Kunnan ilmasto-ohjelmaan ryhtiä

(Julkaistu Uutis-Jousessa 20.5.2021)

Siilinjärven kunnalle tehdään ilmasto-ohjelmaa. Ohjelma kuvaa nykyiset päästölähteet sekä arvion vuoden 2035 tilanteesta. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne (32 prosenttia kunnan päästöistä), maatalous (20 prosenttia) ja lämmitys (18 prosenttia). Ohjelman arvion mukaan kunnan päästöt puolittuvat 2018-2035 aikana mutta päästöt olisivat vuonna 2035 vielä 77,9 tuhatta tonnia.

Globaalisti vaadittavat päästövähennykset kiristyvät vuosi vuodelta. Päästövähennysten lykkääminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja uhkaa ihmisten elinolosuhteita. Siksi päästöjen vähentämisessä kannattaa olla aktiivinen nyt.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä kunnan toimilla on merkittävä vaikutus. Joukkoliikennettä on edistettävä pitämällä hintataso kilpailukykyisenä sekä reitit ja vuorovälit kattavina. Yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä siihen, että asuminen ja työssäkäynti olisi mahdollista kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan tavoitteena pitää olla, että yhä useammalla olisi mahdollisuus autottomaan elämään. Ei pakottamalla vaan mahdollistamalla.

Saneeraus- ja uudisrakentamisen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee. Energian käytössä on siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin niin lämmityksen kuin sähkönkin osalta.

Metsillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnan tulee tavoitella hiilinielujen jatkuvaa ja järjestelmällistä kasvattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän ja harkitumpia hakkuita kunnan metsissä.

Siilinjärven ilmasto-ohjelmaan tarvitaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta. Iisalmen tavoite on hiilineutraalikunta vuonna 2035. Miksei myös Siilinjärvi voisi tavoitella samaa?

Kotihoidontuen kuntalisä

Kotihoidontuen kuntalisä lakkautettiin Siilinjärvellä vuonna 2014. Uutis-Jousen vaalikoneen perusteella 62 prosenttia ehdokkaista haluaisi ottaa kotihoidontuen kuntalisän takaisin käyttöön. Kustannukset tästä olisi, sivistysjohtajan arvion mukaan, 180 000-450 000 euroa. Tämä on luonnollisesti pois jostain toisaalta tai on katettava korkeammilla veroilla.

Kotihoidontuen kuntalisä ei olisi järkevää rahankäyttöä Siilinjärven tilanteessa. Kuntalisä on ymmärrettävä työkalu voimakkaasti kasvavissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa päivähoitopaikkojen lisääminen ei pysy kasvun vauhdissa. Siilinjärvellä ei sellaista ongelmaa tällä hetkellä ole, eikä sitä ole näkyvissäkään.

Laadukas varhaiskasvatus on lapselle eduksi. Tutkimusten mukaan päiväkodissa varhain aloittaneet lapset menestyvät paremmin koulussa ja kouluttautuvat todennäköisemmin pidemmälle. Varhaiskasvatus edistää myös lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymistä.

Vanhemmille lasten varhaiskasvatus mahdollistaa työssäkäynnin ja perheille paremman toimeentulon. Työssäkäynti näkyy myös suurempana eläkekertymänä. Kunnalle työssäkäyvät vanhemmat tuovat verotuloja.

Jos kunnan varhaiskasvatuspalveluilla olisi ylimääräistä rahaa 180 000-450 000 euroa, sille olisi hyödyllisempiäkin käyttökohteita kuin kotihoidontuen kuntalisä. Kotihoidon sijaan rohkaisisin ohjaamaan lapset entistä enemmän päivähoitoon esimerkiksi päivähoitomaksujen tasoa laskemalla.

Valtuustokausi 2021-2025

Tässä tekstissä käyn läpi mitä asioita pidän tärkeänä tulevalla valtuustokaudella.

Nyt jo vaaliteemaksi noussut Yaran laajentumissuunnitelma on varmasti asia, mikä keskusteluttaa. Tästä olen jo kirjoittanut ja teksti löytyy täältä. Kantani on tältä osin selvä, vaikka perusteluja laajentumisen vastustamiseksi on enemmänkin kuin kirjoitukseeni mahtui. Esimerkiksi Jääskeläisen Heikin hyvä kirjoitus löytyy täältä.

Toisin kuin ehkä jotkut muut ehdokkaat uskottelevat, Siilinjärven kunnan talous on todella huolestuttavassa tilassa. Nykyisen taloussuunnitelman perusteella vuoden 2022 lopussa kunnan kumulatiivinen alijäämä taseessa olisi noin -6,4 M€ ja edelleen vuoden 2023 lopussa jo -12,1 M€.

On valtava työ saada kunnan talous tasapainoon. Jos siinä ei onnistuta, on edessä ns. kriisikuntamenettely ja käytännössä tämä tarkoittanee pakkoliitosta Kuopioon.

Samaan aikaan, kun painitaan hankalien talouslukujen kanssa, meidän on kyettävä ja uskallettava uudistaa kuntaa. Tarvitsemme elävämmät keskustat sekä kirkonkylälle että Vuorelaan. Parkkitilaa Siilinjärvellä on turhankin paljon ja sitä tilaa voisi ottaa käyttöön esimerkiksi asunnoiksi. Toki, myös muita asuinalueita on uusittava viihtyisämmiksi. Liikuntapaikkoja ja leikkipuistot tulisi olla saavutettavissa kävellen tai pyörällä.

Uudistuttava on myös palveluiden tuottamistavoissa. Palveluita on kyettävä tuottamaan edullisemmin ja digitaalisemmin. Talousahdingosta johtuen voi olla, että palvelutasostakin joudutaan tinkimään. Mielestäni tämä on rehellistä myöntää.

Kunnassa on myös suuri tarve liikuntatiloista. Meidän tulee löytää ratkaisu kuinka uusi liikuntahalli saadaan kuntaan Yara-areenan tilalle. Itse pitäisin parhaana vaihtoehtona sitä, että etsittäisiin yksityinen toimija rakentamaan ja ylläpitämään hallia. Kunta voisi sitoutua hankkimaan sovitun määrän vuoroja hallista.

Viime kaudella teimme vihreän valtuustoryhmän toimesta valtuustoaloitteen pormestarimallin selvittämisestä kunnan johtajmisjärjestelmäksi. Valitettavasti muilla ryhmillä ei ollut rohkeutta edistää asiaa. Luottamushenkilöiden roolin vahvistamiseksi on kuitenkin edelleen tärkeää löytää ratkaisuja ja tähän aion paneutua jatkossakin.

Vihreä minä

Olen ollut jollain lailla yhteiskunnallisesti valveutunut jo teini-iästä alkaen. 1990-luvulla minuun teki vaikutuksen Risto E. J. Penttilä ja nuorsuomalaiset. Olen siis ollut liberaali sieltä asti.

Opiskeluaikana, 2000-luvun alussa, aloin kiinnostua ympäristöasioista enemmän ympäristöpolitiikan sivuaineen ja ympäristötalouden opintojen myötä. Myös ilmastonmuutoksesta uutisointi lisääntyi ja herätti huoleni.

Ylioppilaskuntapolitiikassa tutustuin moniin vihreisiin ja totesin, että ei vihreä puolue tai sen politiikka ole hörhöilyä. Lukemani Osmo Soininvaaran kirjoitukset olivat vakuuttavia ja liityin puolueeseen, muistaakseni, vuonna 2007.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat todellisia uhkia elämällemme. Toki taloudessa on myös todellisia haasteita mutta ilman elinkelpoista ilmastoa ja luontoa meillä ei ole talouttakaan. Ympäristötuhojen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, talousongelmat paljon nopeammin, ja siksi monien on helppo sivuuttaa ympäristö.

Tuskin minäkään joudun elämäni aikana merkittävästi kärsimään ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta mutta vihreissä onkin tavoitteena säilyttää elinkelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.

Juhlapuheista huolimatta, mikään muu puolue Suomessa ei ota ilmastonmuutosta ja luontokatoa vakavasti. Vihreät myös tarjoavat perusteltuja ratkaisuja uhkiin. Siksi olen valinnut vihreät.

Yaran laajentumisesta

Julkaistu Uutis-Jousessa 4.3.2021

Yaran laajentuminen on noussut Siilinjärven kuntavaalien teemaksi. En pidä laajennusta perusteltuna enkä tarpeellisena.

On varmasti totta, että kunta on kasvanut aikojen saatossa myös Yaran ansiosta mutta enää kasvuvaikutusta ei ole. Kunnan saama noin 1,5 miljoonan euron yhteisövero-osuus ei ole aivan pieni mutta se on kuitenkin alle 2 prosenttia kunnan kaikista verotuloista.

Suuren joukon asuinympäristö ja koti jäisivät Laukansalon laajennuksen alle ja haittavaikutukset olisivat laajat kaivoksen ympärillä.

Ravinteita kierrätetään Suomessa liian vähän. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin korvaamaan kaikki maanviljelyssä käytettävä fosfori. Lannoitteiden täysi korvaaminen ei liene vielä mahdollista mutta ehkä vuonna 2035 jo on. Taaksepäin ajateltuna, 15 vuotta sitten tuulivoimaa pidettiin vielä haihatteluna. Nyt se on Suomessa halutuin ja edullisin sähköntuotantomuoto uusissa investoinneissa. Ravinteiden kierrätys, kuten muukin kiertotalous, on ennen pitkää välttämätöntä, jos aiomme jatkaa eloa tällä planeetalla.

Tuoreen Dasguptan raportin mukaan luonto tulisi nähdä pääomana kuten tiet ja rakennukset tai tieto ja osaaminen. Luonnolle ei kuitenkaan ole helppoa määrittää taloudellista arvoa ja siksi sitä hyväksikäytetään liikaa. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen aiheuttaa uhkan ihmisten terveydelle ja taloudelle. Nyt olisi aika tehdä muutos ja suunnata resurssit ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen eikä uusiin kaivoksiin.

Epäluulosta yhteistyöhön

(Uutis-Jousi 13.6.2019)

Kunnanvaltuusto päätti tiukan keskustelun jälkeen Siilinjärven ja Kuopion vesilaitosten yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Äänestyksessä yhteistyö voitti mutta muotovirheen vuoksi asiasta päästään äänestämään vielä toistamiseen ensi viikolla. Vihreiden valtuustoryhmästä yhtiöittämisen puolella kokouksessa olivat Aira Roivainen, Tuula Niskanen ja Toni Juvonen. Vesi on äärimmäisen arvokas luonnonvara, jonka hallinta ei ole pikkujuttu. Yhteinen yhtiö lisää toimintavarmuutta ja riskien hallintaa.

Näemme yhteistyön Kuopion ja muiden Pohjois-Savon kuntien kanssa elinehtona näinä aikoina, kun koko alueen elinvoima uhkaa hiipua, väki vähenee ja tulevaisuus lupaa moniin kuntiin pelkkää näivettymistä. Joskus historiassa on ollut aikoja, jolloin Siilinjärvellä on ollut varaa vähän pullistella ja korostaa itsenäisyyttään. Nyt on toisin, kunnan talous sukeltaa ja lujaa.

Suuri vesiyhtiön vastustamisen syy on vaikuttanut olevan epäluulo kuopiolaisia kohtaan. Meidän on kuitenkin vaikea ajatella, että Kallan silloilla olisi raja, jonka takana olisi meistä merkittävästi poikkeavia
kuntapäättäjiä ja ihmisiä. Olemme vakuuttuneita, että sielläkin halutaan vedet ja jätteet hoitaa edullisesti ja luotettavasti.

Kuntalaisten turvana on myös laki. Yhtiöitetty vesihuolto on edelleen vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos ja noudattaa vesihuoltolakia aivan kuten kunnan oma taseyksikkökin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Me äänestimme avoimen ja yhteistyökykyisen Siilinjärven puolesta. Siilipuolustus on mennyttä aikaa. Vuosien varrella Kuopion ja Siilinjärven yhteistyössä on ilmeisesti ollut puolin ja toisin huonojakin ratkaisuja, mutta nyt on syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen eikä muistella menneisyyden virheitä, sillä virheistä voidaan oppia.

Aira Roivainen
Tuula Niskanen
Ari Haaranen
Toni Juvonen

Sidonnaisuudet julki

Uusi kuntalaki edellyttää, että tietyt viranhaltijat ja luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Mielestäni tärkein sidonnaisuuksien julkisuudella mahdollisesti saatava hyöty on kuntalaisten luottamuksen lisääntyminen päätöksentekoon ja -tekijöihin.

Siilinjärven tarkastuslautakunta piti toivottavana, että kaikki kunnalliset luottamushenkilöt tekisivät ilmoituksen, vaikka laki ei sitä kaikilta vaadikaan. Toistaiseksi kaikki eivät ole ilmoitusta tehneet. Ilmoituksen täyttäminen on helppoa, joten syy täyttämättä jättämiseen on joku muu kuin täyttämisen hankaluus. Syytä voi kukin äänestäjä vaikka kysyä valtuutetuilta. Itse arvelen, että merkittävin syy olla täyttämättä ilmoitusta on se, että ei ole mitään ilmoitettavaa. Sekin olisi kuitenkin hyvä tuoda julki niin kenenkään ei tarvitsisi asiaa arvuutella.

Sidonnaisuusilmoitukset löytyy Siilinjärven kunnan sivuilta. Artikkelin alla on linkki sidonnaisuusilmoituksiin. Ilmoitukset ovat toistaiseksi skannattuja dokumentteja mutta myöhemmin on tulossa luettavampi rekisteri kunnan sivuille.

 

Valtuustokausi käynnistyi

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt ja uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sitä ennen oli luottamuspaikkaneuvottelut, joissa sovittiin lautakuntien ja muiden toimielinten paikkajaoista.

Vihreiden kannalta neuvottelut menivät odotetusti ja vaalien tulos näkyy paikkojen määrässä. Saimme edustajan hallitukseen ja jokaiseen lautakuntaan. Tämän lisäksi saimme edustajat Savo-Pielisen jätelautakuntaan ja Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan. Paikkoja tuli niin paljon kuin tällä pienellä porukalla voimme hoitaa. Kaikki luottamushenkilömme tulee kotisivuillemme jahka ehdin ne sinne lisäämään.

Itse sain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Olisin mielelläni jatkanut sivistyslautakunnan jäsenenä, mutta meillä oli siihen tällä kertaa parempiakin osaajia. Tarkastuslautakunta kiinnosti minua myös ja tässä tehtävässä pääsen laaja-alaisesti tarkastelemaan kunnan toimintaa.

Ensimmäinen tarkastuslautakunnan kokous on tällä viikolla, torstaina 29.6. Yksi keskeinen kokouksen aihe on kapulan vaihto vanhalta lautakunnalta uudelle ja toinen merkittävä asia on sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri. Tästä todennäköisesti lisää myöhemmin. Esityslistan löydät täältä.

Antakaa palautetta ja kommentteja. Nyt se pitäisi onnistua etusivun alalaidan lomakkeella.

Hyvää kesää kaikille!

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.