Fontanellasta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 31.3.2022)

Fontanellan kylpylän kohtalo keskusteluttaa. Päätöksiä tehtäessä on hyvä käydä läpi tosiasioita. Fontanellan ylläpito koetaan kalliiksi. Tosiasia kuitenkin on, että Fontanellan yksikkökustannukset (kustannukset/kävijä) ovat vertailukelpoiset esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson kanssa. Kaiken kaikkiaan Fontanellan kulut eivät eroa kuntien tavallisista uimahalleista. Fontanellaa ei pyöritetä ”peruspalveluiden kustannuksella” sen enempää kuin uimahallia missään muussakaan kunnassa.

Fontanellan tuotot per kävijä ovat korkeammat kuin Kuopion Kuntolaaksossa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Kuopiossa lipun hinta on edullisempi. Kuopion kaupunki subventoi Kuntolaaksoa enemmän ja näin ollen asiakkaan ei tarvitse maksaa niin paljoa.

Fontanellassa on normaalina vuonna yli 100.000 kävijää. Kävijöistä arviolta 80 % on siilinjärveläisiä. Tuotoista karkeasti 85 % tulee allastoiminnoista ja loput muista toiminnoista, mm. squashista, keilauksesta ja kuntosaleilta. Kylpylän suosituimmat toiminnot ovat aallot sekä liukumäki. Merkittävin puute on pieni kuntouintiallas.

Jos Fontanella puretaan ja tilalle rakennetaan tavallinen uimahalli, allastoiminnan ulkopuoliset tuotot menetetään, koska muita toimintoja ei enää ole. Menetetään myös 20 % kävijöistä, sillä tavallinen uimahalli tuskin houkuttele ulkopaikkakuntalaisia. Pidän todennäköisenä, että myös oman paikkakunnan lasten ja nuorten mielenkiinto vähenee, kun liukumäkeä ja aaltoja, niitä suosituimpia toimintoja, ei ole tarjolla.

Fontanellan purku tarkoittaa myös, että menetetään kiinteistön vuokralaisilta saatavat vuokratulot. Kokonaisuudessaan tuotoista menetetään vähintäänkin viidennes, todennäköisesti enemmän, kun kaikki yllä mainitut menetykset otetaan huomioon.

Uimala-toiminnassa kulut ovat suurelta osin kiinteitä, eli vaikka asiakkaat vähenevät niin kulut säilyvät ennallaan. Kun asiakkaista ja tuotoista menetetään 20 % tai enemmän, se tarkoittaa, että kunnan on katettava entistä suurempi osuus kuluista.

Fontanellan peruskorjausta on vastustettu taloudellisista syistä. Uusi uimahalli olisi yli 20 % kalliimpi kuin peruskorjaus, vaikka ei ottaisi huomioon purkukustannuksia. Uuden uimahallikiinteistön leasing-kulut olisivat siis suuremmat kuin peruskorjatun Fontanellan. Uuden uimahallin lopputulos olisi suuremmat kulut ja pienemmät tuotot. Mitä taloudellista siinä on?

Keskustan valtuustoryhmä olisi purkamassa Fontanellan eikä rakentamassa mitään tilalle. He ohjaisivat liikkujia keskustapuolueeseen sidoksissa olevaan Kunnonpaikkaan. Entistä poliitikkoa lainaten: “Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte.” Uimalan hävittäminen kirkonkylältä vähentäisi liikkujia erityisesti siinä joukossa, jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisi siksi vastuutonta.

Fontanella on maakunnan paras vesiliikuntapaikka lapsiperheille ja se tunnetaan myös valtakunnallisesti. Lapsiperheiden suosion lisäksi ikääntyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Lisäksi Fontanellassa on kaksi kuntosalia, arvostetut squash-kentät ja nykyaikaiset keilaradat. Helposti saavutettava Fontanella ei ole pelkkä kylpylä vaan kaikille tasavertainen ja monipuolinen liikuntapaikka. Eikä se ole sen kalliimpi kuin uimahallit. Fontanella tuottaa toimintakykyä, iloa ja elinvoimaa kaikille lapsista vanhuksiin.

Valtuustoaloite ostolaskudatan avaamisesta

Siilinjärven vihreät jätti tiistaina 22.2. valtuuston kokouksessa aloitteen kunnan ostolaskuaineiston avaamisesta julkisesti tietoverkossa kaikkien saataville. Ostolaskudatan avaaminen liittyy vaatimukseen kunnan päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Kunnan päätöksenteon ja toimintatapojen avoimuudella rakennetaan luottamusta ja edistetään demokratian toteutumista niin kunnan päätöksenteossa kuin käytännön toiminnassa. Avoimuutta voidaan edistää muun muassa avaamalla kunnan julkista tietoa muiden käyttöön avoimena datana. Aloitteesta löytyy lisää tekstiä Siilinjärven vihreiden sivulta.

Minä valmistelin aloitteen ryhmämme puolesta ja olin aika varma, että se saisi hyvän kannatuksen valtuustossa. Kuka nyt ei haluaisi avoimuutta? Tai kuka haluaisi pimittää tietoa? Olin hyvin yllättynyt, että hyvinkin moni kunnanvaltuutettu. Valtuustoaloite sai kymmenen allekirjoittajaa 43 valtuutetun joukosta. Niistä neljä oli vihreitä. Ainoastaan kuusi muiden puolueiden edustajaa tuki tiedon avoimuutta.

Tämä on aivan käsittämätöntä. Motiiveja olla tukematta tiedon avoimuutta voi vain arvailla mutta jokainen niistä on huono.

  • Ilmeisin syy lienee se, että heitä ei kiinnosta. Siinä tapauksessa ei ehkä kannattaisi asettua edes ehdolle.
  • Toiseksi ilmeisin syy luultavimmin oli se, että he eivät ymmärrä. Valtuutetun velvollisuus on ottaa asioista selvää. Aina kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä.
  • Kolmas arvioni on, että aloite tuli väärältä puolueelta. Tällainen ajattelu on yleistä mutta kuntalaisten edun kannalta erityisen haitallista.
  • On voitu kuunnella viranhaltijoita. Se on selvää, että he vastustavat helposti uusia asioita. Tämäkin on huono syy, koska tärkeimpänä pitäisi olla avoimuus kuntalaisten etuna eikä viranhaltijoiden mielihalut.
  • Sitten on ne ilkeimmät epäilyt, eli sieltä paljastuisi jotain mitä ei haluta tulevan ilmi. Tällaista pelkoa en usko luottamushenkilöillä olevan. Jos jotain niin viranhaltijoita tämä voisi huolettaa mutta en usko siihenkään.

Joka tapauksessa, avoimuudella on demokratiassa aivan keskeinen rooli. Nykyteknologia mahdollistaa avoimuuden aivan uudella tavalla mutta syystä tai toisesta siilinjärveläiset kunnanvaltuutetut eivät halua elää nykyajassa vaan haluavat pitää kuntalaiset pimennossa. Olen tästä hyvin pettynyt.

Äänet on laskettu – Kiitos!

Ensimmäiset aluevaalit on käyty ja äänet laskettu. Oma äänimääräni (56) ei riittänyt valtuustoon eikä varalle.

Olen kiitollinen jokaisesta saamastani äänestä. Kiitos!

Jatkan aluepelastuslautakunnassa vielä ainakin vuoden verran pelastustoimen asioiden parissa. Seuraan jatkossa hyvinvointialueen päätöksiä ja toimintaa ja kommentoin niitä blogissa. Jatkan myös kunnanvaltuuston varajäsenenä sekä tarkastuslautakunnan varajäsenenä.

Toimin myös Savo-Karjalan vihreiden piirihallituksessa ja sitä kautta olen mukana myös hyvinvointialueiden kehittämisessä vihreiden sisältä käsin. Näiden lisäksi minulla on luottamustoimia parissa urheiluseurassa sekä nuorten yleisurheiluohjaamista. Työni yhteisen hyvän eteen jatkuu usealla rintamalla kuten ennenkin.

Vaalit olivat selkeä pettymys vihreille niin Pohjois-Savossa kuin valtakunnallisestikin. Vaikka pyrkimys on aina hyvä niin jotain on varmasti tehty väärin. Tästä seurannee tiukkaa keskustelua puolueen sisällä mutta kuulisin mielelläni kommentteja puolueen ulkopuolelta. Mikä meni pieleen? Mitä voisi tehdä paremmin? Tunnistan kyllä itsestäni asioita, jotka voisin tehdä paremmin mutta silti kaikenlainen palaute on tervetullutta. Minulle saa antaa palautetta nimellä tai ilman.

Tämän kirjoituksen alla on kommentointimahdollisuus jonkin aikaa. Minulle voi lähettää myös viestiä muuten. Yhteystietoni löytyy täältä. Sivuiltani löytyy myös uutena Kysy ja kommentoi -osio, jossa voi aloittaa keskusteluja haluamastaan aiheesta. Mitä enemmän palautetta, ideoita tai kysymyksiä, sitä parempi.

Kuten yllä mainitsin, jatkan paikallispolitiikassa kuten ennenkin. En tee tätä itseni vuoksi. Koen, että on asioita, joita muut eivät tuo esille. Asioita voisi tehdä niin paljon fiksummin, edullisemmin ja tuloksellisemmin, jos olisi rohkeutta toteuttaa tarvittavia uudistuksia. Siilinjärvellä tarvitaan ilmaston ja luonnon puolustajia enemmän kuin koskaan. Tiedän, että niitä on Siilinjärvellä mutta paikallispolitiikassa ei juurikaan.

Lopuksi, toivotan kaikki vihreästä toiminnasta kiinnostuneet mukaan Siilinjärven vihreiden toimintaan. Tehdään Siilinjärvestä tulevaisuudessa vihreä kunta. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kiitos vielä antamastanne tuesta!

Aluepelastuslautakunta 27.1.2022

Vuorela-Toivala (Sorsasalo) pelastusaseman perustaminen

AVI on edellyttänyt epäkohtien korjaamista Vuorelan, Toivalan ja Sorsasalon palvelutason osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden paloaseman perustamista Sorsasaloon. Ehdotus on tilojen vuokraaminen osoitteesta Virranniementie 14 Sorsasalosta.

Sorsasalon asema toimii 0+2 vahvuudella 24/7 työaikamuodossa, jotta se vastaa Vuorela-Toivala-Sorsasalo ja 5-tien liikennealueen sekä AVI:n edellyttämiin tarpeisiin. Sinne tulee myös letkujen pesupaikka, mikä on tärkeä lisä. Uusi paloasema edellyttää kahdeksan uutta virkaa. Ajatus on, että puolet kustannuksista kattaa Siilinjärven kunta ja toinen puoli kustannuksista jakautuu kaikille maakunnan kunnille.

Lisätalousarvio

Lisätalousarviossa on yllä mainitun lisäksi varallaolon muutoksen vaatimia uusia palolaitoksia. Lisätalousarvio on reilut 900 000 euroa. Varsin selkeä ja välttämätön kokonaisuus.

Oikaisuvaatimus

Varkauden kaupunki on tehnyt oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä liittyen varallaolon kompensointiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan yksi päätöksentekoon osallistunut henkilö on ollut esteellinen. Näin ei missään nimessä ole.

Kokouksessa ei ole tällä kertaa mitään erityisen jännittävää.

Jos tulee herää kysymyksiä niin minuun voi olla yhteydessä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Muista äänestä tänään aluevaaleissa

Pohjois-Savossa sairastavuus on yksi maamme suurimmista ja meidän sote-kulut ovat Suomen korkeimpien joukossa.

Hyvinvointialueen valtuuston päätöksillä on merkitystä meidän

  • Hyvinvointiin,
  • Terveyteen,
  • Talouteen,
  • Turvaan.

Juuri siksi on tärkeää, että käytät ääntäsi.

Näissä vaaleissa on paljon ehdokkaita, joista valita. Varmasti löytyy jokaiselle sopiva ehdokas.

Muista käydä äänestämässä tänään!

Mukaan äänestämään tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Äänestyspaikkasi näet sinulle saapuneesta äänioikeusilmoituksesta. Oman äänestyspaikkasi voit kysyä myös vaalipalvelunumerosta 0800 9 4770 tai tarkastaa sen osoitteessa https://aanestyspaikat.fi/

Aluevaalit

Olen ehdokkaana tulevissa aluevaaleissa. Tässä tekstissä kokoan omia ajatuksiani hyvinvointialueen tärkeistä asioista. Kirjoitus voi päivittyä myös myöhemmin.

1. Valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta

Olen sitä mieltä, että valtuutetut eivät voi olla, pelkästään, oman kuntansa tai alueensa edunajajia. Se johtaa huonoihin, osaoptimoituihin, päätöksiin ja aiheuttaa myös huonoa ilmapiiriä. Valtuutetut tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta omilta seuduiltaan mutta päätökset on tehtävä koko hyvinvointialueen, ja sen asukkaiden, edun mukaisesti.

2. Nopea palvelun tarpeen arvionti

Kun asiakas kokee tarvitsevansa sote-palveluita, on hänen saatava kontakti palveluun nopeasti. Tämän kontaktin perusteella on kyettävä tekemään pikainen palvelun tarpeen arviointi. Tämän jälkeen, luonnollisesti, ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin, tarpeen vaatimassa ajassa. Kontakti ja palvelun tarpeen arviointi voidaan hyvin usein tehdä ilman fyysistä kontaktia joko netissä, puhelimen sovelluksella tai puhelinsoitolla. Usein voi olla, että asia ratkeaa jo tässä vaiheessa. Kontaktin saaminen ja jatkon ratkaiseminen pikaisesti on tärkeää toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vuoksi mutta myös siksi, että asiakkaan ei tarvitse jäädä epätietoisena itse pähkäilemään ongelman tai sairauden kanssa.

3. Ulkomainen työvoima

Hyvinvointialueen on syytä rakentaa heti alkuvaiheessa prosessi kuinka ulkomaista työvoimaa hankitaan hyvinvointialueen tehtäviin. On selvää, että kotimainen työvoima ei riitä kattamaan kasvavaa palveluntarvetta, kun väestö ikääntyy ja henkilöstöä eläköityy vauhdilla. Samalla on tietysti määriteltävä kuinka varmistetaan työvoiman riittävä ammattitaito ja kielitaito.

4. Pelastustoimen riittävät resurssit

Pelastustoimen palvelut ovat sellaisia, joita monikaan ei välttämättä tarvitse usein, mutta kun tarvitsee niin silloin on toimittava nopeasti. Pelastustoimi tuo myös turvallisuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen. On tärkeää, että pelastuspalvelut ovat riittävän kattavasti ja laajasti levittäytyneet koko hyvinvointialueen alueelle, jotta apu saapuu viivytyksettä paikalle.

5. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen

Ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointialueella että kunnilla on roolinsa. Tähän on rakennettava mutkaton ja toimiva yhteistyömalli, mikä palvelee asukkaita koko hyvinvointialueella.

Aluevaalien vaalikonevastauksia

Listaan tähän vaalikonevastauksiani. Tämä päivittyy sitä mukaan, kun vaalikoneita julkaistaan. Vastaukset saa auki klikkaamalla median nimeä. Vastaukset avautuvat uuteen ikkunaan.

Pohjois-Savon pelastustoimi hyvinvointialueella

Pelastustoimi siirtyy myös hyvinvointialueelle. Olen itse tällä hetkellä Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan jäsen. Pelastuspalvelut on noin 20 miljoonan euron osuus koko hyvinvointialueen taloudesta. Alle kaksi prosenttia mutta silti äärimmäisen tärkeä osa-alue.

Pelastustoimella on neljä merkittävää tehtävää

  1. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy,
  2. pelastustoiminta,
  3. väestönsuojelu ja
  4. varautuminen.

Helposti ajatellaan pelkkiä tulipaloja ja kolareita mutta pelastustoimi on hyvin paljon myös valvontaa, koulutusta, neuvontaa ja viestintää. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia.

Pelastustoimen budjetti on varsin pieni eikä siinä juuri ole varaa vähentää. Päinvastoin, menot kasvavat tulevina vuosina, kun varallaolo joudutaan järjestämään uudella tavalla. Entinen varallaolo-malli on todettu lainvastaiseksi. Päätimme asiasta viime syksynä. Päätöksen mukaan perustetaan uusia 24/7 paloasemia yhteensä seitsemän. Tätä varten tarvitaan 57 uutta virkaa Pohjois-Savon alueelle. Virkoja ei perusteta yhdellä kertaa, se ei olisi edes mahdollista.

Aluepelastuslautakunnassa toimiessani olen huomannut, että pelastustoimen taloudelliset resurssit halutaan turvata ja tästä poliittiset ryhmät vaikuttavat olevan samoilla linjoilla. Toki talouden haasteet ovat läsnä myös pelastustoimessa mutta luotan, että tähän rahat löytyy. Suurin haaste tulevina vuosina tuleekin olemaan henkilöstön riittävyys.

Jaksamisen sekä työkyvyn tukeminen ja vahvistaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta saamme pidettyä nykyisen henkilöstön ja houkuteltua uusia pelastajia Pohjois-Savoon. Uusi varallaolomallikin on rakennettu niin, että ne olisivat entistä houkuttelevimpia hakijoille.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannusten koostumus

Tässä tarkastellaan Pohjois-Savon sote-kustannuksia (€/asukas) suhteessa Manner-Suomen vastaaviin. Asukaskohtaiset kustannukset ovat helppo ymmärtää ja ne on helposti vertailtavissa. On hyvä huomioida, että kustannukset eivät kerro palvelun laatua.

Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa väestön rakenne, joten ne eivät välttämättä anna aina oikeaa kuvaa. Esimerkiksi, jos 10 asukkaan joukossa on yksi vanhus ja hänen palveluihin käytetään 5000 euroa niin tämä tekee 500 €/asukas. Toisessa 10 asukkaan paikassa voi olla viisi vanhusta ja heihin käytetään sama 5000 euroa per vanhus. Tämä tekisi yhteensä 25 000 euroa ja 2500 €/asukas.

Näistä puutteista huolimatta asukaskohtaiset kustannukset ovat yksi tarpeellinen indikaattori.

Pohjois-Savon sote-kustannukset vuonna 2020 olivat 4176 €/asukas, mikä oli 15 prosenttia korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen kallista meillä Pohjois-Savossa vaikuttaisi olevan kotihoito, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden hoito.

Osittain kustannusten eroja selittää Pohjois-Savon ikärakenne. Meillä yli 64-vuotiaita on n. 26 prosenttia väestöstä, kun se Suomessa on keskimäärin 23 prosenttia. Lapsien osuus Pohjois-Savon väestöstä taas on hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin.

On väitetty, että panostamalla perusterveydenhoitoon saaataisiin erikoissairaanhoidon kustannuksia pienemmäksi. Tämä vertailu ei tue väitettä, eikä korrelaatio näiden kahden välillä ole ollenkaan selvä laajemminkaan. Meillä molemmat kustannukset ovat korkealla tasolla, karkeasti viidenneksen korkeammat kuin Suomessa keskimäärin. Selkeä syy tälle on se, että meillä sairastavuus on muuta Suomea korkeampaa.

Suurimmat säästöt ovat myös saatavilla perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Kalleimpia kansansairauksia ovat

  • diabetes,
  • astma ja hengitystiesairaudet,
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet,
  • sydän- ja verisuonitaudit,
  • aivosairaudet
  • muistisairaudet,
  • mielialasairaudet sekä
  • syövät.

Pitäisi mielestäni keskittyä hoitamaan näitä sairauksia erityisen tehokkaasti ja ns. pienemmät vaivat tulisi saada hoidettua nopeutetulla prosessilla niin, että näille vakavammille jää enemmän aikaa. Pahetessaan kansantaudit aiheuttavat entistä enemmän hoitoa ja kustannuksia. Siksi niihin on tartuttavat ajoissa ja hoidettava kunnolla.

Pidemmällä aikavälillä kansantauteja on ehkäistävä, koska niitä on monelta osin mahdollista ehkäistä paremmilla elintavoilla. Kansantautien riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, alkoholi, verenpaine sekä suun terveys. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa yksilö itse mutta myös yhteiskunnan tasolla. Tarvitaan tutkimusta, valistusta ja ennaltaehkäiseviä toimia. Kansantautien sairastavuuden vähentäminen toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

Hyvinvointialueen demokratia

Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole järin innostuneita uusista vaaleista ja hyvinvointialueista. Ilmassa on hieman epäluuloa ja pelkoa, että byrokratia lisääntyy ja kulut kasvavat. Pahimmassa tapauksessa näin voisi käydäkin. Paljon riippuu siitä, ketä valtuustoihin äänestetään.

Hyvinvointialueilla on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa pelot ja epäluulo vääriksi. Hyvinvointialueet voivat uutena toimijana uudistaa palveluntuotannon ja hallinnon sekä ottaa käyttöön uudenlaisia vaikuttamisen tapoja. Näin voidaan vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Itse olen valmis ajattelemaan kaiken uudella tavalla. Se ei tarkoita, että maailma mullistuisi yhdellä kertaa vaan pikku hiljaa.

Nykyisen kaltaiset vaalit ovat olleet vaikuttamiskeino jo toistasataa vuotta mutta nykymaailmassa se ei pelkästään riitä. Ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on alueille ja koko yhteiskunnalle valtava voimavara, sanoi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Millä tavalla osallistumista voitaisiin lisätä?

Asukkailta tulisi tiedustella säännöllisesti mielipiteitä tulevista muutoksista ja asiakastyytyväisyydestä. Sisä-Savon kunnissa on testattu robottipuheluita. Kokeilussa robotti soitti kuntalaisille ja kysyi kuntaan liittyviä asioita. Tämän voisi ottaa kokeiluun myös koko maakunnassa. On paljon sote- ja pelastusalan kysymyksiä, joista robotti voisi kysellä puhelimitse. Ehkä robottipuheluiden antia voisi käyttää myös palveluntarpeen ennustamiseen.

Asiakas-/asukaspaneeleja voisi myös käyttää aktiivisesti. Paneelit voisi keskittyä johonkin tiettyyn palvelualueeseen ja sen kehittämiseen tai se voisi olla alueellinen toimija. Lopulliset päätökset tekee aina valtuusto mutta paneelit toisivat erityistä asiantuntemusta ja asiakasnäkemystä päätöksentekoon.

Näillä parilla esimerkillä jo voitaisiin parantaa ihmisten kuulemista. Maailmalla on tehty pilvin pimein demokratiaa uudistavia ja vahvistavia kokeiluja. Meidän tulee vaan löytää niistä meille toimivimmat ja sopivimmat. Miksei myös keksittäisi itse uusia vaikuttamisen keinoja?

Demokratiaa tulee vaalia ja kehittää. Muuten se, ennen pitkää, kuolee. Ihmiset kaipaavat enemmän vaikutusvaltaa ja osallisuutta. Äänestäminen neljän vuoden välein ei enää riitä.