Avainsana: pohjois-savon hyvinvointialue

Posted on

Äänet on laskettu – Kiitos!

Ensimmäiset aluevaalit on käyty ja äänet laskettu. Oma äänimääräni (56) ei riittänyt valtuustoon eikä varalle.

Olen kiitollinen jokaisesta saamastani äänestä. Kiitos!

Jatkan aluepelastuslautakunnassa vielä ainakin vuoden verran pelastustoimen asioiden parissa. Seuraan jatkossa hyvinvointialueen päätöksiä ja toimintaa ja kommentoin niitä blogissa. Jatkan myös kunnanvaltuuston varajäsenenä sekä tarkastuslautakunnan varajäsenenä.

Toimin myös Savo-Karjalan vihreiden piirihallituksessa ja sitä kautta olen mukana myös hyvinvointialueiden kehittämisessä vihreiden sisältä käsin. Näiden lisäksi minulla on luottamustoimia parissa urheiluseurassa sekä nuorten yleisurheiluohjaamista. Työni yhteisen hyvän eteen jatkuu usealla rintamalla kuten ennenkin.

Vaalit olivat selkeä pettymys vihreille niin Pohjois-Savossa kuin valtakunnallisestikin. Vaikka pyrkimys on aina hyvä niin jotain on varmasti tehty väärin. Tästä seurannee tiukkaa keskustelua puolueen sisällä mutta kuulisin mielelläni kommentteja puolueen ulkopuolelta. Mikä meni pieleen? Mitä voisi tehdä paremmin? Tunnistan kyllä itsestäni asioita, jotka voisin tehdä paremmin mutta silti kaikenlainen palaute on tervetullutta. Minulle saa antaa palautetta nimellä tai ilman.

Tämän kirjoituksen alla on kommentointimahdollisuus jonkin aikaa. Minulle voi lähettää myös viestiä muuten. Yhteystietoni löytyy täältä. Sivuiltani löytyy myös uutena Kysy ja kommentoi -osio, jossa voi aloittaa keskusteluja haluamastaan aiheesta. Mitä enemmän palautetta, ideoita tai kysymyksiä, sitä parempi.

Kuten yllä mainitsin, jatkan paikallispolitiikassa kuten ennenkin. En tee tätä itseni vuoksi. Koen, että on asioita, joita muut eivät tuo esille. Asioita voisi tehdä niin paljon fiksummin, edullisemmin ja tuloksellisemmin, jos olisi rohkeutta toteuttaa tarvittavia uudistuksia. Siilinjärvellä tarvitaan ilmaston ja luonnon puolustajia enemmän kuin koskaan. Tiedän, että niitä on Siilinjärvellä mutta paikallispolitiikassa ei juurikaan.

Lopuksi, toivotan kaikki vihreästä toiminnasta kiinnostuneet mukaan Siilinjärven vihreiden toimintaan. Tehdään Siilinjärvestä tulevaisuudessa vihreä kunta. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kiitos vielä antamastanne tuesta!

Posted on

Aluevaalit

Olen ehdokkaana tulevissa aluevaaleissa. Tässä tekstissä kokoan omia ajatuksiani hyvinvointialueen tärkeistä asioista. Kirjoitus voi päivittyä myös myöhemmin.

1. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta

Olen sitä mieltä, että valtuutetut eivät voi olla, pelkästään, oman kuntansa tai alueensa edunajajia. Se johtaa huonoihin, osaoptimoituihin, päätöksiin ja aiheuttaa myös huonoa ilmapiiriä. Valtuutetut tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta omilta seuduiltaan mutta päätökset on tehtävä koko hyvinvointialueen, ja sen asukkaiden, edun mukaisesti.

2. Nopea palvelun tarpeen arvionti

Kun asiakas kokee tarvitsevansa sote-palveluita, on hänen saatava kontakti palveluun nopeasti. Tämän kontaktin perusteella on kyettävä tekemään pikainen palvelun tarpeen arviointi. Tämän jälkeen, luonnollisesti, ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin, tarpeen vaatimassa ajassa. Kontakti ja palvelun tarpeen arviointi voidaan hyvin usein tehdä ilman fyysistä kontaktia joko netissä, puhelimen sovelluksella tai puhelinsoitolla. Usein voi olla, että asia ratkeaa jo tässä vaiheessa. Kontaktin saaminen ja jatkon ratkaiseminen pikaisesti on tärkeää toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vuoksi mutta myös siksi, että asiakkaan ei tarvitse jäädä epätietoisena itse pähkäilemään ongelman tai sairauden kanssa.

3. Ulkomainen työvoima

Hyvinvointialueen on syytä rakentaa heti alkuvaiheessa prosessi kuinka ulkomaista työvoimaa hankitaan hyvinvointialueen tehtäviin. On selvää, että kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kasvavaa palveluntarvetta, kun väestö ikääntyy ja henkilöstöä eläköityy vauhdilla. Samalla on tietysti määriteltävä kuinka varmistetaan työvoiman riittävä ammattitaito ja kielitaito.

4. Pelastustoimen riittävät resurssit

Pelastustoimen palvelut ovat sellaisia, joita monikaan ei välttämättä tarvitse usein, mutta kun tarvitsee niin silloin on toimittava nopeasti. Pelastustoimi tuo myös turvallisuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen. On tärkeää, että pelastuspalvelut ovat riittävän kattavasti ja laajasti levittäytyneet koko hyvinvointialueen alueelle, jotta apu saapuu viivytyksettä paikalle.

5. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen

Ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointialueella että kunnilla on roolinsa. Tähän on rakennettava mutkaton ja toimiva yhteistyömalli, mikä palvelee asukkaita koko hyvinvointialueella.

Posted on

Aluevaalien vaalikonevastauksia

Listaan tähän vaalikonevastauksiani. Tämä päivittyy sitä mukaan, kun vaalikoneita julkaistaan. Vastaukset saa auki klikkaamalla median nimeä. Vastaukset avautuvat uuteen ikkunaan.

Posted on

Hyvinvointialueen demokratia

Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole järin innostuneita uusista vaaleista ja hyvinvointialueista. Ilmassa on hieman epäluuloa ja pelkoa, että byrokratia lisääntyy ja kulut kasvavat. Pahimmassa tapauksessa näin voisi käydäkin. Paljon riippuu siitä, ketä valtuustoihin äänestetään.

Hyvinvointialueilla on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa pelot ja epäluulo vääriksi. Hyvinvointialueet voivat uutena toimijana uudistaa palveluntuotannon ja hallinnon sekä ottaa käyttöön uudenlaisia vaikuttamisen tapoja. Näin voidaan vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Itse olen valmis ajattelemaan kaiken uudella tavalla. Se ei tarkoita, että maailma mullistuisi yhdellä kertaa vaan pikku hiljaa.

Nykyisen kaltaiset vaalit ovat olleet vaikuttamiskeino jo toistasataa vuotta mutta nykymaailmassa se ei pelkästään riitä. Ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on alueille ja koko yhteiskunnalle valtava voimavara, sanoi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Millä tavalla osallistumista voitaisiin lisätä?

Asukkailta tulisi tiedustella säännöllisesti mielipiteitä tulevista muutoksista ja asiakastyytyväisyydestä. Sisä-Savon kunnissa on testattu robottipuheluita. Kokeilussa robotti soitti kuntalaisille ja kysyi kuntaan liittyviä asioita. Tämän voisi ottaa kokeiluun myös koko maakunnassa. On paljon sote- ja pelastusalan kysymyksiä, joista robotti voisi kysellä puhelimitse. Ehkä robottipuheluiden antia voisi käyttää myös palveluntarpeen ennustamiseen.

Asiakas-/asukaspaneeleja voisi myös käyttää aktiivisesti. Paneelit voisi keskittyä johonkin tiettyyn palvelualueeseen ja sen kehittämiseen tai se voisi olla alueellinen toimija. Lopulliset päätökset tekee aina valtuusto mutta paneelit toisivat erityistä asiantuntemusta ja asiakasnäkemystä päätöksentekoon.

Näillä parilla esimerkillä jo voitaisiin parantaa ihmisten kuulemista. Maailmalla on tehty pilvin pimein demokratiaa uudistavia ja vahvistavia kokeiluja. Meidän tulee vaan löytää niistä meille toimivimmat ja sopivimmat. Miksei myös keksittäisi itse uusia vaikuttamisen keinoja?

Demokratiaa tulee vaalia ja kehittää. Muuten se, ennen pitkää, kuolee. Ihmiset kaipaavat enemmän vaikutusvaltaa ja osallisuutta. Äänestäminen neljän vuoden välein ei enää riitä.

Posted on

Mielenterveydestä

Pohjois-Savon sote-palveluissa ehkä suurin haaste on korkea mielenterveyssairastavuus. Psykoosilääkkeiden käyttö on meillä Suomen korkeimpien joukossa. Pohjois-Savon 18–24-vuotiaista nuorista aikuisista mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on suurin koko maassa. Itsemurhien määrä on yksi korkeimmista. Tässä muutama esimerkki ikävistä tilastoista

Kovin tarkasti ei tiedetä, mistä Pohjois-Savon tilanne johtuu. Yleisesti mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä tiedetään kyllä ja niitä on listattu kuvassa alla. Vastaavasti tiedetään myös mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.

Mielenterveysongelmien hoitoa on Pohjois-Savossa haitannut palveluiden hajanaisuus. Jotain tehdään perusterveydenhuollon ja jotain erikoissairaanhoidon puolella mutta selkeää hoitopolkua ei välttämättä ole ollut. Mielenterveysongelmaisella on usein myös sosiaalitoimen palveluiden tarvetta.

On muistettava myös, että mielenterveysongelmilla on vaikutus sairaana olevan henkilön lisäksi hänen läheisiin. Lapsilla on esimerkiksi riski sairastua myös, jos jompi kumpi vanhemmista on sairastunut. Hoidon tulisi siksi ottaa huomioon myös sairaan läheiset.

Mielenterveysongelmien hoitaminen vaatii hyvin laaja-alaista otetta sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suhteen. On perusteltua vaatia, että hoito paranee hyvinvointialueiden myötä, kun yksi ja sama taho järjestää palvelut.

Kun mielenterveys järkkyy, on ensiarvoisen tärkeää, että saa kontaktin hoitoon heti. Viikkokin on pitkä aika odottaa esimerkiksi masentuneena tai ahdistuneena. Kontakti voi olla soitto, chat-keskustelu tai puhelimen sovellus. Useissa tilanteissa nämä yhteydenottotavat ovat fyysistä tapaamista toimivampia. Ihmiselle on saatava turvallinen tunne, että asiat järjestyy. Toki ennen pitkää pitää päästä myös fyysisesti tapaamaan.

Parempi olisi tietysti, että mielenterveyden haasteet tunnistettaisiin jo ennen kuin ne äityvät pahemmiksi. Sote-henkilöstöä onkin koulutettava tunnistamaan ongelmat ajoissa, esimerkiksi oppilashuollossa ja kouluterveydenhuollossa.

Kolmannella sektorilla on myös suuri merkitys. Yhdistykset voivat mm. tarjota mielekästä tekemistä ja tilaisuuksia vertaistukeen. Sosiaalisella toiminnalla on merkittävä vaikutus ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin.

Posted on

Hyvinvointialueen rahat

Tässä kirjoituksessa esitetyt luvut ovat syksyn 2021 arvioita.

Pohjois-Savon kunnilta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat yhteensä n. 1052 miljoonaa euroa (4237 €/asukas), eli reilut miljardi euroa. Tästä pelastustoimen osuus on vajaat 20 miljoonaa euroa (84 €/asukas). Budjetti on iso ja siksi aluevaalien merkityskin on suuri.

Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta vaan kaikki raha tulee valtiolta. Verotusoikeuden puuttuminen on valitettavaa mutta se ei ole hyvinvointialueiden päätettävissä. Valtio siis määrää kuinka paljon rahaa hyvinvointialue saa ja sillä on pärjättävä.

Valtionvarainministeriön (VM) tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus tulee olemaan 1042 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että meillä on 10 miljoonan euron vaje budjetissa.

Hyvinvointialueen aloittaessa vuonna 2023 valtio tasaa tämän eron täysimääräisesti. Vuonna 2024 tasaus pienenee ja Pohjois-Savossa on löydettävä 2,5 miljoonan euron verran tehostettavaa tai säästettävää. Vuonna 2025 säästötarve on 5 miljoonaa euroa lisää ja edelleen vuonna 2026 lähes 3 miljoonaa euroa. Lähtötilanteen 10 miljoonan euron vaje on siis kyettävä kattamaan vuosien 2024-2026 aikana.

10 miljoonaa euroa on noin yksi prosentti hyvinvointialueen kustannuksista. Näin kuvattuna se ei kuulosta paljolta. Se vastaa suunnilleen Keiteleen sote-kustannuksia tai on hieman enemmän kuin kuopiolaisten vuosittaiset suun terveydenhuollon kustannukset. Näihin peilattuna se kuulostaa ehkä jo suuremmalta. Ei kukaan halua poistaa Keiteleeltä sote-palveluita tai viedä kuopiolaisilta hammashoitoa.

Itse näen, että yhden prosentin verran, ja enemmänkin, saadaan säästettyä tehokkailla palveluprosesseilla. Talouden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, koska talouspaine ei tule helpottamaan. Valtio tuskin antaa hyvinvointialueille yhtään enempää rahaa kuin on pakko.

——-

LISÄYS 28.12.2021: Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) 13.12.2021 pitämän kokouksen pöytäkirjan mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen 2023 tuloslaskelmaennuste on, laskentatavasta riippuen, 38-74 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisäksi, hyvinvointialueella ei ole, nykyisen lainsäädännön mukaan, lainanottovaltuutta vuodelle 2023, koska lainataso on jo valmiiksi niin korkea. Investoinnit on siis rahoitettava vuosikatteella ja siirtyvillä varoilla. Jotta vuosikate olisi riittävä investointeja varten tulee sopeuttamista lisätä vähintään 20 miljoonalla eurolla.

Todellinen sopeuttamisen tarve vuonna 2023 on siis ainakin n. 60 miljoonaa euroa. Tämä on jo suurempi haaste, joista pelkillä tehokkailla prosesseilla ei selvitä. On ilmeistä, että jostain on myös, suoraan sanoen, leikattava, jos valtion rahoitus ei lisäänny.

——-

Pitäisin hyvänä kehityksenä, että hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Silloin hyvinvointialueella voitaisiin aidosti tehdä arvovalintoja siitä halutaanko hieman korkeampaa verotusta ja parempaa palvelua vai halutaanko asukkaita palvella rimaa hipoen lainsäädännön minimitasolla. Nyt tämän valinnan tekee valtiotaso.

Posted on

Aluepelastuslautakunnan kuulumisia

Aloitin Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnassa nyt syksyllä. Ala on mielenkiintoinen kokonaisuudessaan mutta erityisesti nyt, kun mietitään uusiksi paloasemien varallaolojärjestelyitä sekä valmistellaan uutta hyvinvointialuetta, jonka osaksi pelastustoiminta aikanaan siirtyy.

Palomiehet ovat vaatineet, että työajan ulkopuolella tapahtuva varallaolo lasketaan työajaksi. Nyt työtuomioistuin on kääntynyt samalle kannalle. Samanlainen tilanne on pelastuslaitoksilla ympäri Suomen. Tämä tulee aiheuttamaan kustannusten kasvua ja vaatii muutoksia varallaolojen järjestelyihin.

Nyt on päätettävä minkälaisella kokoonpanolla ja minkälaisella valmiudella kullakin paikkakunnalla Pohjois-Savossa toimitaan. Lisäkustannukset varallaolon uudelleenjärjestämisestä on miljoonissa, riippuen toteutustavasta. Uusia virkoja tarvitaan vähintään parikymmentä.

Asiassa on otettava huomioon riittävä toimintavalmius mutta mallin on myös oltava riittävän houkutteleva työntekijöiden kannalta, jotta tarvittavat uudet virat saadaan täytettyä. Tästä lisää jatkossa.

Aluepelastuslautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät täältä