Avainsana: urheilu

Posted on

Vastaukseni Uutis-Jousen kyselyyn Fontanellasta

Uutis-Jousi teki jutun Fontanellaan liittyen ja annoin siihen vastaukseni (UJ 20.3.2025). Koska artikkeliin ei ole mahtunut koko vastaukseni, jaan vastauksen alla.

VASTAUS: Henkilökohtaisesti olen peruskorjauksen kannalla. Rakennuksena Fontanella on vasta reilut 30 vuotta, joten sillä on elinkaarta vielä jäljellä. Suurin osa Suomen kylpylöistä ja uimahalleista on Fontanellaa vanhempia. Tekniikka alkaa olemaan vanhaa ja siksikin peruskorjaus on välttämätön. Tämän lisäksi Fontanella on rakennuksena omaperäinen, ei tylsä. Siilinjärvi tarvitsee omaperäisyyttä. Minusta on surullista, että satavuotias Siilinjärvi näkyy varsin vähän rakennuksissa. Rakennukset puretaan nuorina mieluummin kuin korjataan. Se on vastoin kestävää kehitystä ja vastoin voimassa olevaa kuntastrategiaa.

Fontanella palvelee sekä siilinjärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia. Fontanella mahdollistaa monipuolisen vedessä liikkumisen kaiken ikäisille myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita varsinaisesta kuntouinnista. Eikä Fontanella ole pelkästään kylpylä. Siellä on mm. kuntosali, keilaradat sekä arvostetut squash-kentät. Fontanella on kaikkinensa todella pidetty paikka kuntalaisten keskuudessa. On epätodennäköistä, että uusi tulisi olemaan yhtä monipuolinen liikuntakeskus.

Haluan vielä sanoa, että omistajana kunta on toiminut varsin huonosti Fontanellan suhteen. Asian kanssa jahkailu ei ole hyväksi kiinteistölle, Fontanellan liiketoiminnalle tai kiinteistön muille vuokralaisille. Puhumattakaan kylpylän työntekijöistä, joille jahkailu aiheuttaa epävarmuutta.

Posted on

Kuntavaalien kysymykset, joilla todella on merkitystä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati ”oikeat” kysymykset kuntavaaleihin. Tässä vastaukseni niihin.

Kun koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle taloudellisesti kestävän koon, miten opetus järjestetään?

Oppilaspaikkoja on vähennettävä. Se on kuitenkin tehtävä niin, että minkään alueen lapsille ei tule kohtuuttoman pitkä koulumatka. Siilinjärvellä oppilasmäärä on vähenemässä ja minusta loogisin ratkaisu olisi jättää Kasurilan koulu uusimatta. Siilinlahden koulu on varsin lähellä Kasurilaa ja muitakin kouluja säännöllisen joukkoliikenteen tavoitettavissa.

Rahoittaako kunta yhteiskuntaorientaatiota ja suomen kielen koulutusta myös työperusteisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille?

Kyllä ehdottomasti. Kunnan tavoitteena pitää olla se, että maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti yhteiskuntaan eikä se tapahdu itsestään. Kunnan rooli tässä merkittävä.

Investoiko kunta infraan, joka vähentää yleistyvien rankkasateiden ja myrskyjen muodostamia (hulevesi)tulvariskejä?

Tällä hetkellä asiaan ei suurta painoa laiteta, vaikka pitäisi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on oleellinen kunnan tehtävä.

Tarjoaako kunta kiinnostavaa kulttuuria ja taiteen perusopetusta?

Siilinjärvi tarjoaa hyvin vähän ja kulttuuritarjontaa tulisi lisätä. Kulttuuri luo veto- ja pitovoimaa, uutta henkeä ja innovaatioita. Kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkittu tosiasia. Siilinjärveä pidetään rumana ja yksi syy voi olla se, että Siilinjärvi on vähän kasvoton ja hengetön. Monipuolisella kulttuuritarjonnalla tähän voitaisiin saada muutos.

Mitä halutaan verottaa: omaisuutta vai työntekoa?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteistöveroja voisi nostaa merkittävästi, erityisesti maapohjan verotusta. Vastaavasti kunnan tuloveroa voisi laskea. Tarkoitus ei ole kasvattaa verotuloja. Kiinteistöverolla on taloustieteen mukaan selvästi vähemmän haitallisia kannustinvaikutuksia kuin työn verotuksella.

Ja lopuksi: mihin päättäjät sitoutuvat vai sitoutuvatko mihinkään?

Sitoudun edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia päätöksiä. Haluan, että kunta tarjoaa verorahoille tarpeeksi vastinetta. Mielestäni tärkeää ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä laatu sekä monipuolinen liikunta-, urheilu- ja kulttuuritarjonta. Kuntaa kannattaa kehittää nykyisiä asuinalueita tiivistämällä, jotta metsää ja muuta luontoa säästyy. Se on taloudellisestikin järkevintä, kun ei tarvitse rakentaa niin paljon uutta infraa.

Posted on

Kuinka liikuntaa voidaan lisätä kunnissa?

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. UKK-instituutin vähimmäisliikuntasuositus on 2 tuntia 30 minuuttia viikossa sykettä kohottavaa tai 1 tunti 15 minuttia hengästyttävää liikuntaa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Liian vähäinen liikunta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle mm. vammoina, kansansairauksina ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Rahat kustannusten kattamiseen kerätään viime kädessä kansalaisilta veroina tai muina maksuina. UKK-instituutin laskurin mukaan Siilinjärven kunnan liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 5,5 miljoona euroa vuodessa ja Suomen osalta 1,4 miljardia euroa. Maamme SOTE-kustannukset kasvavat pelkästään ikääntymisen vuoksi hurjaa vauhtia. Liikkumisen lisäämisellä voitaisiin hillitä kustannusten kasvua ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Mitä kunta voi tehdä liikkumisen lisäämiseksi?

Arkiliikunnan lisääminen – Kattavat kevyen liikenteen väylät ja turvallinen liikenneverkosto edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Erityisesti lapsille ja liikuntarajoitteisille ihmisille heikko liikennesuunnitelu aiheuttaa vaaratilanteita ja vähentää liikkumista. Kunnolliset pyöräparkit mahdollistavat pyöräilyn, kun ei tarvitse pelätä pyörän varastamista. Siilinjärvellä epäsuosittu, mutta järkevä, toimenpide on autojen parkkipaikkojen vähentäminen. Jokaisen kaupan eteen ei tarvitse päästä autolla vaan kauppoihin voi kävellä etäämmältäkin. Samalla vapautuu tilaa ihmisille, asumiselle ja liiketoiminnalle. Myös hyvä joukkoliikenteen tarjonta lisää arkiliikuntaa, koska usein joukkoliikenteen käyttöön sisältyy myös lyhyitä matkoja kävellen tai pyöräillen.

Harrastaminen – Monipuolinen ja kattava liikuntapaikkojen verkosto on omiaan lisäämään liikkumista niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin osalta. Erityisen hyödyllisiä ovat lähiliikuntapaikat. Siilinjärvellä tilanne tämän osalta on varsin hyvä ja paikat kannattaa pitää hyvässä kunnossa jatkossakin. Urheiluseurojen tukeminen esimerkiksi maksuttomilla harjoituspaikoilla on tehokas tapa pitää harrastamisen kustannuksia kurissa. Sisäliikuntahalli on Siilinjärvellä investointilistalla ja toivottavasti se saadaan lähivuosina rakennettua.

Koulut – Liikunnalliseen elämäntapaan oppiminen alkaa jo lapsena. Vanhemmilla on oma tärkeä roolinsa liikkumiseen rohkaisemisessa mutta myös koulujen toiminta on tärkeää. Yksi suoraviivainen keino on liikuntatuntien lisääminen, mitä kannatan vahvasti. Sitäkin tärkeämpää on mielestäni liikuntatuntien sisältö. Koululiikunnan on oltava hauskaa ja mielekästä. Liikunnan ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain liikuntatunteihin. Monia asioita voi opettaa myös muualla kuin luokkahuoneessa istuen. Oppitunteja voisi enemmän järjestää esimerkiksi ulkona. Välituntien pituutta lisäämällä lasten liikkuminen lisääntyy kuin itsestään. Siilinjärvelläkin käytössä oleva harrastamisen Suomen malli mahdollistaa liikkumisen koulupäivän päätteeksi koululla. Tarjonta siinä on kuitenkin valitettavan suppea.

Tärkein ja vaikuttavin toimenpide on mielestäni arkiliikunnan lisääminen. Kunta voi omilla toimillaan ohjata fiksumpaan ja terveellisempään liikkumiseen autoilun sijaan tai sen oheen.

Posted on

Lisää liikuntaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus lisää riskiä monille kansansairauksille ja UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli kolme miljardia euroa. Liikunnan hyödyt ovat mittavat. Sen ansiosta olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä. Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Arkiliikunta vähentää myös ympäristökuormitusta.

Kansanterveyden kannalta tärkeintä on riittävä liikunta arjessa mutta yhteiskuntamme ei kannusta liikkumaan riittävästi. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle 10 kilometriä. Miksei lyhyitä matkoja tehtäisi jalan tai pyörällä? Kävely ja pyöräily vähentäisi liikkumattomuuden ongelmia jo merkittävästi.

Kunnat ja kaupungit ovat heränneet kehittämään kevyttä liikennettä. Valtion vuoden 2023 liikennebudjetista kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on varattu vain 3,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän. Kevyen liikenteen osuutta liikennebudjetista tulisi kasvattaa merkittävästi seuraavalla kaudella.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen alkaa jo lapsena. Varhaiskasvatuksessa liikutaan leikkien ohessa. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä mutta ei riittävä toimenpide. Ohjattua, ja myös omaehtoista, liikuntaa on tarve lisätä kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Varsinkin peruskoulun alaluokilla liikuntatuntien määrää voisi lisätä. Koululiikunnan tulee olla liikkumiseen rohkaisevaa ja positiivista toimintaa. En ole edes varma onko sitä tarve arvioida numeroin.

Urheiluseurojen rooli lasten liikuttajina on myös merkittävä mutta suurella osalla seuroista resurssit ovat vaatimattomat. Liikunnan rahoitus valtion budjetissa on noin 150 miljoonaa euroa mutta se ei mielestäni näy riittävästi urheiluseuroissa asti. Rahoituksen taso on säilytettävä mutta tukea tulisi kohdentaa enemmän seurojen toimintaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana rajusti ja tukea tulisi varsinkin kohdentaa kustannusten kohtuullistamiseen.

Liikunnan lisääminen on varmasti yksi helpoimmista keinoista pienentää sote-menojen kasvupainetta ja tuottaa säästöjä valtiontaloudelle. Liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita valtion budjetin kasvattamista mutta budjetin rahoja on suunnattava uudella tavalla. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin kuin säästettyjä euroja. Liikunta on ennen kaikkea hauskaa.

Posted on

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.