mielestäni keskittyä hoitamaan näitä sairauksia erityisen tehokkaasti ja ns. pienemmät vaivat tulisi saada hoidettua nopeutetulla prosessilla niin, että näille vakavammille jää enemmän aikaa. Pahetessaan kansantaudit aiheuttavat entistä enemmän hoitoa ja kustannuksia. Siksi niihin on tartuttavat ajoissa ja hoidettava kunnolla.

Pidemmällä aikavälillä kansantauteja on ehkäistävä, koska niitä on monelta osin mahdollista ehkäistä paremmilla elintavoilla. Kansantautien riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, alkoholi, verenpaine sekä suun terveys. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa yksilö itse mutta myös yhteiskunnan tasolla. Tarvitaan tutkimusta, valistusta ja ennaltaehkäiseviä toimia. Kansantautien sairastavuuden vähentäminen toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

Hyvinvointialueen rahat

Tässä kirjoituksessa esitetyt luvut ovat syksyn 2021 arvioita.

Pohjois-Savon kunnilta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat yhteensä n. 1052 miljoonaa euroa (4237 €/asukas), eli reilut miljardi euroa. Tästä pelastustoimen osuus on vajaat 20 miljoonaa euroa (84 €/asukas). Budjetti on iso ja siksi aluevaalien merkityskin on suuri.

Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta vaan kaikki raha tulee valtiolta. Verotusoikeuden puuttuminen on valitettavaa mutta se ei ole hyvinvointialueiden päätettävissä. Valtio siis määrää kuinka paljon rahaa hyvinvointialue saa ja sillä on pärjättävä.

Valtionvarainministeriön (VM) tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus tulee olemaan 1042 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että meillä on 10 miljoonan euron vaje budjetissa.

Hyvinvointialueen aloittaessa vuonna 2023 valtio tasaa tämän eron täysimääräisesti. Vuonna 2024 tasaus pienenee ja Pohjois-Savossa on löydettävä 2,5 miljoonan euron verran tehostettavaa tai säästettävää. Vuonna 2025 säästötarve on 5 miljoonaa euroa lisää ja edelleen vuonna 2026 lähes 3 miljoonaa euroa. Lähtötilanteen 10 miljoonan euron vaje on siis kyettävä kattamaan vuosien 2024-2026 aikana.

10 miljoonaa euroa on noin yksi prosentti hyvinvointialueen kustannuksista. Näin kuvattuna se ei kuulosta paljolta. Se vastaa suunnilleen Keiteleen sote-kustannuksia tai on hieman enemmän kuin kuopiolaisten vuosittaiset suun terveydenhuollon kustannukset. Näihin peilattuna se kuulostaa ehkä jo suuremmalta. Ei kukaan halua poistaa Keiteleeltä sote-palveluita tai viedä kuopiolaisilta hammashoitoa.

Itse näen, että yhden prosentin verran, ja enemmänkin, saadaan säästettyä tehokkailla palveluprosesseilla. Talouden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, koska talouspaine ei tule helpottamaan. Valtio tuskin antaa hyvinvointialueille yhtään enempää rahaa kuin on pakko.

——-

LISÄYS 28.12.2021: Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) 13.12.2021 pitämän kokouksen pöytäkirjan mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen 2023 tuloslaskelmaennuste on, laskentatavasta riippuen, 38-74 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisäksi, hyvinvointialueella ei ole, nykyisen lainsäädännön mukaan, lainanottovaltuutta vuodelle 2023, koska lainataso on jo valmiiksi niin korkea. Investoinnit on siis rahoitettava vuosikatteella ja siirtyvillä varoilla. Jotta vuosikate olisi riittävä investointeja varten tulee sopeuttamista lisätä vähintään 20 miljoonalla eurolla.

Todellinen sopeuttamisen tarve vuonna 2023 on siis ainakin n. 60 miljoonaa euroa. Tämä on jo suurempi haaste, joista pelkillä tehokkailla prosesseilla ei selvitä. On ilmeistä, että jostain on myös, suoraan sanoen, leikattava, jos valtion rahoitus ei lisäänny.

——-

Pitäisin hyvänä kehityksenä, että hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Silloin hyvinvointialueella voitaisiin aidosti tehdä arvovalintoja siitä halutaanko hieman korkeampaa verotusta ja parempaa palvelua vai halutaanko asukkaita palvella rimaa hipoen lainsäädännön minimitasolla. Nyt tämän valinnan tekee valtiotaso.