Posted on

Hyvinvointialueen rahat

Tässä kirjoituksessa esitetyt luvut ovat syksyn 2021 arvioita.

Pohjois-Savon kunnilta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat yhteensä n. 1052 miljoonaa euroa (4237 €/asukas), eli reilut miljardi euroa. Tästä pelastustoimen osuus on vajaat 20 miljoonaa euroa (84 €/asukas). Budjetti on iso ja siksi aluevaalien merkityskin on suuri.

Hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta vaan kaikki raha tulee valtiolta. Verotusoikeuden puuttuminen on valitettavaa mutta se ei ole hyvinvointialueiden päätettävissä. Valtio siis määrää kuinka paljon rahaa hyvinvointialue saa ja sillä on pärjättävä.

Valtionvarainministeriön (VM) tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus tulee olemaan 1042 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että meillä on 10 miljoonan euron vaje budjetissa.

Hyvinvointialueen aloittaessa vuonna 2023 valtio tasaa tämän eron täysimääräisesti. Vuonna 2024 tasaus pienenee ja Pohjois-Savossa on löydettävä 2,5 miljoonan euron verran tehostettavaa tai säästettävää. Vuonna 2025 säästötarve on 5 miljoonaa euroa lisää ja edelleen vuonna 2026 lähes 3 miljoonaa euroa. Lähtötilanteen 10 miljoonan euron vaje on siis kyettävä kattamaan vuosien 2024-2026 aikana.

10 miljoonaa euroa on noin yksi prosentti hyvinvointialueen kustannuksista. Näin kuvattuna se ei kuulosta paljolta. Se vastaa suunnilleen Keiteleen sote-kustannuksia tai on hieman enemmän kuin kuopiolaisten vuosittaiset suun terveydenhuollon kustannukset. Näihin peilattuna se kuulostaa ehkä jo suuremmalta. Ei kukaan halua poistaa Keiteleeltä sote-palveluita tai viedä kuopiolaisilta hammashoitoa.

Itse näen, että yhden prosentin verran, ja enemmänkin, saadaan säästettyä tehokkailla palveluprosesseilla. Talouden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, koska talouspaine ei tule helpottamaan. Valtio tuskin antaa hyvinvointialueille yhtään enempää rahaa kuin on pakko.

——-

LISÄYS 28.12.2021: Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) 13.12.2021 pitämän kokouksen pöytäkirjan mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen 2023 tuloslaskelmaennuste on, laskentatavasta riippuen, 38-74 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisäksi, hyvinvointialueella ei ole, nykyisen lainsäädännön mukaan, lainanottovaltuutta vuodelle 2023, koska lainataso on jo valmiiksi niin korkea. Investoinnit on siis rahoitettava vuosikatteella ja siirtyvillä varoilla. Jotta vuosikate olisi riittävä investointeja varten tulee sopeuttamista lisätä vähintään 20 miljoonalla eurolla.

Todellinen sopeuttamisen tarve vuonna 2023 on siis ainakin n. 60 miljoonaa euroa. Tämä on jo suurempi haaste, joista pelkillä tehokkailla prosesseilla ei selvitä. On ilmeistä, että jostain on myös, suoraan sanoen, leikattava, jos valtion rahoitus ei lisäänny.

——-

Pitäisin hyvänä kehityksenä, että hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Silloin hyvinvointialueella voitaisiin aidosti tehdä arvovalintoja siitä halutaanko hieman korkeampaa verotusta ja parempaa palvelua vai halutaanko asukkaita palvella rimaa hipoen lainsäädännön minimitasolla. Nyt tämän valinnan tekee valtiotaso.

Posted on

Aluepelastuslautakunnan kuulumisia

Aloitin Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnassa nyt syksyllä. Ala on mielenkiintoinen kokonaisuudessaan mutta erityisesti nyt, kun mietitään uusiksi paloasemien varallaolojärjestelyitä sekä valmistellaan uutta hyvinvointialuetta, jonka osaksi pelastustoiminta aikanaan siirtyy.

Palomiehet ovat vaatineet, että työajan ulkopuolella tapahtuva varallaolo lasketaan työajaksi. Nyt työtuomioistuin on kääntynyt samalle kannalle. Samanlainen tilanne on pelastuslaitoksilla ympäri Suomen. Tämä tulee aiheuttamaan kustannusten kasvua ja vaatii muutoksia varallaolojen järjestelyihin.

Nyt on päätettävä minkälaisella kokoonpanolla ja minkälaisella valmiudella kullakin paikkakunnalla Pohjois-Savossa toimitaan. Lisäkustannukset varallaolon uudelleenjärjestämisestä on miljoonissa, riippuen toteutustavasta. Uusia virkoja tarvitaan vähintään parikymmentä.

Asiassa on otettava huomioon riittävä toimintavalmius mutta mallin on myös oltava riittävän houkutteleva työntekijöiden kannalta, jotta tarvittavat uudet virat saadaan täytettyä. Tästä lisää jatkossa.

Aluepelastuslautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät täältä

Posted on

Siilinjärven elinvoima

Siilinjärven tavoitteena on jo pitkään ollut kasvu ja kasvua tavoiteltaneen myös jatkossa. Viimeisin valtuustokausi ei ole tuonut väestönkasvua Siilinjärvelle. Nyt olisikin syytä pohtia mistä se johtuu ja mitä pitäisi tehdä toisin. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kokoama aluekehitysindeksi on yksi tapa kuvata kunnan elinvoimaa erilaisin indikaattorein.

Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Indeksi on laadittu 17 muuttujasta, jotka taas on niputettu kuudeksi dynamiikkaindikaattoriksi. Kunkin muuttujan kohdalla paras kunta saa 100 ja huonoin kunta 0 pistettä. Täydet pisteet on siis 1700 ja Siilinjärven saa tuoreimman indeksin mukaan 1077 pistettä. Omassa kokoluokassaan (10 000-24 999 asukkaan kunnat) Siilinjärvi ei mahdu 10 parhaan joukkoon. Mustasaari on kymmenes 1297 pisteellä.

Kuusi muuttujaa on yli 80 pisteen. Erityisesti koulutukseen liittyvissä muuttujissa Siilinjärvi on hyvin korkealla. Myös valmistuneet asunnot, 55-vuotiaiden osuus, työllisyys sekä huoltosuhde ovat hyvällä tasolla. Missä Siilinjärvi sitten ei suoriudu niin hyvin?

Heikoin lukema on aloittaneiden yritysten määrässä (14/100 pistettä). Kunnalla on ollut haasteita yritystonttien riittävyydessä mutta se tuskin selittää huonoa suoriutumista täysin. Sen lisäksi, että tarvitsemme teollisuudelle tontteja, panostaisin Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen kehittämiseen. Tiiviimpää asumista ja viihtyisämpää tilaa keskustoihin. Näillä keinoin keskustat olisivat vetovoimaisempia erityisesti palveluliikentoimintojen kannalta. Näistä kirjoitin jo aikaisemmin.

Siilinjärven vieraskielisen väestön osuus (19,8/100) on myös hyvin matala. Tämä on, valitettavasti, ollut kunnan oma valinta. Siilinjärvellä ei ole tehty toimenpiteitä ulkomaisen työvoiman hankkimiseksi. Tietyillä aloilla on jo nyt työvoimapula ja se pahenee tulevaisuudessa. Ulkomainen työvoima on todennäköisesti välttämätöntä tulevaisuudessa. Kuopio harkitsee hoitotyöhön ulkomaista työvoimaa. Hoitotyön henkilöstöpula on maakunnan yhteinen haaste ja siksi tässä kannattaisi myös toimia yhdessä. Vielä voisi ehtiä yhteistyöhön Kuopion kanssa.

Heikko lukema Siilinjärvellä on myös avoimen sektorin työpaikkojen osuudessa (27,3/100). Sen lisäksi, että kunnalla on paljon työntekijöitä, Siilinjärvellä julkisen sektorin työpaikkaosuutta kasvattaa puolustusvoimat. Joka tapauksessa, tämä indikaattori sekä aloittaneiden yritysten määrää kuvaava indikaattori yhdessä osoittavat, että Siilinjärven tarvitsee tehdä lisää töitä yritysten ja työpaikkojen lisäämiseksi. Ihan lähimpien vuosien yksi tärkeä tehtävä on eläköityvien yrittäjien liiketoiminnan jatkuminen uusissa käsissä. Tässä kunta voi olla avuksi, jotta uusi yrittäjä löytyy.

Yrittäjä perustaa yleensä yrityksensä lähelle kotipaikkaa. Kunnan tulee voida toimia nopeasti ja joustavasti, jotta uuden yrityksen liiketoiminta pääsee käyntiin sujuvasti. Yritysten kanssa on toimittava tasapuolisesti, oli yritys sitten iso tai pieni. Yhden ison yrityksen varaan laskeminen on tyhmää uhkapeliä.

Yhteistyö yliopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa voisi myös toimia yritysten, yrittäjyyden ja työpaikkojen edistäjänä. Tätä kautta Siilinjärvelle voisi löytyä jopa oma klusteri, jonka ympärille rakentuisi enemmänkin liiketoimintaa ja useampia yrityksiä.

Posted on

Vaalikonevastaukseni

Tässä muutama oleellisin vaalikone, jossa voi perehtyä vastauksiini.

Uutis-Jousi: https://www.uutis-jousi.fi/vaalikone/#/72/kandidaatti/3641

Savon Sanomat: https://www.savonsanomat.fi/vaalikone/#/72/kandidaatti/3641

YLE: https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2021/236/ehdokkaat/22395?lang=fi-FI

Helsingin Sanomat: https://www.vaalikone.fi/kunta2021/ehdokkaat/749/13742

Vastaukseni löytyy myös Ilta-Sanomien ja Iltalehden vaalikoneista.

Posted on

Enemmän tilaa ihmisille, vähemmän autoille

Uutis-Jousessa kysyttiin tärkeintä toimenpidettä kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja me, vihreät, vastasimme kuten otsikossa sanotaan. Toki vastauksessamme tuli muutakin mutta keskityn nyt tähän yhteen lauseeseen. Vastauksemme Uutis-Jousen kysymykseen löytyy täältä.

Siilinjärveä on rakennettu vuosikymmenien ajan autoille, tai vähintäänkin autoilun ehdoilla. Se näkyy mm. katkonaisina ja epäjohdonmukaisina kevyenliikenteen reitteinä sekä karmeina katukynnyksinä, jotka ovat erityisen haastavia liikkuntarajoitteisille ihmisille mutta ikäviä myös pyöräilijöille. Räikeimmin se kuitenkin näkyy Kirkonkylällä siinä, että keskusta-alue on yhtä suurta parkkipaikkaa.

Keskusta ei ole erityisen houkutteleva paikka. Minun visioissa parkkipaikkoja vähennettäisiin merkittävästi ja autoja ohjattaisiin lisääntyvissä määrin parkkihalleihin. Maanpäällisten parkkipaikkojen tilalle rakentaisin asuntoja ja niiden alakertoihin liiketilaa. Tokmannin edustalta lohkaisisin parkkitilaa leikkipuistolle. Kevyelle liikenteelle annettaisiin enemmän tilaa. Keskusta-alueelle tulisi saada myös lisää vehreyttä. Vastaavasti kehittäsin myös Vuorelaa.

Asuntojen ja asukkaiden lisääntyessä keskustassa palveluiden tarve, luonnollisesti, kasvaisi ja toisi mukanaan liiketoimintaa. Viihtyisämpi keskusta mahdollistaisi myös siellä ”hengailun”, mikä edelleen lisäisi keskustan liikkeiden myyntiä. Minusta avoin tila on järkevää olla ihmisten käytössä eikä autojen säilytystä varten.

Tällainen muutos on asukkaiden viihtyisyyden kannalta parannus ja lisää yritysten myyntiä. Se on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä teko. Kaikin puolin siis win-win-tilanne eikä kenenkään tarvitse luopua mistään.

On näyttöä, että keskustat ovat tärkeitä kuntien kasvun kannalta. Kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja autottomat keskustat ovat olleet jo pitkään merkittäviä vetovoimatekijöitä. Korona on tehnyt tähän ehkä hetkellisen poikkeuksen mutta tuskin muuttaa trendiä. Siilinjärvellä on tilaa maaseutuasukkaille. Omakotitonttejakin on ollut tarjolla mutta viimeisen viiden vuoden aikana on tullut selväksi, että se ei enää vie meitä kasvu-uralle. Nyt on minusta syytä laittaa paukkuja Kirkonkylän ja Vuorelan keskustojen lisärakentamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen.

Posted on

Kunnan ilmasto-ohjelmaan ryhtiä

(Julkaistu Uutis-Jousessa 20.5.2021)

Siilinjärven kunnalle tehdään ilmasto-ohjelmaa. Ohjelma kuvaa nykyiset päästölähteet sekä arvion vuoden 2035 tilanteesta. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne (32 prosenttia kunnan päästöistä), maatalous (20 prosenttia) ja lämmitys (18 prosenttia). Ohjelman arvion mukaan kunnan päästöt puolittuvat 2018-2035 aikana mutta päästöt olisivat vuonna 2035 vielä 77,9 tuhatta tonnia.

Globaalisti vaadittavat päästövähennykset kiristyvät vuosi vuodelta. Päästövähennysten lykkääminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja uhkaa ihmisten elinolosuhteita. Siksi päästöjen vähentämisessä kannattaa olla aktiivinen nyt.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä kunnan toimilla on merkittävä vaikutus. Joukkoliikennettä on edistettävä pitämällä hintataso kilpailukykyisenä sekä reitit ja vuorovälit kattavina. Yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä siihen, että asuminen ja työssäkäynti olisi mahdollista kävellen, pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan tavoitteena pitää olla, että yhä useammalla olisi mahdollisuus autottomaan elämään. Ei pakottamalla vaan mahdollistamalla.

Saneeraus- ja uudisrakentamisen myötä rakennusten energiatehokkuus paranee. Energian käytössä on siirryttävä päästöttömiin energialähteisiin niin lämmityksen kuin sähkönkin osalta.

Metsillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnan tulee tavoitella hiilinielujen jatkuvaa ja järjestelmällistä kasvattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän ja harkitumpia hakkuita kunnan metsissä.

Siilinjärven ilmasto-ohjelmaan tarvitaan ryhtiä ja tavoitteellisuutta. Iisalmen tavoite on hiilineutraalikunta vuonna 2035. Miksei myös Siilinjärvi voisi tavoitella samaa?

Posted on

Kotihoidontuen kuntalisä

Kotihoidontuen kuntalisä lakkautettiin Siilinjärvellä vuonna 2014. Uutis-Jousen vaalikoneen perusteella 62 prosenttia ehdokkaista haluaisi ottaa kotihoidontuen kuntalisän takaisin käyttöön. Kustannukset tästä olisi, sivistysjohtajan arvion mukaan, 180 000-450 000 euroa. Tämä on luonnollisesti pois jostain toisaalta tai on katettava korkeammilla veroilla.

Kotihoidontuen kuntalisä ei olisi järkevää rahankäyttöä Siilinjärven tilanteessa. Kuntalisä on ymmärrettävä työkalu voimakkaasti kasvavissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa päivähoitopaikkojen lisääminen ei pysy kasvun vauhdissa. Siilinjärvellä ei sellaista ongelmaa tällä hetkellä ole, eikä sitä ole näkyvissäkään.

Laadukas varhaiskasvatus on lapselle eduksi. Tutkimusten mukaan päiväkodissa varhain aloittaneet lapset menestyvät paremmin koulussa ja kouluttautuvat todennäköisemmin pidemmälle. Varhaiskasvatus edistää myös lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymistä.

Vanhemmille lasten varhaiskasvatus mahdollistaa työssäkäynnin ja perheille paremman toimeentulon. Työssäkäynti näkyy myös suurempana eläkekertymänä. Kunnalle työssäkäyvät vanhemmat tuovat verotuloja.

Jos kunnan varhaiskasvatuspalveluilla olisi ylimääräistä rahaa 180 000-450 000 euroa, sille olisi hyödyllisempiäkin käyttökohteita kuin kotihoidontuen kuntalisä. Kotihoidon sijaan rohkaisisin ohjaamaan lapset entistä enemmän päivähoitoon esimerkiksi päivähoitomaksujen tasoa laskemalla.

Posted on

Valtuustokausi 2021-2025

Tässä tekstissä käyn läpi mitä asioita pidän tärkeänä tulevalla valtuustokaudella.

Nyt jo vaaliteemaksi noussut Yaran laajentumissuunnitelma on varmasti asia, mikä keskusteluttaa. Tästä olen jo kirjoittanut ja teksti löytyy täältä. Kantani on tältä osin selvä, vaikka perusteluja laajentumisen vastustamiseksi on enemmänkin kuin kirjoitukseeni mahtui. Esimerkiksi Jääskeläisen Heikin hyvä kirjoitus löytyy täältä.

Toisin kuin ehkä jotkut muut ehdokkaat uskottelevat, Siilinjärven kunnan talous on todella huolestuttavassa tilassa. Nykyisen taloussuunnitelman perusteella vuoden 2022 lopussa kunnan kumulatiivinen alijäämä taseessa olisi noin -6,4 M€ ja edelleen vuoden 2023 lopussa jo -12,1 M€.

On valtava työ saada kunnan talous tasapainoon. Jos siinä ei onnistuta, on edessä ns. kriisikuntamenettely ja käytännössä tämä tarkoittanee pakkoliitosta Kuopioon.

Samaan aikaan, kun painitaan hankalien talouslukujen kanssa, meidän on kyettävä ja uskallettava uudistaa kuntaa. Tarvitsemme elävämmät keskustat sekä kirkonkylälle että Vuorelaan. Parkkitilaa Siilinjärvellä on turhankin paljon ja sitä tilaa voisi ottaa käyttöön esimerkiksi asunnoiksi. Toki, myös muita asuinalueita on uusittava viihtyisämmiksi. Liikuntapaikkoja ja leikkipuistot tulisi olla saavutettavissa kävellen tai pyörällä.

Uudistuttava on myös palveluiden tuottamistavoissa. Palveluita on kyettävä tuottamaan edullisemmin ja digitaalisemmin. Talousahdingosta johtuen voi olla, että palvelutasostakin joudutaan tinkimään. Mielestäni tämä on rehellistä myöntää.

Kunnassa on myös suuri tarve liikuntatiloista. Meidän tulee löytää ratkaisu kuinka uusi liikuntahalli saadaan kuntaan Yara-areenan tilalle. Itse pitäisin parhaana vaihtoehtona sitä, että etsittäisiin yksityinen toimija rakentamaan ja ylläpitämään hallia. Kunta voisi sitoutua hankkimaan sovitun määrän vuoroja hallista.

Viime kaudella teimme vihreän valtuustoryhmän toimesta valtuustoaloitteen pormestarimallin selvittämisestä kunnan johtajmisjärjestelmäksi. Valitettavasti muilla ryhmillä ei ollut rohkeutta edistää asiaa. Luottamushenkilöiden roolin vahvistamiseksi on kuitenkin edelleen tärkeää löytää ratkaisuja ja tähän aion paneutua jatkossakin.

Posted on

Vihreä minä

Olen ollut jollain lailla yhteiskunnallisesti valveutunut jo teini-iästä alkaen. 1990-luvulla minuun teki vaikutuksen Risto E. J. Penttilä ja nuorsuomalaiset. Olen siis ollut liberaali sieltä asti.

Opiskeluaikana, 2000-luvun alussa, aloin kiinnostua ympäristöasioista enemmän ympäristöpolitiikan sivuaineen ja ympäristötalouden opintojen myötä. Myös ilmastonmuutoksesta uutisointi lisääntyi ja herätti huoleni.

Ylioppilaskuntapolitiikassa tutustuin moniin vihreisiin ja totesin, että ei vihreä puolue tai sen politiikka ole hörhöilyä. Lukemani Osmo Soininvaaran kirjoitukset olivat vakuuttavia ja liityin puolueeseen, muistaakseni, vuonna 2007.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat todellisia uhkia elämällemme. Toki taloudessa on myös todellisia haasteita mutta ilman elinkelpoista ilmastoa ja luontoa meillä ei ole talouttakaan. Ympäristötuhojen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, talousongelmat paljon nopeammin, ja siksi monien on helppo sivuuttaa ympäristö.

Tuskin minäkään joudun elämäni aikana merkittävästi kärsimään ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta mutta vihreissä onkin tavoitteena säilyttää elinkelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.

Juhlapuheista huolimatta, mikään muu puolue Suomessa ei ota ilmastonmuutosta ja luontokatoa vakavasti. Vihreät myös tarjoavat perusteltuja ratkaisuja uhkiin. Siksi olen valinnut vihreät.

Posted on

Yaran laajentumisesta

Julkaistu Uutis-Jousessa 4.3.2021

Yaran laajentuminen on noussut Siilinjärven kuntavaalien teemaksi. En pidä laajennusta perusteltuna enkä tarpeellisena.

On varmasti totta, että kunta on kasvanut aikojen saatossa myös Yaran ansiosta mutta enää kasvuvaikutusta ei ole. Kunnan saama noin 1,5 miljoonan euron yhteisövero-osuus ei ole aivan pieni mutta se on kuitenkin alle 2 prosenttia kunnan kaikista verotuloista.

Suuren joukon asuinympäristö ja koti jäisivät Laukansalon laajennuksen alle ja haittavaikutukset olisivat laajat kaivoksen ympärillä.

Ravinteita kierrätetään Suomessa liian vähän. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin korvaamaan kaikki maanviljelyssä käytettävä fosfori. Lannoitteiden täysi korvaaminen ei liene vielä mahdollista mutta ehkä vuonna 2035 jo on. Taaksepäin ajateltuna, 15 vuotta sitten tuulivoimaa pidettiin vielä haihatteluna. Nyt se on Suomessa halutuin ja edullisin sähköntuotantomuoto uusissa investoinneissa. Ravinteiden kierrätys, kuten muukin kiertotalous, on ennen pitkää välttämätöntä, jos aiomme jatkaa eloa tällä planeetalla.

Tuoreen Dasguptan raportin mukaan luonto tulisi nähdä pääomana kuten tiet ja rakennukset tai tieto ja osaaminen. Luonnolle ei kuitenkaan ole helppoa määrittää taloudellista arvoa ja siksi sitä hyväksikäytetään liikaa. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen aiheuttaa uhkan ihmisten terveydelle ja taloudelle. Nyt olisi aika tehdä muutos ja suunnata resurssit ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen eikä uusiin kaivoksiin.