Posted on

Vihreä minä

Olen ollut jollain lailla yhteiskunnallisesti valveutunut jo teini-iästä alkaen. 1990-luvulla minuun teki vaikutuksen Risto E. J. Penttilä ja nuorsuomalaiset. Olen siis ollut liberaali sieltä asti.

Opiskeluaikana, 2000-luvun alussa, aloin kiinnostua ympäristöasioista enemmän ympäristöpolitiikan sivuaineen ja ympäristötalouden opintojen myötä. Myös ilmastonmuutoksesta uutisointi lisääntyi ja herätti huoleni.

Ylioppilaskuntapolitiikassa tutustuin moniin vihreisiin ja totesin, että ei vihreä puolue tai sen politiikka ole hörhöilyä. Lukemani Osmo Soininvaaran kirjoitukset olivat vakuuttavia ja liityin puolueeseen, muistaakseni, vuonna 2007.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat todellisia uhkia elämällemme. Toki taloudessa on myös todellisia haasteita mutta ilman elinkelpoista ilmastoa ja luontoa meillä ei ole talouttakaan. Ympäristötuhojen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, talousongelmat paljon nopeammin, ja siksi monien on helppo sivuuttaa ympäristö.

Tuskin minäkään joudun elämäni aikana merkittävästi kärsimään ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta mutta vihreissä onkin tavoitteena säilyttää elinkelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.

Juhlapuheista huolimatta, mikään muu puolue Suomessa ei ota ilmastonmuutosta ja luontokatoa vakavasti. Vihreät myös tarjoavat perusteltuja ratkaisuja uhkiin. Siksi olen valinnut vihreät.

Posted on

Yaran laajentumisesta

Julkaistu Uutis-Jousessa 4.3.2021

Yaran laajentuminen on noussut Siilinjärven kuntavaalien teemaksi. En pidä laajennusta perusteltuna enkä tarpeellisena.

On varmasti totta, että kunta on kasvanut aikojen saatossa myös Yaran ansiosta mutta enää kasvuvaikutusta ei ole. Kunnan saama noin 1,5 miljoonan euron yhteisövero-osuus ei ole aivan pieni mutta se on kuitenkin alle 2 prosenttia kunnan kaikista verotuloista.

Suuren joukon asuinympäristö ja koti jäisivät Laukansalon laajennuksen alle ja haittavaikutukset olisivat laajat kaivoksen ympärillä.

Ravinteita kierrätetään Suomessa liian vähän. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin korvaamaan kaikki maanviljelyssä käytettävä fosfori. Lannoitteiden täysi korvaaminen ei liene vielä mahdollista mutta ehkä vuonna 2035 jo on. Taaksepäin ajateltuna, 15 vuotta sitten tuulivoimaa pidettiin vielä haihatteluna. Nyt se on Suomessa halutuin ja edullisin sähköntuotantomuoto uusissa investoinneissa. Ravinteiden kierrätys, kuten muukin kiertotalous, on ennen pitkää välttämätöntä, jos aiomme jatkaa eloa tällä planeetalla.

Tuoreen Dasguptan raportin mukaan luonto tulisi nähdä pääomana kuten tiet ja rakennukset tai tieto ja osaaminen. Luonnolle ei kuitenkaan ole helppoa määrittää taloudellista arvoa ja siksi sitä hyväksikäytetään liikaa. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen aiheuttaa uhkan ihmisten terveydelle ja taloudelle. Nyt olisi aika tehdä muutos ja suunnata resurssit ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen eikä uusiin kaivoksiin.

Posted on

Vihreä elvytys auttaa Suomea nousemaan jaloilleen

Savon Sanomat 2.6.2020

Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Vihreä jälleenrakennus tähtää siihen, että yhteiskuntamme on jatkossa ympäristölle ja ihmisille kestävä. Se auttaisi kohtaamaan myös tulevia kriisejä.

Vihreä jälleenrakennus nojaa elvytyksessä isoihin ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan. Myös ihmisten koulutukseen ja osaamiseen on panostettava. Samalla luodaan työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja eri puolille maata. Esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät uusia työpaikkoja.

Hyviä esimerkkejä mahdollisista elvyttävistä ilmastotoimista ovat kiinteistöjen päästöjä pienentävät energiaremontit, Suomen rataverkon kehittäminen sekä pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin rakentaminen.

Näistä esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen energiatehokkuutta parantavat remontit vähentävät päästöjä ja tuovat kotitalouksille säästöjä lämmityskuluissa. Elvytystoimien yhteydessä voitaisiin tukea ihmisiä myös lämmitystapamuutoksissa, joilla he pääsevät eroon asuntojensa lämmittämisestä öljyllä. Tässä ei ole kyse mistään pienestä kysymyksestä, sillä rakennusten lämmittämisen osuus koko Suomen energian loppukäytöstä on noin neljännes.

Pohjois-Savossa on vielä noin 7 000 öljylämmitteistä pientaloa sekä lisäksi joitain satoja rivi- ja kerrostaloja, joista aiheutuu kaikkiaan noin 30 000 tonnia päästöjä vuosittain. Näiden kannustaminen nykyaikaisempiin lämmitysmuotoihin olisi sekä asukkaiden että ilmaston kannalta kannattavaa.

Osasta puolueista on kuulunut äänenpainoja, että ilmastoteoista pitäisi tinkiä vaikean taloustilanteen vuoksi. Ajatus on nurinkurinen. Olemme juuri oppineet, että jos kriiseihin ei valmistaudu ennakolta ja jos niitä ei torju ajoissa, ne voivat tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat. Nyt ei ole leikkauslistojen aika, vaan aika rakentaa hiilineutraalia Suomea.

Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja Helsinki

Toni Juvonen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Siilinjärvi

Posted on

Epäluulosta yhteistyöhön

(Uutis-Jousi 13.6.2019)

Kunnanvaltuusto päätti tiukan keskustelun jälkeen Siilinjärven ja Kuopion vesilaitosten yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Äänestyksessä yhteistyö voitti mutta muotovirheen vuoksi asiasta päästään äänestämään vielä toistamiseen ensi viikolla. Vihreiden valtuustoryhmästä yhtiöittämisen puolella kokouksessa olivat Aira Roivainen, Tuula Niskanen ja Toni Juvonen. Vesi on äärimmäisen arvokas luonnonvara, jonka hallinta ei ole pikkujuttu. Yhteinen yhtiö lisää toimintavarmuutta ja riskien hallintaa.

Näemme yhteistyön Kuopion ja muiden Pohjois-Savon kuntien kanssa elinehtona näinä aikoina, kun koko alueen elinvoima uhkaa hiipua, väki vähenee ja tulevaisuus lupaa moniin kuntiin pelkkää näivettymistä. Joskus historiassa on ollut aikoja, jolloin Siilinjärvellä on ollut varaa vähän pullistella ja korostaa itsenäisyyttään. Nyt on toisin, kunnan talous sukeltaa ja lujaa.

Suuri vesiyhtiön vastustamisen syy on vaikuttanut olevan epäluulo kuopiolaisia kohtaan. Meidän on kuitenkin vaikea ajatella, että Kallan silloilla olisi raja, jonka takana olisi meistä merkittävästi poikkeavia
kuntapäättäjiä ja ihmisiä. Olemme vakuuttuneita, että sielläkin halutaan vedet ja jätteet hoitaa edullisesti ja luotettavasti.

Kuntalaisten turvana on myös laki. Yhtiöitetty vesihuolto on edelleen vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos ja noudattaa vesihuoltolakia aivan kuten kunnan oma taseyksikkökin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Me äänestimme avoimen ja yhteistyökykyisen Siilinjärven puolesta. Siilipuolustus on mennyttä aikaa. Vuosien varrella Kuopion ja Siilinjärven yhteistyössä on ilmeisesti ollut puolin ja toisin huonojakin ratkaisuja, mutta nyt on syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen eikä muistella menneisyyden virheitä, sillä virheistä voidaan oppia.

Aira Roivainen
Tuula Niskanen
Ari Haaranen
Toni Juvonen

Posted on

Sidonnaisuudet julki

Uusi kuntalaki edellyttää, että tietyt viranhaltijat ja luottamushenkilöt julkaisevat sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Mielestäni tärkein sidonnaisuuksien julkisuudella mahdollisesti saatava hyöty on kuntalaisten luottamuksen lisääntyminen päätöksentekoon ja -tekijöihin.

Siilinjärven tarkastuslautakunta piti toivottavana, että kaikki kunnalliset luottamushenkilöt tekisivät ilmoituksen, vaikka laki ei sitä kaikilta vaadikaan. Toistaiseksi kaikki eivät ole ilmoitusta tehneet. Ilmoituksen täyttäminen on helppoa, joten syy täyttämättä jättämiseen on joku muu kuin täyttämisen hankaluus. Syytä voi kukin äänestäjä vaikka kysyä valtuutetuilta. Itse arvelen, että merkittävin syy olla täyttämättä ilmoitusta on se, että ei ole mitään ilmoitettavaa. Sekin olisi kuitenkin hyvä tuoda julki niin kenenkään ei tarvitsisi asiaa arvuutella.

Sidonnaisuusilmoitukset löytyy Siilinjärven kunnan sivuilta. Artikkelin alla on linkki sidonnaisuusilmoituksiin. Ilmoitukset ovat toistaiseksi skannattuja dokumentteja mutta myöhemmin on tulossa luettavampi rekisteri kunnan sivuille.

 

Posted on

Valtuustokausi käynnistyi

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt ja uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sitä ennen oli luottamuspaikkaneuvottelut, joissa sovittiin lautakuntien ja muiden toimielinten paikkajaoista.

Vihreiden kannalta neuvottelut menivät odotetusti ja vaalien tulos näkyy paikkojen määrässä. Saimme edustajan hallitukseen ja jokaiseen lautakuntaan. Tämän lisäksi saimme edustajat Savo-Pielisen jätelautakuntaan ja Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan. Paikkoja tuli niin paljon kuin tällä pienellä porukalla voimme hoitaa. Kaikki luottamushenkilömme tulee kotisivuillemme jahka ehdin ne sinne lisäämään.

Itse sain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Olisin mielelläni jatkanut sivistyslautakunnan jäsenenä, mutta meillä oli siihen tällä kertaa parempiakin osaajia. Tarkastuslautakunta kiinnosti minua myös ja tässä tehtävässä pääsen laaja-alaisesti tarkastelemaan kunnan toimintaa.

Ensimmäinen tarkastuslautakunnan kokous on tällä viikolla, torstaina 29.6. Yksi keskeinen kokouksen aihe on kapulan vaihto vanhalta lautakunnalta uudelle ja toinen merkittävä asia on sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri. Tästä todennäköisesti lisää myöhemmin. Esityslistan löydät täältä.

Antakaa palautetta ja kommentteja. Nyt se pitäisi onnistua etusivun alalaidan lomakkeella.

Hyvää kesää kaikille!

Posted on

Voitto Vihreille!

Vaalit on käyty ja Vihreät oli voittaja. Olen todella iloinen meidän neljästä paikasta. Oma äänisaalis oli todella hyvä, 136 ääntä. Edellisissä vaaleissa äänimääräni oli muistaakseni 59. Tehtävät valtuutettuna alkaa, kun uusi valtuusto aloittaa 1.6. mutta sitä ennen on tiedossa luottamuspaikkaneuvottelut.

Jatkossa toivoisin, että tästä blogista tulisi aktiivinen Siilinjärven politiikkaa ja kehitystä käsittelevä foorumi. Se tietysti edellyttää, että minä kirjoittelen tänne riittävän aktiivisesti. Toivon myös, että saan kommentteja ja saataisiin keskustelua aikaiseksi.

Jahka opin kuinka, avaan sivulle myös yhteydenottolomakkeen, jolla minulle voi laittaa kysymyksiä ja ehdotuksia Siilinjärven kehittämiseksi. Tietysti sähköposti ja puhelinkin toimii yhteydenottoihin.

Kiitos tuesta ja kannatuksesta!

Posted on

Liikunta ja lapset

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu kaksi tuntia päivässä. Viimeisin liikuntasuositus on 3 tuntia päivässä, joten tulos ei ole erityisen hyvä. Ikävää tutkimuksessa oli myös se, että perheen tulo- ja koulutustaso vaikuttaa lasten, varsinkin poikien, liikunnan määrään.

Varsinkin ohjattu liikunta jää vähäisemmäksi matalan tulo- ja koulutustason perheissä. Ei lasten liikunnan tarvitse aina olla ohjattua. Lasten omatoiminen liikkuminen on todella hyvä asia, mutta ohjatulla liikunnallakin on paikkansa. Ohjatuissa liikuntaryhmissä tulee uusia kaverisuhteita ja vanhatkin kaverisuhteet syventyvät. Hyvässä ohjatussa liikuntaryhmässä opitaan myös levon ja ravinnon tärkeydestä.

On selvää, että lasten liikunta ei saa olla tuloriippuvaista. Kunta voi mahdollistaa lasten ohjatun liikumisen mm. tukemalla urheiluseuroja tai järjestämällä itse ohjattua liikuntaa. Pidän seurojen toiminnan tukemista parempana vaihtoehtona.

Edulliset tai maksuttomat liikuntapaikat on merkittävä tapa tukea seuroja. Seurat saavat myös rahallista tukea toimintaansa. Tuki jaetaan päätettyjen kriteerien mukaan kunnassa toimiville seuroille. Siilinjärvellä liikuntatoimen avustuksia jaetaan vajaat 40 000 euroa. Tästä reilut 30 000 euroa menee seuroille yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksina. Jos se minusta olisi kiinni, voisi avustusmäärä olla suurempikin.

Jos kunnan tavoitteena on, että lapset pääsevät liikuntaharrastusten pariin tulotasosta riippumatta, pitäisikö tukien jakotapa olla erilainen? Voisiko seurojen tuki, tai osa siitä, olla liikuntaseteleitä? Lapsiperheelle annettaisiin liikuntaseteli, joka menisi lapsen mukana seuralle. Seura saisi seteliä vastaan korvauksen kunnalta. Tällainen malli on kuulema käytössä Australiassa. Itse pitäisin tällaista ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.

Posted on

Lapsilla on oltava oikeus päivähoitoon

(Julkaistu Uutis-Jousessa 11.10.2012)

Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan kovin innokkaasti poistamassa näidenkin vaalien alla, vaikka siitä ei kunnanvaltuustoissa päätetäkään. Perinteinen argumentti on, että lapsen paikka on kotona. Jotkut jopa väittävät, että päivähoito on lapselle vahingollista. Näkemys on kuitenkin vanhanaikainen ja hyvin yksipuolinen.

Tutkimuksissa on mm. osoitettu, että päivähoidolla on positiivinen vaikutus lapsen oppimistuloksiin myöhemmällä iällä. Päivähoito myös parantaa heikommista kotioloista tulleiden lapsien matemaattisia ja kielellisiä taitoja. Päivähoidolla voidaan siis osoittaa olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Ja lapsi on tässä se tärkein.

Saisiko lasta sitten viedä päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona? Totta kai, jos vanhemmat kokevat sen lapsen parhaaksi. Ja vanhemmat tietävät lapsensa edun paremmin kuin poliitikko tai viranomainen.

Kotihoidon tuki ja tuen kuntalisä antavat yleensä vanhemmille valinnan mahdollisuuden mutta on myös tilanteita, jolloin kotihoito ei siltikään ole mahdollista. Kotona hoitamisen esteenä voi olla useita syitä, esimerkiksi sairaudet.

Päivähoidon ei tietenkään pidä olla maksutonta mutta subjektiivinen oikeus päivähoitoon täytyy säilyttää.

Toni Juvonen (Vihr.)

Posted on

Siilinjärvi kaipaa avoimuutta

(Julkaistu Uutis-Jousessa 23.9.2012)

Neljän vuoden välein äänestäminen ei vastaa enää tämän päivän demokratian vaatimuksia. Kuntalaisille tulee tarjota helposti löydettävää tietoa, vaihtoehtoja ja kommentointimahdollisuuksia valmistelun joka tasolla. Kaavaprosesseissa vaadittava avoimuus tulisi laajentaa muuhunkin päätöksentekoon.

Tästä syntyy keskustelua, joka auttaa valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä tekemään parempia päätöksiä kuntalaisten eduksi. Tarjottujen vaihtoehtojen sijaan parempi vaihtoehto voi tulla kuntalaisilta. Ikäviäkin päätöksiä on helpompi tehdä, kun asiat on avoimesti keskusteltu ja vaihtoehdot ovat olleet tiedossa.

Tiedon lisäksi demokratia on tänä päivänä tekemistä. Kuntalaisille olisi annettava enemmän vastuuta palveluiden toteuttamisessa. Esimerkiksi kylille voitaisiin antaa mahdollisuus järjestää palveluitaan itse sovitun budjetin rajoissa. Samalla tavoin nuoret tietävät varmasti tarpeensa paremmin kuin kunnanvaltuutetut. Nuorille tulee antaa mahdollisuus järjestää haluamiaan palveluja itse.

Kyse on demokratian päivittämisestä tähän aikaan. Teknologian kehitys on lisännyt vaikutuskanavia mutta Siilinjärvellä niitä on käytetty niukasti hyväksi. Helppo avoimuuden lisäämisen keino on valtuustonkokouksien lähettäminen suorana netin välityksellä. Tämä on toteutettu jo useissa kunnissa Suomessa. Kunnallispoliitikkojen asenteissa on myös tarvetta muutokselle. On ymmärrettävä, että suurin viisaus tuskin löytyy kunnanvaltuustosta. Usein se löytyy kuntalaisilta.