Siilinjärven uusi strategia

Siilinjärvi on onnistunut toteuttamaan strategiansa päätavoitetta, kasvua, huonosti jo kahden valtuustokauden ajan. Siilinjärven väkiluku on ollut laskussa vuoden 2015 jälkeen, eli jo kymmenen vuotta. Nyt alkuvuosi 2025 on ennakkotietojen mukaan ollut kasvua mutta pari kuukautta ei muuta viimeisen kymmenen vuoden trendiä. Edelleen monet luottamushenkilöt puhuvat Siilinjärvestä kasvukuntana vaikka tämä ei ole totta.

Syitä voi olla useita mutta iso trendi on kuitenkin väestön keskittyminen isompiin kaupunkeihin sekä etelään. Tämän trendin ohessa suurten kaupunkien kehyskunnat ovat monessa paikassa myös hyötyneet väestönkasvusta. Näin ei kuitenkaan ole enää käynyt Siilinjärvellä.

Kasvu voi olla edelleen ihan pätevä strateginen tavoite mutta se edellyttää kuitenkin merkittäviä muutoksia kunnan toimintaan. Päättyvällä valtuustokaudella Siilinjärvi kohensi merkittävästi viestintää ja markkinointia. Markkinointia on tehty jo jopa siinä määrin, että se alkaa mennä jo falskin puolelle. Esimerkiksi kunnan hyvän ja laadukkaan opetuksen mainostaminen on mielestäni hieman kyseenalaista, kun oppilaat saavat vain lainmukaisen vähimmäismäärän opetusta ja opetusmateriaaleistakin pihistellään viimeiseen senttiin.

Seuraavassa listaan muutamia mielestäni tärkeitä asioita, joihin Siilinjärven olisi keskityttävä tulevina vuosina. Aiheet ovat mielestäni oleellisia riippumatta siitä onko kunnan strateginen tavoite kasvaa vai ei.

Maankäyttö ja kaavoitus

Ykkösasia on mielestäni kirkonkylän kehittäminen kaupunkimaisemmaksi. Kirkonkylälle tarvitaan enemmän ja tiiviimpää asumista. Jos Siilinjärvelle halutaan enemmän palveluja se edellyttää, että palveluille on käyttäjiä. Suurempi asukasmäärä palveluiden äärellä houkuttelee myös liiketoimintaa. Viihtyisyyttä, liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä täytyy lisätä. Juuri valmistunut opinnäytetyö Siilinjärven keskustan kehittämisestä vaikuttaa erittäin hyvältä.

Yaran kaivosten laajentuminen tulee estää. Yaran mukaan nykyiset kaivokset riittävät kaivostoiminnan jatkamiseen vuoteen 2035. Tämän jälkeen kaivostoiminta, ja ympäristön tuhoaminen, saa mielestäni loppua. Yaran tehtaat voivat jatkaa toimintaansa edelleen. Yhtiön kannattaisi käyttää investoinnit ravinteiden kierrättämisen kehittämiseen ja tehtaiden uudistaminen tätä tarkoitusta varten olisi tulevaisuuden kannalta kestävämpi ratkaisu.

Opetus

Perusopetuksen laatua ja määrää tulee kasvattaa. On minusta todella surullista, että nykyiset peruskoululaiset eivät esimerkiksi voi opiskella uusia kieliä. Myös matematiikka, äidinkieli ja liikunta tarvitsisivat lisää tunteja. Strategiassa tulisi sitoutua kasvattamaan opetuksen määrää tulevina vuosina. Oppilasmäärä vähenee Siilinjärvellä ja tämän tulisi tuoda säästöjä. Säästyneet rahat voisi käyttää esimerkiksi opetuksen määrän kasvattamiseen. Opetukseen panostamalla saamme luotua katetta jo markkinoidulle hyvälle opetukselle.

Liikunta ja kulttuuri

Liikuntaan on Siilinjärvellä panostettu hyvin jo vuosia. Nyt tärkeitä kohteita ovat liikuntahallin toteuttaminen ja Fontanellan peruskorjaus. Toki nykyinen taso liikuntapalveluissa on samalla ylläpidettävä.

Kulttuuriin Siilinjärvi ei ole paljon taloudellisesti panostanut. Siitä huolimatta kulttuuritoimi on kyennyt tekemään paljon pieniä tekoja. Strategiaan tulisi nyt kirjata suunnitelma kuinka kulttuuritoimintaa kasvatetaan Siilinjärvellä tulevina vuosina. Kunnan monipuolinen oma kulttuuri vahvistaa kunnan identitettiä sekä luo hyvinvointia ja vetovoimaa.

Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta

Siilinjärvellä metsiä on suojeltu äärimmäisen vähän. Hakkuiden rajoittaminen kunnan metsissä ja suojelun lisääminen on selkeä tavoite kuntastrategiaan. Tämän lisäksi Siilinjärven pinta- ja pohjavedet voivat moninpaikoin huonosti. Jotta voimme jatkossakin nauttia puhtaasta uima- ja juomavedestä, on vesien tilan parantamiseen laitettava lisää voimavaroja.

Ilmastonmuutos on edelleen koko ihmiskunnan suurimpia riskejä. Siilinjärvenkin on määrätietoisesti edettävä kohti hiilineutraaliutta ja samaan aikaan on valmistauduttava sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Elinkeinopoltiikka

Siilinjärven elinkeinopolitiikka oli päättyneellä kaudella todella heikkoa eikä uutta ole onnistuttu kehittämään. Pohjois-Savossa on kymmenittäin vihreän siirtymän hankkeita joko valmistunut, rakenteilla tai suunnitteilla. Yksikään niistä ei ole Siilinjärvellä. On ehdottoman tärkeää alkaa tekemään töitä hankkeiden houkuttelemiseksi Siilinjärvelle.

Yhteistyö

Tulevaisuuden Siilinjärvelle on entistä tärkeämpää yhteistyö naapurikuntien, varsinkin Kuopion kanssa. Periaatteellinen Kuopion vastustaminen on syytä unohtaa. Yhteistyö esimerkiksi teknisten palveluiden saralla voisi tuoda toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Yhteistyömahdollisuuksia myös sivistypalveluiden puolella löytyy varmasti.

Vastaukseni Uutis-Jousen kyselyyn Fontanellasta

Uutis-Jousi teki jutun Fontanellaan liittyen ja annoin siihen vastaukseni (UJ 20.3.2025). Koska artikkeliin ei ole mahtunut koko vastaukseni, jaan vastauksen alla.


VASTAUS: Henkilökohtaisesti olen peruskorjauksen kannalla. Rakennuksena Fontanella on vasta reilut 30 vuotta, joten sillä on elinkaarta vielä jäljellä. Suurin osa Suomen kylpylöistä ja uimahalleista on Fontanellaa vanhempia. Tekniikka alkaa olemaan vanhaa ja siksikin peruskorjaus on välttämätön. Tämän lisäksi Fontanella on rakennuksena omaperäinen, ei tylsä. Siilinjärvi tarvitsee omaperäisyyttä. Minusta on surullista, että satavuotias Siilinjärvi näkyy varsin vähän rakennuksissa. Rakennukset puretaan nuorina mieluummin kuin korjataan. Se on vastoin kestävää kehitystä ja vastoin voimassa olevaa kuntastrategiaa.

Fontanella palvelee sekä siilinjärveläisiä että ulkopaikkakuntalaisia. Fontanella mahdollistaa monipuolisen vedessä liikkumisen kaiken ikäisille myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita varsinaisesta kuntouinnista. Eikä Fontanella ole pelkästään kylpylä. Siellä on mm. kuntosali, keilaradat sekä arvostetut squash-kentät. Fontanella on kaikkinensa todella pidetty paikka kuntalaisten keskuudessa. On epätodennäköistä, että uusi tulisi olemaan yhtä monipuolinen liikuntakeskus.

Haluan vielä sanoa, että omistajana kunta on toiminut varsin huonosti Fontanellan suhteen. Asian kanssa jahkailu ei ole hyväksi kiinteistölle, Fontanellan liiketoiminnalle tai kiinteistön muille vuokralaisille. Puhumattakaan kylpylän työntekijöistä, joille jahkailu aiheuttaa epävarmuutta.


Kuntavaalien kysymykset, joilla todella on merkitystä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati ”oikeat” kysymykset kuntavaaleihin. Tässä vastaukseni niihin.

Kun koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle taloudellisesti kestävän koon, miten opetus järjestetään?

Oppilaspaikkoja on vähennettävä. Se on kuitenkin tehtävä niin, että minkään alueen lapsille ei tule kohtuuttoman pitkä koulumatka. Siilinjärvellä oppilasmäärä on vähenemässä ja minusta loogisin ratkaisu olisi jättää Kasurilan koulu uusimatta. Siilinlahden koulu on varsin lähellä Kasurilaa ja muitakin kouluja säännöllisen joukkoliikenteen tavoitettavissa.

Rahoittaako kunta yhteiskuntaorientaatiota ja suomen kielen koulutusta myös työperusteisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille?

Kyllä ehdottomasti. Kunnan tavoitteena pitää olla se, että maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti yhteiskuntaan eikä se tapahdu itsestään. Kunnan rooli tässä merkittävä.

Investoiko kunta infraan, joka vähentää yleistyvien rankkasateiden ja myrskyjen muodostamia (hulevesi)tulvariskejä?

Tällä hetkellä asiaan ei suurta painoa laiteta, vaikka pitäisi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on oleellinen kunnan tehtävä.

Tarjoaako kunta kiinnostavaa kulttuuria ja taiteen perusopetusta?

Siilinjärvi tarjoaa hyvin vähän ja kulttuuritarjontaa tulisi lisätä. Kulttuuri luo veto- ja pitovoimaa, uutta henkeä ja innovaatioita. Kulttuurin positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkittu tosiasia. Siilinjärveä pidetään rumana ja yksi syy voi olla se, että Siilinjärvi on vähän kasvoton ja hengetön. Monipuolisella kulttuuritarjonnalla tähän voitaisiin saada muutos.

Mitä halutaan verottaa: omaisuutta vai työntekoa?

Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteistöveroja voisi nostaa merkittävästi, erityisesti maapohjan verotusta. Vastaavasti kunnan tuloveroa voisi laskea. Tarkoitus ei ole kasvattaa verotuloja. Kiinteistöverolla on taloustieteen mukaan selvästi vähemmän haitallisia kannustinvaikutuksia kuin työn verotuksella.

Ja lopuksi: mihin päättäjät sitoutuvat vai sitoutuvatko mihinkään?

Sitoudun edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia päätöksiä. Haluan, että kunta tarjoaa verorahoille tarpeeksi vastinetta. Mielestäni tärkeää ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen hyvä laatu sekä monipuolinen liikunta-, urheilu- ja kulttuuritarjonta. Kuntaa kannattaa kehittää nykyisiä asuinalueita tiivistämällä, jotta metsää ja muuta luontoa säästyy. Se on taloudellisestikin järkevintä, kun ei tarvitse rakentaa niin paljon uutta infraa.

Kuinka liikuntaa voidaan lisätä kunnissa?

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. UKK-instituutin vähimmäisliikuntasuositus on 2 tuntia 30 minuuttia viikossa sykettä kohottavaa tai 1 tunti 15 minuttia hengästyttävää liikuntaa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Liian vähäinen liikunta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle mm. vammoina, kansansairauksina ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Rahat kustannusten kattamiseen kerätään viime kädessä kansalaisilta veroina tai muina maksuina. UKK-instituutin laskurin mukaan Siilinjärven kunnan liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 5,5 miljoona euroa vuodessa ja Suomen osalta 1,4 miljardia euroa. Maamme SOTE-kustannukset kasvavat pelkästään ikääntymisen vuoksi hurjaa vauhtia. Liikkumisen lisäämisellä voitaisiin hillitä kustannusten kasvua ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

Mitä kunta voi tehdä liikkumisen lisäämiseksi?

Arkiliikunnan lisääminen – Kattavat kevyen liikenteen väylät ja turvallinen liikenneverkosto edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Erityisesti lapsille ja liikuntarajoitteisille ihmisille heikko liikennesuunnitelu aiheuttaa vaaratilanteita ja vähentää liikkumista. Kunnolliset pyöräparkit mahdollistavat pyöräilyn, kun ei tarvitse pelätä pyörän varastamista. Siilinjärvellä epäsuosittu, mutta järkevä, toimenpide on autojen parkkipaikkojen vähentäminen. Jokaisen kaupan eteen ei tarvitse päästä autolla vaan kauppoihin voi kävellä etäämmältäkin. Samalla vapautuu tilaa ihmisille, asumiselle ja liiketoiminnalle. Myös hyvä joukkoliikenteen tarjonta lisää arkiliikuntaa, koska usein joukkoliikenteen käyttöön sisältyy myös lyhyitä matkoja kävellen tai pyöräillen.

Harrastaminen – Monipuolinen ja kattava liikuntapaikkojen verkosto on omiaan lisäämään liikkumista niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin osalta. Erityisen hyödyllisiä ovat lähiliikuntapaikat. Siilinjärvellä tilanne tämän osalta on varsin hyvä ja paikat kannattaa pitää hyvässä kunnossa jatkossakin. Urheiluseurojen tukeminen esimerkiksi maksuttomilla harjoituspaikoilla on tehokas tapa pitää harrastamisen kustannuksia kurissa. Sisäliikuntahalli on Siilinjärvellä investointilistalla ja toivottavasti se saadaan lähivuosina rakennettua.

Koulut – Liikunnalliseen elämäntapaan oppiminen alkaa jo lapsena. Vanhemmilla on oma tärkeä roolinsa liikkumiseen rohkaisemisessa mutta myös koulujen toiminta on tärkeää. Yksi suoraviivainen keino on liikuntatuntien lisääminen, mitä kannatan vahvasti. Sitäkin tärkeämpää on mielestäni liikuntatuntien sisältö. Koululiikunnan on oltava hauskaa ja mielekästä. Liikunnan ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain liikuntatunteihin. Monia asioita voi opettaa myös muualla kuin luokkahuoneessa istuen. Oppitunteja voisi enemmän järjestää esimerkiksi ulkona. Välituntien pituutta lisäämällä lasten liikkuminen lisääntyy kuin itsestään. Siilinjärvelläkin käytössä oleva harrastamisen Suomen malli mahdollistaa liikkumisen koulupäivän päätteeksi koululla. Tarjonta siinä on kuitenkin valitettavan suppea.

Tärkein ja vaikuttavin toimenpide on mielestäni arkiliikunnan lisääminen. Kunta voi omilla toimillaan ohjata fiksumpaan ja terveellisempään liikkumiseen autoilun sijaan tai sen oheen.

Lisää liikuntaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus lisää riskiä monille kansansairauksille ja UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli kolme miljardia euroa. Liikunnan hyödyt ovat mittavat. Sen ansiosta olemme terveempiä ja toimintakykyisempiä. Liikunta luo yhteisöllisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Arkiliikunta vähentää myös ympäristökuormitusta.

Kansanterveyden kannalta tärkeintä on riittävä liikunta arjessa mutta yhteiskuntamme ei kannusta liikkumaan riittävästi. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle 10 kilometriä. Miksei lyhyitä matkoja tehtäisi jalan tai pyörällä? Kävely ja pyöräily vähentäisi liikkumattomuuden ongelmia jo merkittävästi.

Kunnat ja kaupungit ovat heränneet kehittämään kevyttä liikennettä. Valtion vuoden 2023 liikennebudjetista kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on varattu vain 3,5 miljoonaa euroa, mikä on aivan liian vähän. Kevyen liikenteen osuutta liikennebudjetista tulisi kasvattaa merkittävästi seuraavalla kaudella.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen alkaa jo lapsena. Varhaiskasvatuksessa liikutaan leikkien ohessa. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä mutta ei riittävä toimenpide. Ohjattua, ja myös omaehtoista, liikuntaa on tarve lisätä kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Varsinkin peruskoulun alaluokilla liikuntatuntien määrää voisi lisätä. Koululiikunnan tulee olla liikkumiseen rohkaisevaa ja positiivista toimintaa. En ole edes varma onko sitä tarve arvioida numeroin.

Urheiluseurojen rooli lasten liikuttajina on myös merkittävä mutta suurella osalla seuroista resurssit ovat vaatimattomat. Liikunnan rahoitus valtion budjetissa on noin 150 miljoonaa euroa mutta se ei mielestäni näy riittävästi urheiluseuroissa asti. Rahoituksen taso on säilytettävä mutta tukea tulisi kohdentaa enemmän seurojen toimintaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen 10 vuoden aikana rajusti ja tukea tulisi varsinkin kohdentaa kustannusten kohtuullistamiseen.

Liikunnan lisääminen on varmasti yksi helpoimmista keinoista pienentää sote-menojen kasvupainetta ja tuottaa säästöjä valtiontaloudelle. Liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita valtion budjetin kasvattamista mutta budjetin rahoja on suunnattava uudella tavalla. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin kuin säästettyjä euroja. Liikunta on ennen kaikkea hauskaa.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tämä ei ollut alunperin suunnitelmissani mutta nyt koen, että Suomen tämänhetkisessä tilanteessa minulla voisi olla tarvittavaa osaamista ja näkemystä. Ehdokkuus tuli eteeni varsin nopeasti mutta minulla on varsin selkeät painotukset, mitä tulevalla hallituskaudella pitäisi ainakin saada aikaan. Alla lyhyesti:

  1. Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Talouden tasapaino saavutetaan 8-10 vuoden aikana. Suomeksi sanottuna menoja on leikattava. Samalla, kun taloutta sopeutetaan, taloutta on myös uudistettava tehokkaammaksi, joustavammaksi ja työntekoon kannattavammaksi. Edistetään talouden rakennemuutosta vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävällisemmäksi markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
  2. Sopeuttamista tuskin voidaan tehdä pelkästään menoja leikkaamalla vaan myös tuloja on lisättävä. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan työn ja yrittämisen verotusta ja siirretään verotusta haitta- ja kulutusveroihin. Myös esimerkiksi kiinteistöveron minimitasoa kannattaisi nostaa.
  3. Talouden sopeutus edellyttää priorisointia, koska kaikkialta leikkaaminen vain näivettää. Suomen menestys perustuu osaamiseen ja siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
  4. Toinen priorisoinnin kohde on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunta. Puhdas teknologia ja puhtaan teknologian tuotteet ovat Suomelle merkittävä vientisektori, ja se voi olla sitä entistä suuremmin tulevaisuudessa kunhan teemme oikeita ratkaisuja. Tämä tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja työtä.
  5. Koska liikunnan ja urheilun ennaltaehkäisevä ja parantava vaikutus ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on merkittävä, panostaisin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Harrastamisen hinta on kasvanut vuosi vuodelta ja on tehnyt harrastamisen jo toisille mahdottomaksi. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Näiden ongelmien korjaamiseksi on aika löytää ratkaisuja.

Kirjoittelen näistä ja varmasti muistakin aiheista seuraavien viikkojen aikana lisää.

Valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoro 23.5.2022

Maanantain valtuuston kokouksessa käsiteltiin vuoden 2021 tilinpäätös ja siihen liittyen pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Nostin puheenvuorossani esille, että talous on tiukka mutta tulevaisuus näyttää hieman paremmalta kuin vielä jokunen aika sitten. Taloustilanteen lisäksi nostin esille muutamia positiivisia asioita viime vuodesta sekä tulevia haasteita. Alla kirjoittamani puheenvuoro kokonaisuudessaan ja kokouksen asiat löytyy täältä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Paljon on jo sanottu, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet erikoisia koronan vuoksi. Viime vuonna kansantalous palautui kasvuun edellisen vuoden kuopasta mutta pandemia aiheutti kuitenkin kustannuksia sekä toiminnallisia haasteita. Haasteita oli myös kunnan talouden ennustamisessa. Epävarmuudesta varoitettiin jo alkuvuodesta mutta ennusteiden heikko osumatarkkuus ei ollut vain viime vuoden ongelma.

Vastaavanlaisia heikon ennustamisen vuosia Siilinjärvellä on ollut useita ja tästä olen myös maininnut useammin kuin kerran. Siitä huolimatta mainitsen taas. Jatkuvat pieleen menneet ennusteet vähentävät niiden uskottavuutta ja vaikeuttavat kunnanvaltuuston päätöksentekoa. Ne voivat jopa johtaa vääriin päätöksiin. Siksi niiden olisi syytä olla parempia.

Suomen hallitus on tietoisesti valinnut sellaisen linjan, että se on ottanut vastaan suurimman taloudellisen iskun koronasta kuntien ja yksityisen sektorin puolesta. Valtio on jakanut tukea ja avustuksia avokätisesti nyt kaksi vuotta. Käytännössä se on tarkoittanut, että valtio on velkaantunut voimakkaasti kuntien puolesta.

Tämä näkyy myös meillä Siilinjärvellä. Ilman valtion avokätisyyttä tilinpäätös ei näyttäisi näin hyvältä. On todennäköistä, että yhtä avokätinen linja ei jatku enää kauaa ja siksi tähän tilanteeseen ei kannata tuudittautua.

Sanoin joskus, että meillä pitäisi olla 5-10 M€ ylijäämää puskurina talouden heilahteluja varten. Tilanne on nyt sen suhteen kohtuullinen. Kunnalla on n. 6 M€ kertynyttä ylijäämää, konsernilla n. miljoonan vähemmän. Tällä ylijäämällä kestetään yksi oikein surkea vuosi tai 2-3 huonoa vuotta.

Nyt ei kuitenkaan ole varaa löysätä otetta vaan kulut on kyettävä pitämään kurissa. Onneksi valtiovarainministeriön huhtikuinen kuntien painelaskelma näyttää Siilinjärven osalta paremmalta kuin mitä viime syksyinen laskelma oli. Huhtikuun laskelmassa Siilinjärven nokka näyttäisi pysyvän pinnalla vuosina 2023-2026. Olisi mielenkiintoista kuulla, talousjohtajan näkemys kunnan talousnäkymistä tuoreimman painelaskelman pohjalta. Itselle se ainakin antoi toivoa. Voi olla, että selviämme tulevista vuosista, kunhan teemme fiksuja päätöksiä.

Tiukasta taloudenpidosta huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, on tärkeää korostaa myös henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Poissaolojen vähentäminen pitäisi olla ns. matalalla roikkuvia hedelmiä, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sairauspoissaolot per henkilö ovat kuntien keskimääräistä alhaisemmat mutta määrä ei ole kehittynyt toivotunlaisesti. Tapaturmista johtuvat poissaolot ovat todella korkeat. Toimenpiteitä on tehty ja ymmärrän, että tulokset paranevat hitaasti mutta on syytä varmistaa onko tehty tarpeeksi ja oikeita asioita. Onko johto ja henkilöstö sitoutunut jatkuvaan parantamiseen? Tämän lisäksi rekrytointihaasteet ovat laajat. Hakijoiden määrä per työpaikka on ollut jo useamman vuoden synkässä laskussa. Tähänkin olisi löydettävä uusia ratkaisuja.

Korona on vaikuttanut myös muuttoliikkeeseen. Ihmisiä on muuttanut suurista kaupungeista pois ja Siilinjärvikin sai osaltaan pientä väestönkasvua. Vielä ei voida sanoa oliko muuttoliikkeen muutokset kuinka pysyviä. Voi hyvin olla, että tilanteen laannuttua entinen trendi jatkuu, vaikka etätyön tekeminen onkin lisääntynyt.

Työpaikkojen määrä väheni, tai pysyi samana, riippuu miltä sivulta tilinpäätöstä lukee. Työpaikkojen vähenemisestä ei saa tulla trendiä. Työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen on monella tapaa elintärkeää Siilinjärvelle ja siihen on löydettävä keinoja.

Seuraavassa haluan nostaa muutaman edistysaskeleen viime vuodelta.

Siilinjärvi ja Kuopio yhdistyi yhdeksi vyöhykkeeksi joukkoliikenteessä. Tämä helpottaa arkea ja vapaa-aikaa molemmin puolin Siilinjärven ja Kuopion rajaa. Todella hienoa, että tämä saatiin vihdoin toteutettua.

Viime vuonna hyväksyttiin myös kunnan ilmasto-ohjelma. Se on hyvä alku elintärkeille toimille. Nyt päästövähennyksiä on alettava toteuttamaan mitä pikimmiten. Päästöjen vähentämisen lisäksi ohjelmassa on lause: “Tulevaisuudessa kunnan omille metsille laaditaan metsänhoitosuunnitelma, jossa huomioidaan metsien hiilinieluvaikutukset, ympäristönsuojelu sekä biodiversiteetin edistäminen.”

Toivottavasti tämä “TULEVAISUUDESSA” termi on saanut jo täsmällisen aikamääreen ja toivottavasti se on vähintään tämän valtuustokauden aikana.

Ammattimaisille väärinymmärtäjille selvennykseksi, että tällä ei varmasti olla kieltämässä kaikkia hakkuita Suomessa eikä edes Siilinjärven kunnan mailla.

Nykyinen maailmantilanne ja korkeat energian hinnat kannustavat myös osaltaan energiatehokkuuteen ja päästöttömän energian käyttöön. Tämä on syytä ottaa huomioon entistä enemmän tulevissa investoinneissa.

Digitalisaation saralla on edetty hyvin. Edistystä on tapahtunut niin kunnan sisäisissä toimissa kuin myös sähköisten palveluiden osalta. Yhtenä esimerkkinä Siilinjärvi-sovellus. Sitä voisi mainostaa ja hyötykäyttää jo enemmän.

Digitalisaatio näkyy ajan myötä toiminnan tehokkuutena ja parempana palveluna asukkaille. Samaan aikaan tietoturvaa ja tietosuojaa on parannettu. Tietohallinnon palveluiden ulkoistaminen ja digijohtajan tehtävä ja valinta ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

Siilinjärvi on panostanut viime vuosina hyvin ulkoliikuntapaikkoihin ja niiden parantamiseen. Ne ovat kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta helposti saavutettavia ja edullisia tapoja liikkua ja tästä syystä erinomaisia investointikohteita. Uudet kuntoportaat ja koulujen lähiliikunta-alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yhtenä, yksittäisenä, kehitystoiveena olisi kuitenkin kattavammat ja selkeämmät opastekyltit Patakukkulalle.

Nyt Siilinjärven, ja oikeastaan koko Kuopion seudun, haasteena on sisäliikuntatilojen riittämättömyys. Olemme jo hyvässä vauhdissa sisäliikuntahallin osalta Siilinjärvellä ja toivottavasti se saadaan lähivuosina maaliin asti. Käyttäjiä sille varmasti riittää.

Tarkkaa kulujen hallintaa sekä investointeja ja uudistumista. Samaan aikaan meillä on edessämme ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jotka vaativat toimenpiteitä nekin. Ei ole helppo yhtälo, mutta näihin kaikkiin vaatimuksiin meidän on vastattava ja tehtävä osamme.

Paikalleen ei voi jäädä. Työ on jo aloitettu tällä valtuustokaudella ja toivottavasti se etenee jatkossakin päättäväisesti ja rohkeasti. Fiksuja ja kestäviä valintoja.

Kiitokset kaikille vihreän valtuustoryhmän puolesta viime vuodesta. Vihreä valtuustoryhmä tukee päätösehdotusta.

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.