Avainsana: siilinjärvi

Posted on

Siilinjärven uusi strategia

Siilinjärvi on onnistunut toteuttamaan strategiansa päätavoitetta, kasvua, huonosti jo kahden valtuustokauden ajan. Siilinjärven väkiluku on ollut laskussa vuoden 2015 jälkeen, eli jo kymmenen vuotta. Nyt alkuvuosi 2025 on ennakkotietojen mukaan ollut kasvua mutta pari kuukautta ei muuta viimeisen kymmenen vuoden trendiä. Edelleen monet luottamushenkilöt puhuvat Siilinjärvestä kasvukuntana vaikka tämä ei ole totta.

Syitä voi olla useita mutta iso trendi on kuitenkin väestön keskittyminen isompiin kaupunkeihin sekä etelään. Tämän trendin ohessa suurten kaupunkien kehyskunnat ovat monessa paikassa myös hyötyneet väestönkasvusta. Näin ei kuitenkaan ole enää käynyt Siilinjärvellä.

Kasvu voi olla edelleen ihan pätevä strateginen tavoite mutta se edellyttää kuitenkin merkittäviä muutoksia kunnan toimintaan. Päättyvällä valtuustokaudella Siilinjärvi kohensi merkittävästi viestintää ja markkinointia. Markkinointia on tehty jo jopa siinä määrin, että se alkaa mennä jo falskin puolelle. Esimerkiksi kunnan hyvän ja laadukkaan opetuksen mainostaminen on mielestäni hieman kyseenalaista, kun oppilaat saavat vain lainmukaisen vähimmäismäärän opetusta ja opetusmateriaaleistakin pihistellään viimeiseen senttiin.

Seuraavassa listaan muutamia mielestäni tärkeitä asioita, joihin Siilinjärven olisi keskityttävä tulevina vuosina. Aiheet ovat mielestäni oleellisia riippumatta siitä onko kunnan strateginen tavoite kasvaa vai ei.

Maankäyttö ja kaavoitus

Ykkösasia on mielestäni kirkonkylän kehittäminen kaupunkimaisemmaksi. Kirkonkylälle tarvitaan enemmän ja tiiviimpää asumista. Jos Siilinjärvelle halutaan enemmän palveluja se edellyttää, että palveluille on käyttäjiä. Suurempi asukasmäärä palveluiden äärellä houkuttelee myös liiketoimintaa. Viihtyisyyttä, liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä täytyy lisätä. Juuri valmistunut opinnäytetyö Siilinjärven keskustan kehittämisestä vaikuttaa erittäin hyvältä.

Yaran kaivosten laajentuminen tulee estää. Yaran mukaan nykyiset kaivokset riittävät kaivostoiminnan jatkamiseen vuoteen 2035. Tämän jälkeen kaivostoiminta, ja ympäristön tuhoaminen, saa mielestäni loppua. Yaran tehtaat voivat jatkaa toimintaansa edelleen. Yhtiön kannattaisi käyttää investoinnit ravinteiden kierrättämisen kehittämiseen ja tehtaiden uudistaminen tätä tarkoitusta varten olisi tulevaisuuden kannalta kestävämpi ratkaisu.

Opetus

Perusopetuksen laatua ja määrää tulee kasvattaa. On minusta todella surullista, että nykyiset peruskoululaiset eivät esimerkiksi voi opiskella uusia kieliä. Myös matematiikka, äidinkieli ja liikunta tarvitsisivat lisää tunteja. Strategiassa tulisi sitoutua kasvattamaan opetuksen määrää tulevina vuosina. Oppilasmäärä vähenee Siilinjärvellä ja tämän tulisi tuoda säästöjä. Säästyneet rahat voisi käyttää esimerkiksi opetuksen määrän kasvattamiseen. Opetukseen panostamalla saamme luotua katetta jo markkinoidulle hyvälle opetukselle.

Liikunta ja kulttuuri

Liikuntaan on Siilinjärvellä panostettu hyvin jo vuosia. Nyt tärkeitä kohteita ovat liikuntahallin toteuttaminen ja Fontanellan peruskorjaus. Toki nykyinen taso liikuntapalveluissa on samalla ylläpidettävä.

Kulttuuriin Siilinjärvi ei ole paljon taloudellisesti panostanut. Siitä huolimatta kulttuuritoimi on kyennyt tekemään paljon pieniä tekoja. Strategiaan tulisi nyt kirjata suunnitelma kuinka kulttuuritoimintaa kasvatetaan Siilinjärvellä tulevina vuosina. Kunnan monipuolinen oma kulttuuri vahvistaa kunnan identitettiä sekä luo hyvinvointia ja vetovoimaa.

Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta

Siilinjärvellä metsiä on suojeltu äärimmäisen vähän. Hakkuiden rajoittaminen kunnan metsissä ja suojelun lisääminen on selkeä tavoite kuntastrategiaan. Tämän lisäksi Siilinjärven pinta- ja pohjavedet voivat moninpaikoin huonosti. Jotta voimme jatkossakin nauttia puhtaasta uima- ja juomavedestä, on vesien tilan parantamiseen laitettava lisää voimavaroja.

Ilmastonmuutos on edelleen koko ihmiskunnan suurimpia riskejä. Siilinjärvenkin on määrätietoisesti edettävä kohti hiilineutraaliutta ja samaan aikaan on valmistauduttava sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Elinkeinopoltiikka

Siilinjärven elinkeinopolitiikka oli päättyneellä kaudella todella heikkoa eikä uutta ole onnistuttu kehittämään. Pohjois-Savossa on kymmenittäin vihreän siirtymän hankkeita joko valmistunut, rakenteilla tai suunnitteilla. Yksikään niistä ei ole Siilinjärvellä. On ehdottoman tärkeää alkaa tekemään töitä hankkeiden houkuttelemiseksi Siilinjärvelle.

Yhteistyö

Tulevaisuuden Siilinjärvelle on entistä tärkeämpää yhteistyö naapurikuntien, varsinkin Kuopion kanssa. Periaatteellinen Kuopion vastustaminen on syytä unohtaa. Yhteistyö esimerkiksi teknisten palveluiden saralla voisi tuoda toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Yhteistyömahdollisuuksia myös sivistypalveluiden puolella löytyy varmasti.

Posted on

Vastaukseni Uutis-Jousen kyselyyn Fontanellasta

Uutis-Jousi teki jutun Fontanellaan liittyen ja annoin siihen vastaukseni (UJ 20.3.2025). Koska artikkeliin ei ole mahtunut koko vastaukseni, jaan vastauksen alla.

VASTAUS: Henkilökohtaisesti olen peruskorjauksen kannalla. Rakennuksena Fontanella on vasta reilut 30 vuotta, joten sillä on elinkaarta vielä jäljellä. Suurin osa Suomen kylpylöistä ja uimahalleista on Fontanellaa vanhempia. Tekniikka alkaa olemaan vanhaa ja siksikin peruskorjaus on välttämätön. Tämän lisäksi Fontanella on rakennuksena omaperäinen, ei tylsä. Siilinjärvi tarvitsee omaperäisyyttä. Minusta on surullista, että satavuotias Siilinjärvi näkyy varsin vähän rakennuksissa. Rakennukset puretaan nuorina mieluummin kuin korjataan. Se on vastoin kestävää kehitystä ja vastoin voimassa olevaa kuntastrategiaa.

Fontanella palvelee sekä siilinjärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia. Fontanella mahdollistaa monipuolisen vedessä liikkumisen kaiken ikäisille myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita varsinaisesta kuntouinnista. Eikä Fontanella ole pelkästään kylpylä. Siellä on mm. kuntosali, keilaradat sekä arvostetut squash-kentät. Fontanella on kaikkinensa todella pidetty paikka kuntalaisten keskuudessa. On epätodennäköistä, että uusi tulisi olemaan yhtä monipuolinen liikuntakeskus.

Haluan vielä sanoa, että omistajana kunta on toiminut varsin huonosti Fontanellan suhteen. Asian kanssa jahkailu ei ole hyväksi kiinteistölle, Fontanellan liiketoiminnalle tai kiinteistön muille vuokralaisille. Puhumattakaan kylpylän työntekijöistä, joille jahkailu aiheuttaa epävarmuutta.

Posted on

Kuntavaalien kysymykset, joilla todella on merkitystä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati ”oikeat” kysymykset kuntavaaleihin. Tässä vastaukseni niihin.

Kun koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle taloudellisesti kestävän koon, miten opetus järjestetään?

Oppilaspaikkoja on vähennettävä. Se on kuitenkin tehtävä niin, että minkään alueen lapsille ei tule kohtuuttoman pitkä koulumatka. Siilinjärvellä oppilasmäärä on vähenemässä ja minusta loogisin ratkaisu olisi jättää Kasurilan koulu uusimatta. Siilinlahden koulu on varsin lähellä Kasurilaa ja muitakin kouluja säännöllisen joukkoliikenteen tavoitettavissa.

Rahoittaako kunta yhteiskuntaorientaatiota ja suomen kielen koulutusta myös työperusteisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille?

Kyllä ehdottomasti. Kunnan tavoitteena pitää olla se, että maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti yhteiskuntaan eikä se tapahdu itsestään. Kunnan rooli tässä merkittävä.

Investoiko kunta infraan, joka vähentää yleistyvien rankkasateiden ja myrskyjen muodostamia (hulevesi)tulvariskejä?

Tällä hetkellä asiaan ei suurta painoa laiteta, vaikka pitäisi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on oleellinen kunnan tehtävä.

Tarjoaako kunta kiinnostavaa kulttuuria ja taiteen perusopetusta?

Siilinjärvi tarjoaa hyvin vähän ja kulttuuritarjontaa tulisi lisätä. Kulttuuri luo veto- ja pitovoimaa, uutta henkeä ja innovaatioita. Kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkittu tosiasia. Siilinjärveä pidetään rumana ja yksi syy voi olla se, että Siilinjärvi on vähän kasvoton ja hengetön. Monipuolisella kulttuuritarjonnalla tähän voitaisiin saada muutos.

Mitä halutaan verottaa: omaisuutta vai työntekoa?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteistöveroja voisi nostaa merkittävästi, erityisesti maapohjan verotusta. Vastaavasti kunnan tuloveroa voisi laskea. Tarkoitus ei ole kasvattaa verotuloja. Kiinteistöverolla on taloustieteen mukaan selvästi vähemmän haitallisia kannustinvaikutuksia kuin työn verotuksella.

Ja lopuksi: mihin päättäjät sitoutuvat vai sitoutuvatko mihinkään?

Sitoudun edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia päätöksiä. Haluan, että kunta tarjoaa verorahoille tarpeeksi vastinetta. Mielestäni tärkeää ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä laatu sekä monipuolinen liikunta-, urheilu- ja kulttuuritarjonta. Kuntaa kannattaa kehittää nykyisiä asuinalueita tiivistämällä, jotta metsää ja muuta luontoa säästyy. Se on taloudellisestikin järkevintä, kun ei tarvitse rakentaa niin paljon uutta infraa.

Posted on

Kuinka liikuntaa voidaan lisätä kunnissa?

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. UKK-instituutin vähimmäisliikuntasuositus on 2 tuntia 30 minuuttia viikossa sykettä kohottavaa tai 1 tunti 15 minuttia hengästyttävää liikuntaa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Liian vähäinen liikunta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle mm. vammoina, kansansairauksina ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Rahat kustannusten kattamiseen kerätään viime kädessä kansalaisilta veroina tai muina maksuina. UKK-instituutin laskurin mukaan Siilinjärven kunnan liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 5,5 miljoona euroa vuodessa ja Suomen osalta 1,4 miljardia euroa. Maamme SOTE-kustannukset kasvavat pelkästään ikääntymisen vuoksi hurjaa vauhtia. Liikkumisen lisäämisellä voitaisiin hillitä kustannusten kasvua ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Mitä kunta voi tehdä liikkumisen lisäämiseksi?

Arkiliikunnan lisääminen – Kattavat kevyen liikenteen väylät ja turvallinen liikenneverkosto edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Erityisesti lapsille ja liikuntarajoitteisille ihmisille heikko liikennesuunnitelu aiheuttaa vaaratilanteita ja vähentää liikkumista. Kunnolliset pyöräparkit mahdollistavat pyöräilyn, kun ei tarvitse pelätä pyörän varastamista. Siilinjärvellä epäsuosittu, mutta järkevä, toimenpide on autojen parkkipaikkojen vähentäminen. Jokaisen kaupan eteen ei tarvitse päästä autolla vaan kauppoihin voi kävellä etäämmältäkin. Samalla vapautuu tilaa ihmisille, asumiselle ja liiketoiminnalle. Myös hyvä joukkoliikenteen tarjonta lisää arkiliikuntaa, koska usein joukkoliikenteen käyttöön sisältyy myös lyhyitä matkoja kävellen tai pyöräillen.

Harrastaminen – Monipuolinen ja kattava liikuntapaikkojen verkosto on omiaan lisäämään liikkumista niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin osalta. Erityisen hyödyllisiä ovat lähiliikuntapaikat. Siilinjärvellä tilanne tämän osalta on varsin hyvä ja paikat kannattaa pitää hyvässä kunnossa jatkossakin. Urheiluseurojen tukeminen esimerkiksi maksuttomilla harjoituspaikoilla on tehokas tapa pitää harrastamisen kustannuksia kurissa. Sisäliikuntahalli on Siilinjärvellä investointilistalla ja toivottavasti se saadaan lähivuosina rakennettua.

Koulut – Liikunnalliseen elämäntapaan oppiminen alkaa jo lapsena. Vanhemmilla on oma tärkeä roolinsa liikkumiseen rohkaisemisessa mutta myös koulujen toiminta on tärkeää. Yksi suoraviivainen keino on liikuntatuntien lisääminen, mitä kannatan vahvasti. Sitäkin tärkeämpää on mielestäni liikuntatuntien sisältö. Koululiikunnan on oltava hauskaa ja mielekästä. Liikunnan ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain liikuntatunteihin. Monia asioita voi opettaa myös muualla kuin luokkahuoneessa istuen. Oppitunteja voisi enemmän järjestää esimerkiksi ulkona. Välituntien pituutta lisäämällä lasten liikkuminen lisääntyy kuin itsestään. Siilinjärvelläkin käytössä oleva harrastamisen Suomen malli mahdollistaa liikkumisen koulupäivän päätteeksi koululla. Tarjonta siinä on kuitenkin valitettavan suppea.

Tärkein ja vaikuttavin toimenpide on mielestäni arkiliikunnan lisääminen. Kunta voi omilla toimillaan ohjata fiksumpaan ja terveellisempään liikkumiseen autoilun sijaan tai sen oheen.

Posted on

Siilinjärven kunnan kulttuuritoiminnasta

Kuntaliiton KULTTI-tilastojen perusteella Siilinjärvi käyttää vähiten rahaa kulttuuriin koko maakunnassa ja on valtakunnallisestikin kitsaimpien joukossa. Vuoden 2023 Siilinjärven nettokäyttökustannukset kulttuuritoimintaan olivat 71,45 € asukasta kohden. Vertailuna Iisalmessa vastaava luku on yli kaksinkertainen ja Varkaudessa vielä sitäkin suurempi. Siilinjärven kulttuuritoimi on onnistunut järjestämään hämmästyttävän monipuolista toimintaa niinkin vähällä rahalla.

Vähäinen panostus kulttuuritoimintaan on omiaan lisäämään näkemystä, että Siilinjärvi on vapaamatkustaja Kuopion kupeessa. Kuopio nettokäyttökustannukset kulttuuritoimintaan vuonna 2023 olivat 229,54 € per asukas. Siilinjärvi on myös koettu rumaksi kunnaksi ja kulttuurin lisäämisellä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myös siihen.

Kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, talouteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa identitettiä. Kulttuuri ja taide tekevät arjesta mielekkäämpää ja rikkaampaa. On useita syitä, miksi monipuolinen kulttuurikenttä on tärkeää.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sanoo, että ”Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee:

  1. edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;
  2. luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;
  3. edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;
  4. tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;
  5. edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;
  6. edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;
  7. edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.”

Siilinjärvellä lain vaatimuksiin on vastattu suppeasti. On osin ymmärrettävää, että heikossa taloudellisessa tilanteessa myös kulttuurista säästetään. Tosin Siilinjärvellä kulttuurimenot ovat jo niin pienet, että ei niistä ole juuri säästämistä. Eikä voi olla niin, että kulttuuriin panostetaan vain hyvinä aikoina mutta ei lainkaan huonoina aikoina. Sellainen rahoitus ei mahdollista kulttuurin tekemistä saati kehittämistä.

Ei ole realistista vaatia kulttuurin rahoituksen kasvattamista kertarysäyksellä. Osana kuntastrategiaa voitaisiin ottaa pidemmän aikavälin tavoite kasvattaa kulttuuripanostuksia pienin askelin. Kohtuullinen tavoite voisi olla saavuttaa maakunnan kuntien mediaanitaso nettokäyttökustannuksissa (2023 se olisi ollut 110,24 €/asukas). Olisi tärkeää osoittaa sitoutuminen kulttuuritoiminnan kehittämiseen pidemmällä aikavälillä.

Toinen tavoite pitäisi olla prosenttiperiaatteen käyttöönotto rakennusinvestointien yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että vähintään yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen. Hyvin konkreettisena ja ajankohtaisena kulttuuritoimenpiteenä kunnan pitää varmistaa hyvät ja monipuoliset kirjastopalvelut mukaan lukien kirjastoauton säilyttäminen.

Posted on

Poimintoja menneestä valtuustokaudesta

Valtuustokausi alkaa olla päätöksessään ja nyt on aika arvioida kunnan toimintaa. Arvioin nyt kuntaa strategiaan tukeutuen, koska kunnanvaltuuston päättämä kuntastrategia on keskeisin toimintaa, päätöksentekoa ja kehittämistä ohjaava dokumentti. Strategian visio kuulu näin:

”Siilinjärvi on Suomen sykkivin kasvukunta, ihmisen kokoiselle elämälle.”

On hieman tulkitsijasta kiinni kuinka sykkiväksi Siilinjärven näkee. Elinvoimamittareiden perusteella Siilinjärvi on selvästi perässä useimpia kehyskuntia, mikä on oleellinen viiteryhmä Siilinjärvelle. Toisaalta Siilinjärven tilanne ei ole elinvoimamittareiden osalta juurikaan heikentynyt mutta ei myöskään parantunut.

Pientä sykettä kuntaan on saatu uusilla festivaaleilla mutta koko kunnan tasolla valtuustokausi on mennyt varsin tasapaksusti. Ei ole tehty merkittäviä uusia avauksia tai suunnan muutoksia vaan on edetty entiseen tapaan. Itse en ole kokenut viimeistä neljää vuotta erityisen sykkivänä kunnan osalta, jopa päinvastoin.

Kasvusta on Siilinjärvellä toitotettu jo hyvin pitkään. Kasvulla tarkoitetaan väestönkasvua sekä työpaikkojen kasvua. Jo valtuustokauden alussa olisi ollut hyvä tarkastaa faktat. Siilinjärvi ei ole kasvanut enää kymmeneen vuoteen. Väkiluvun huippu oli, muistaakseni, vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen väkiluku on ollut laskussa, eikä päättyvä valtuustokaan kyennut kääntämään trendiä ylöspäin. Työpaikkojen määrä on hieman lisääntynyt mutta se johtunee osin siitä, että korona-aikana työpaikkoja ensin hävisi ja ne ovat nyt palautuneet.

Kunnan strategiset tavoitteet ovat

  • Ketterä kehittäjä
  • Hyvinvoiva arki
  • Elinvoimainen ympäristö

Ketterästä kehittäjyydestä ei Siilinjärvellä ole merkkejä. Tästä antoi esimerkin myös kunnanvaltuutettu Karita Lehikoinen mielipidekirjoituksessaan Uutis-Jousessa (UJ 30.1.2025). Kehittämisessä poikkeuksena kuitenkin digitalisaation edistäminen. Siinä on jonkin verran edistytty.

Lähiliikuntapaikkoihin on panostettu moninpaikoin ja muutenkin liikuntamahdollisuudet on pidetty Siilinjärvellä hyvin kunnossa. Valtuustolla on kuitenkin ollut kova halu purkaa Fontanella. Nyt vaalien alla siitä ei uskalleta mainita mutta vaalien jälkeen se viimeistään nousee taas esiin. Myös kulttuurin saralla on tehty suuria tekoja mitättömän pienestä kulttuuribudjetista huolimatta. Merkittävimpänä yksittäisenä tekona kirkonkylän liikenneympyrän Ihana-taideteos.

Kuntalaisten osallistuutta on lisätty. Esimerkiksi vihreiden esiintuoma osallistuva budjetointi on otettu käyttöön. Ihmisten yhdenvertaisuuteen nykyinen kunnanvaltuusto ei ole suhtautunut yhtä suopeasti, josta esimerkkinä pride-liputuksen vastustaminen. Hyvinvointi-indikaattoreita on valtavan paljon mutta kokonaisuudessaan minulla on käsitys, että töitä hyvinvoivan arjen eteen on tehty.

Elinvoimaisen ympäristön osalta on epäonnistuttu. Tuoreimpana asiana tulee mieleen valtuuston halu hakata entistä enemmän kunnan metsiä. En myöskään tiedä kuinka Yaran kaivosten laajentaminen parantaisi kunnan elinvoimaista ympäristöä. Maankäyttöpolitiikka päivitettiin valtuustokauden aikana mutta siinäkään ei kyetty tekemään elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Päinvastoin, politiikka jarruttaa kunnan elinvoiman kehittämistä. Kevyen liikenteen mahdollisuuksia on lisätty mutta liian vähän.

Vähän kuraa mutta myös hyviä asioita. Itse olisin odottanut valtuustolta rohkeampaa otetta uudistaa Siilinjärven tulevaisuutta. Ehkä kirjoitan ajatuksiani tulevaisuudesta seuraavassa tekstissä.

Posted on

Siilinjärven alakouluista

Sivistyslautakunta päätti eilen Kasurilan koulun tarveselvityksen aloittamisesta sivistysjohtaja Jokikokon päätösehdotuksen vastaisesti. Tämä on politiikan voitto mutta se voi olla lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. On ymmärrettävää, että Kasurilan alueen asukkaat haluavat säilyttää koulunsa. Onhan se kiva, että koulu on muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä.

Siilinjärven alakoululaisten määrä on kuitenkin ennusteiden mukaan vähenemässä 400 oppilaalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jostain oppilaspaikkoja vähennetään.

Siilinlahden, Hamulan, Vuorelan ja Toivalan alakoulut säilyvät hyvin suurella todennäköisyydellä. Jos Kasurilan koulu säilyy myös, tarkoittanee se Kehvon, Kuuslahden tai Pöljän koulun sulkemista. Voi olla, että kaikki kolme koulua joudutaan sulkemaan. Kyläkoulujen sulkeminen taas tarkoittaa, että näiden pienten lasten koulumatkat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Kasurilassa kuitenkin päästään kävellen kouluun.

Kasurilasta on noin neljä kilometriä Siilinlahden koululle ja reitti on turvallinen kulkea pyörällä. Näin Pöljällä asuvana se on minusta varsin kohtuullinen etäisyys kouluun. Lisäksi, kutakuinkin kaikki kunnan joukkoliikenne kulkee Kasurilan kautta, joten bussillakin olisi helppo ja nopea kulkea kouluun niin Vuorelaan kuin Siilinlahdellekin. Koulubussi Pöljältä Siilinlahdelle kestänee noin 50 minuuttia. Pienelle lapselle 1 tunti ja 40 minuuttia bussissa päivittäin voi olla aika raskasta.

Tarveselvityksen aloittaminen ei tarkoita, että koulu Kasurilaan rakennettaisiin vaan se päätös tehdään myöhemmin. En ole varma ehditäänkö tästä edes päättää tämän valtuustokauden aikana. Kunnan rakennushankkeilla on ollut tapana viivästyä.

Omaan perheeseeni tämä ei ehdi vaikuttaa mutta pidän tulevaisuutta huolestuttavana kylien pienten lasten kannalta. Toivottavasti pelkoni on aiheeton. Toivottavasti Siilinjärven väkiluku ja lasten määrä kääntyy nousuun tai lasku edes pysähtyy.

Posted on

Talouden sopeuttaminen on aloitettava heti

Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Talouden heikko kehitys rapauttaa palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy jo useilla aloilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan valtiontalouden vuosittainen sopeutustarve on 0,4-0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on 9 miljardia euroa samalle ajalle. Karkeasti sopeuttamistarve on noin miljardi euroa vuosittain seuraavat 8-10 vuotta.

Sopeutustarve on niin suuri, että se edellyttää sekä veronkorotuksia että menosäästöjä. Talouskasvun kiihtyminen ja työllisyysasteen kasvu vähentäisivät sopeutustarvetta mutta pelkästään sen varaan ei voi taloudenhoitoa jättää. Veronkorotukset on toteutettava niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen sijaan ympäristö- ja terveyshaittojen sekä kulutuksen verottamiseen.

Yritys- ja verotuista on mahdollista säästää vähintään miljardi euroa, jopa useampikin miljardi. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yhteensä 45 miljardin euron edestä eikä niiden kustannustehokkuutta juurikaan seurata. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hankintoja tehostamalla voisi säästää 500 miljoonaa euroa. Nämä vain kaksi esimerkkiä mutta kattaisivat jo vähintään kuudesosan sopeuttamistarpeesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden kirjo on laaja. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toteuttaa tasapainottaminen. Pidän valtiovarainministeriön avausta ansiokkaana työnä.

Pelkkä leikkaaminen kuitenkin näivettää ja tekee meistä heikompia. Rakenteellisilla uudistuksilla vastataan markkinoiden muutoksiin ja tarpeisiin mutta niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä. Rakenteelliset uudistuvat vaativat panostuksia esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa uudistamalla on mahdollista parantaa työnteon kannustimia ja näin vähentää julkisen talouden menopaineita.

Talous on kuitenkin vain väline. Sen on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.

Posted on

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.